Ulla Puolanne - lahtelainen valtiovarainministeri

Lahdessa elämänsä elänyt Ulla Puolanne (o.s. Raivo) muistelee Lahden kartanon ystävien toimittamassa ja julkaisemassa Kartanon kertomaa -kirjassa kouluaikojaan. Nykyistä Lahden historiallista museota kutsutaan Kartanoksi, sillä se toimi kapteeni August Fellmanin perheen kotikartanona. Fellmanin kuoltua Lahden kaupunki lunasti sen itselleen. Kartano toimi muun muassa kansakouluna vuosina 1920–1964. Ulla Puolanne kävi Kartanon kansakoulua syksystä 1938 kevääseen 1940. Hänen muistiinsa ovat jääneet välitunnit, vellikellon soittaminen välitunnin päättymisen merkiksi, kaksoisriviin järjestäytyminen ja parijonossa sisäänmarssi luokittain.

Talvisotaa pakoon

Talvisodan alkaessa koulua yritettiin käydä jonkin aikaa syksyllä. Sitten oppilaat lähetettiin kotiin ja alkoi miltei paniikinomainen suojapaikan etsiminen lähistöltä mahdollisten pommitusten varalta. – Äiti, Maija-siskoni ja minä päädyimme isoäidin luo asumaan piharakennukseen, hänen kylmillään olleeseen saliinsa, Penttilän taloon, Nousiaisten pitäjän Kaiselan kylään. Siellä oli loisteliaat olot, koska talossa oli suuri navetta, pellot ja metsät, eli siis ruokaa riittämiin. Nousiaisissa oli paljon serkkuja ja Turustakin oli muutamia pakolaislapsia majoitettuina. Ei niissä ympyröissä paljon kouluasioita murehdittu. Suuren ladon alta katseltiin Turkuun päin, kun sitä pommitettiin päiväsaikaankin. Öisinhän oli voimassa ikkunoiden pimennysmääräykset, Puolanne muistelee. -Elämää varten näinä aikoina oppi varmasti paljon enemmän kuin konsanaan koskaan sinä aikana missään koulussa. Talvi oli hyytävän kylmä, puuseen istuinaukot korkeiden portaiden päässä ja kaivovesikin kylmää, jääkuoren alla. Kaikki lapset hakkasivat tai sahasivat halkoja uunilämmitystä varten. Taisin iskeä kirveellä etusormeenkin, kun tumppu oli jäätynyt verestä. Mutta eihän siinä tuntoa ollut, kun oli niin kylmä. Kun rauha vihdoin tuli maaliskuussa, kaikki itkivät rauhanehdot kuullessaan. Ja se oli vasta talvisodan osuus. -Jatkosodan aikana käytiin taas kouluakin. En muista, miten kansakoulun toisen luokan kevätkauden loppu sujui. Sota-ajan koettelemukset kotirintamallakin peittivät kaikki muut muistot. Vuonna 1942 Ulla Puolanne suoritti Lahdessa pikkulottien ryhmäpäällikkökurssin. Vanhemman sisaren ”esikoulussa” Puolanteella oli kolme vuotta vanhempi sisar, Maija, joka oli luonnollisesti kaikessa oppimisessa kolme vuotta edellä. – Itse asiassa se oli meikäläiselle erinomaista esiopetusta. Minä olin se harmillinen pikkusisko siinä vieressä Maijan tehdessä läksyjään. Silloinhan lapset olivat kotona, eikä missään päiväkodeissa. Oppikoulua Puolanne kävi Lahden tyttökoulussa kirjoittaen sieltä ylioppilaaksi mainioin arvosanoin, pingottajan päästötodistuksella, kuten hän sen itse esitteli. Vuonna 1954 hän valmistui ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta.

Liike-elämässä 20 vuotta

Valmistuttuaan Puolanne työskenteli ensin kirjeenvaihtajana Levanto Oy:ssä Helsingissä. Sitten kotikaupunki kutsui ja hän oli kirjeenvaihtajana ensin Rauma-Repolan Lahden tehtailla sekä Askossa, missä hänet ylennettiin osastopäälliköksi. Vuosina 1960–1982 hän työskenteli miehensä insinööritoimistossa talousasioiden hoitajana.

Luotettava ja lojaali ystävä

Ulla Puolanteen ystävät kertovat hänen olleen tavattoman uskollinen ystävä. Eräästä henkilöstä tuli asiakassuhteen myötä Puolanteen hyvä ystävä vuosien aikana. Hän kuvailee Puolannetta hyvin vaatimattomaksi ja hienotunteiseksi. Tämä ystävä kertoo arvostaneensa häntä myös, koska hän oli todella ahkera puurtaja ja halusi tehdä asiat perusteellisesti Työtoverit puolestaan sanovat hänen olleen reilu, mutta vaativa esimies. Ystävilleen Puolanne oli myös antelias. Hän antoi myös suuren panoksen hyväntekeväisyyteen tekemättä siitä koskaan suurta numeroa.

Parlamentaarikoksi

Politiikkaan Ulla Puolanne otti tuntumaa Lahden kaupunginvaltuustossa 1969–1984 sekä Lahden kaupunginhallituksessa 1972–1975 Kansallisen Kokoomuksen edustajana. Hämeen läänin eteläisen vaalipirin kansanedustajana hän oli 1975–1991. Eduskunnassa Puolanne erikoistui alusta alkaen veroasioihin. Parlamentaarikkouransa aikana hän toimi Harri Holkerin hallituksen aikana valtiovarainministeriössä 1987–1991. Lisäksi hän vaikutti pankkivaliokunnassa, suuressa valiokunnassa, toisessa lakivaliokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiontilintarkastajissa. Hän oli myös Parlamenttien välisen liiton IPU:n Suomen ryhmän johtokunnan jäsen. Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuosina 1978, 1982 ja 1988. Lahden kaupunki huomioi Ulla Puolanteen mittavan työuransa anomalla hänelle vuonna 2002 ministerin arvonimeä, jonka presidentti Tarja Halonen myönsi. Ministerille paljastui myöhemmin, että arvonimestä aiheutui kaupungille 2 800 euron leimavero. Puolanne lahjoitti oitis yhtä suuren summan kaupungin kassaan. Ulla Puolanne palkittiin myös Lahti-mitalilla kaksi kertaa, vuonna 1995 ja vuonna 2005. Minulla oli kunnia tavata hänet toukokuussa 2014 hänen kauniissa kodissaan Vesijärven rannalla Jalkarannassa kirjan haastattelua varten. Mieleeni painui hänen mahtava, hirtehinen huumorintajunsa ja avoimuutensa, vaikka etenevä sairaus olikin verottanut jo hänen voimiaan. Kun menin häntä tapaamaan, oli ensi repliikki: – Mitäs jos juotais lasilliset samppanjaa?!