Saara Kanerva tuli Tornioon miehensä Teuvon kanssa syyskuun 1939 ensimmäisenä päivänä. Saara oli ollut opettajana Köyliössä, mutta oli nyt virkavapaalla. Kansakoulunopettajaksi Hämeen Kangasalan tyttö oli valmistunut vuonna 1934.

Sotilaiden kirjeiden sensurointia

Syy Tornioon muuttoon oli puolison työpaikka Tukkuliike Helmer Husa Oy:ssä, jonka osakas Teuvo oli. Torniossa Saara Kanerva työskenteli sotilaiden muonittajana ja valtion tiedotuslaitoksen valvontaosastossa, jossa hän sensuroi sotilaiden kirjeitä. Lottatyttöjen johtajana hän toimi vuosina 1942–1944, mikä innosti häntä liittymään Tornion ja Lapin Lottaperinneyhdistyksiin.

Sodan jälkeen Saara Kanerva toimi 10 vuotta Tornion yhteislyseossa opettajana. Vuonna 1957 hän sai kaupungin kansakoulunopettajan viran, jota hoiti eläkkeelle jäämiseen saakka vuoteen 1972. Hänet muistetaan lapsista huolehtivana ja äidillisenä opettajana.

Naisasia tärkeä

Saara ja Teuvo Kanerva saivat neljä lasta, jotka koulutettiin. Vanhin Tapani oli palomies, Seppo on kommodori, Liisa fysioterapeutti ja Markku kauppatieteiden maisteri. Kukaan heistä ei asu enää Torniossa. Lapsenlapsia on kuusi ja lapsenlapsenlapsia kuusi.

Saara Kanerva liittyi Suomalaiseen Naisliittoon vuonna 1959 Peräpohjolan opistolla järjestettyjen kesäpäivien jälkeen. Kanerva oli oppilaittensa kanssa valmistanut päiville kansantanhuohjelman. Tästä ohjelmasta sai alkunsa Tornion Helkatytöt.

Saara Kanerva on ollut aktiivinen naisliittolainen, jolle erityisesti Alatornion osaston äitilapsipiiri Tornion Röyttässä oli läheinen. Aseveliäitejä kustannettiin äitilapsileireille, joita oli Tornion lisäksi muun muassa Tervolassa.

Kunnalliselämän vaikuttaja

Toinen Saara Kanervalle läheinen asia oli osaston ylläpitämä kotiteollisuuskoulu. Se liitettiin sittemmin Länsi-Pohjan ammattikouluun ja sieltä Tervolaan. Koulun menetys järkytti Kanervaa kuten muitakin naisliittolaisia. Saara Kanerva kävi valittamassa asiasta Lapin läänin maaherra Martti Miettuselle, mutta päätös pysyi.

Saara Kanerva oli aktiivinen myös kunnalliselämässä. Hän toimi kunnan luottamustehtävissä 24 vuotta: kaupunginvaltuutettuna neljä ja varavaltuutettuna kahdeksan vuotta, sosiaalilautakunnan varsinaisena jäsenenä 17 ja avioliiton sovittelijana 18 vuotta. Tornion seurakunnan eri luottamustehtävissä vierähti 20 vuotta. Näissä tehtävissä Kanerva näki ihmisten arjen, mikä antoi pontta toimia lasten ja äitien hyväksi.

Eläkkeelle jäätyään Saara Kanerva perusti Tornion Kansalliset Seniorit ja on nykyään sen samoin kuin Lapin läänin senioripiirin kunniajäsen.

Saaran vapaaehtoistyö on huomioitu Tasavallan Presidentin myöntämillä kunniamerkeillä ja Tornion kaupungin myöntämällä 40-vuotiserikoisansiomerkillä. Vuonna 2017 hän sai Lapin Lottaperinneyhdistyksen 10-vuotisjuhlassa ansiomerkin.

Pitkäikäinen suku

Saara Kanervan puoliso kuoli 29 vuotta sitten, minkä jälkeen Saara on elänyt yksin. Nykyään hän asuu Torniossa Saarenvireen palvelutalossa. Korkeasta iästä johtuen maailman ja kotimaan tapahtumien seuraaminen sekä sanomalehtien lukeminen on jäänyt vähemmälle. Ajatukset ja muisti pelaavat hyvin, mutta liikkumiseen täytyy käyttää apuvälinettä. 

Pitkän elämän salaisuutena Saara Kanerva kertoo viettäneensä säännöllistä elämää, urheilleensa nuorena paljon ja syöneensä terveellisesti maalaisruokaa eli perunoita, ruisleipää, silakoita ja särkikaloja. Hän ei ole istunut ravintoloissa, ei käyttänyt alkoholia eikä polttanut tupakkaa.

Myös suku on pitkäikäistä. Hänellä on ollut 11 sisarusta, joista yksi eli 92-vuotiaaksi. Koti oli maalaistalo, jossa kaikki työt tehtiin omin voimin ja niihin osallistuttiin lapsesta alkaen.

Saara Kanervan elämänasenne on myönteinen: ”Pitää olla liikenteessä ja nauttia joka hetkestä ja päivästä”. Surut hän heittänyt pitkin teitä ja ilot ottanut mukaan, paljastaa viime toukokuussa 105 vuotta täyttänyt Saara Kanerva.