Kun Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin suuren järjestöuudistuksen kynnyksellä kansanedustaja, puutarhaopettaja ja kartanonemäntä Katri Kaarlonen Perniöstä, oli tavoitteena saada uudelle Maa- ja kotitalousnaisten organisaatiolle mahdollisimman arvovaltainen mutta samalla kokoava johtohahmo.

Presidentin tytär ja ministerin sisar

Katri Kaarlonen oli presidentti Kyösti Kallion ja hänen vaimonsa Kaisan kuopustytär. Hän oli syntynyt vuonna 1915 Nivalassa, suorittanut keskikoulun Helsingin yksityisluokilla ja valmistunut puutarhaopettajaksi Järvenpään kotitalousopettajaopistosta vuonna 1938.

Talvisodan jälkeen joulukuussa 1940 Katri Kallio oli avioitunut perniöläisen Paarskylän kartanon isännän agrologi Olavi Kaarlosen kanssa. Häät oli pidetty presidentinlinnassa vain kolme päivää ennen kuin virastaan sairauden takia luopunut presidentti Kallio menehtyi sydänkohtaukseen Helsingin rautatieasemalla ollessaan juuri lähdössä kotiin Nivalaan.

Politiikassa Kyösti Kallion perintöä jatkoi hänen toiseksi vanhin tyttärensä, Katria kahdeksan vuotta vanhempi agronomi Kerttu Saalasti, joka valittiin kansanedustajaksi vuonna 1948 ja opetusministeriksi vuonna 1954. Hänkin kuului Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan ja toimi sen varapuheenjohtajana vuosina 1952–1969.

Eduskunnassa molemmat presidentti Kallion tyttäret vaikuttivat samaan aikaan yhden vaalikauden 1960-luvun lopulla. Vuonna 1970, kun Katri Kaarlonen valittiin toiselle kaudelle, Kerttu Saalastin äänimäärä ei enää riittänyt uudelleenvalintaan. Sisarusten vahdinvaihto tapahtui siis sekä politiikassa että Maatalousnaisten Keskusjohtokunnassa.

Luonteeltaan he olivat kuitenkin aikalaisten mukaan varsin erilaisia. Kerttu Saalasti oli määrätietoinen ”napanainen”, varmaotteinen esiintyjä ja puhuja. Katri Kaarlonen oli vaatimaton ja sovitteleva eikä juuri korottanut ääntään. Sielultaan hän oli todellinen järjestöihminen, joka oli 1940-luvulta saakka johtanut Perniön maatalousnaisia ja toiminut Varsinais-Suomen maatalousnaisten piirijohtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1962.

Emäntien työ kunniaan

Toiminnanjohtaja Mirja Veitonmäen kanssa Katri Kaarlonen jakoi hyvin samanlaisen arvomaailman. Puheenjohtajana hän korosti neuvontatyön merkitystä: ”Tämän järjestön toiminnalla on maaseudun naisten ammatillista tietoutta ja taitoutta voitu kohottaa merkittävästi”, hän totesi 60-vuotishaastattelussaan, joka julkaistiin Koti-lehdessä vuonna 1975. ”Järjestön merkitys on myös suuri harvaan asutun maaseudun naisten keskuudessa kanssakäymisen ja virkistymisen kannalta.”

Samana vuonna vietettiin myös YK:n kansainvälistä naisten vuotta. Katri Kaarlonen toimi Suomen naisten vuoden komitean toisena varapuheenjohtajana. Hän toivoi, että naisen asemaa tarkasteltaisiin myös Suomessa kokonaisvaltaisesti ja totesi: ”Samalla kun pyritään huolehtimaan ansiotyössä olevien naisten tasa-arvoisesta ja turvatusta asemasta, pitäisi nähdä myös kotona työskentelevien naisten työn arvo ja kansantaloudellinen merkitys. Kotiäitien pitäisi saada myös heille kuuluvat sosiaaliset eläke- ym. edut.”

Katri Kaarlonen luopui Maa- ja kotitalousnaisten Keskusjohtokunnan puheenjohtajuudesta 1970-luvun lopulla vain vähän ennen Mirja Veitonmäen eläkkeellesiirtymistä. Kotiseudullaan Perniössä hän kuitenkin toimi vielä 1980-luvulla mm. Perniön kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Vuonna 1985 hänelle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi. Kun Perniön maamiesseura vietti satavuotisjuhlaansa vuonna 1991, Katri Kaarlonen laati juhlakirjaan Perniön maatalousnaisten historiikin vuosilta 1931-1991. Vielä vuonna 2008, vain vähän ennen kuolemaansa, hän totesi järjestövieraita hyvästellessään: ”Muistakaa pitää järjestöstä hyvää huolta!”