Köyhäinhoidon tarkastaja Elli Hiidenheimo oli ensimmäisiä valtion keskushallinnon virkanaisia ja joutui hankkimaan uskottavuutta tiukan asiallisella ja pidättyväisellä käyttäytymisellä. Samanlainen rooli hänellä oli myös Suomalaisen Puolueen ja Kansallisen Kokoomuspuolueen kansanedustajana, mutta sen sijaan hänen kaunokirjallinen tuotantonsa välittää hänestä toisenlaisen, leppoisamman henkilökuvan.
Elli Hiidenheimo (aiemmin Tawaststjerna, vuodesta 1906 Tavastähti) aloitti kirjallisen harrastuksen jo lapsena. Hän kirjoitti runoja, kertomuksia, näytelmiä ja novelleja–pääasiassa pöytälaatikkoon, mutta osa myös julkaistiin. Kaunokirjallisen tuotantonsa hän julkaisi paljolti salanimellä. Elli Hiidenheimon sosiaalisesti kantaaottavat teokset tuovat esiin huumorintajuisen kirjoittajan, mitä piirrettä hänessä ei ollut virkanaisen roolissaan.
Itsenäisyyden ajan alussa sosiaalilainsäädäntöä ja sosiaalihuoltoa kehitettiin pitkän tauon jälkeen. Tällöin Elli Tavastähdestä tuli ensimmäinen sosiaalihallituksen ja sittemmin sosiaaliministeriön naispuolinen köyhäinhoidon apulaistarkastaja ja tarkastaja. Hänen aikanaan luotiin sosiaalihuollon organisaatio, ja hän osallistui virassaan ja luottamustehtävissään sosiaalityöntekijöiden koulutuksen kehittämiseen sekä asiakaskunnan inhimillisen kohtelun edistämiseen.
Elli Tavastähti oli aktiivinen Kansallisen Kokoomuspuolueen jäsen sekä kansanedustaja useilla valtiopäivillä. Hänen taustajärjestönään oli Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisvaliokunta, jonka puheenjohtajana hän oli neljännesvuosisadan. Valtiopäivillä hän oli kiinnostunut erityisesti sosiaalisista kysymyksistä, kuten köyhäin- ja sairaanhoidosta sekä lastensuojelusta.
Solmittuaan 1929 avioliiton kansanedustaja, maanviljelijä Artturi Hiidenheimon kanssa Elli Hiidenheimo luopui ansiotyöstä ja valtakunnallisesta politiikasta. Hän toimi Vihdin Oravalan emäntänä, ja hänestä tuli merkittävä paikallinen sosiaali- ja kulttuurielämän vaikuttaja. Hän jatkoi työtään yhteiskunnan vähäosaisten elämän helpottamiseksi huoltolautakunnan varapuheenjohtajana ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton osastossa. Toisen maailmansodan aikana hän osallistui Lotta Svärd -järjestön toimintaan.
Elli Hiidenheimo kuului marsalkka Gustaf Mannerheimin luottohenkilöihin. Mannerheim kutsui tämän laaja-alaisesti sivistyneen kulttuuripersoonan usein lounaille ja teekutsuille seurustelemaan kotimaisten ja ulkomaisten vieraiden kanssa.
Julkisuudessa Elli Hiidenheimo oli asiallinen ja pidättyväinen, mutta yksityiselämässä ja varsinkin lapsia kohtaan hän oli ystävällinen. Hän piti muun muassa Vihdissä Mummon koulua miehensä lapsenlapsille.
Kirjoittaja
Aura Korppi-Tommola
Lisätietoja
Sofia Elisabet Tawaststjerna vsta 1906 Tavastähti vsta 1929 Hiidenheimo. Vanhemmat filosofian tohtori, valtioneuvos Werner Nikolai Tawaststjerna ja Hilma Elisabeth Pesonius. P 1929– Maalaiskuntien Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Arthur (Artturi) Fredrik Hiidenheimo (aiemmin Törnström) S 1877, K 1956, PV maanviljelijä Sven Israel Törnström ja Karolina Kristina Tolpo.
Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta yhteiskoulusta 1902; kansakoulunopettaja Heinolan seminaarista 1903; kasvitarhanhoidon opettaja Sippolan Puutarha- ja Maatalouskoulusta 1915; Tuntiopettaja Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun valmistavassa koulussa 1905–1906; Suomen opiskelevan nuorison raittiusliiton sihteeri 1907–1908, 1916–1917; sosiaalihallituksen/sosiaaliministeriön köyhäinhoidon apulaistarkastaja, tarkastaja 1918–1929; Vihdin Oravalan emäntä 1929–1942;Suomen Punaisen Ristin toimittaja 1927–1929; Suomen Naisen päätoimittaja.
Suomalaisen Puolueen / Kansallisen Kokoomuspuolueen kansanedustaja (Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri) 1917–1921, 1924–1926; Kansallisen Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen, Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisvaliokunnan puheenjohtaja 1924–1949; Vihdin huoltolautakunnan varapuheenjohtaja 1940–1948.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton hallituksen jäsen 1928–1938, varapuheenjohtaja 1939–1949, liittoneuvoston varapuheenjohtaja 1949–1950.
Tuotanto: Lapsen päivä: runo. 1925; Lapsi huutaa eli lastenhoitajaa tarvitaan. 1925 (näytelmä, käsikirjoitus myös ruotsiksi); Köyhäinhoidon käsikirja. 1926; Kertomus Vihdin kunnan köyhäinhoidosta (1738–1865). 1939; nimellä Anni Sorainen: Merenneito. 1915; nimellä E. Hämeenlinna: Viidenkymmenen villitys. 1925 (näytelmä).
Lähteet
Yksityiskokoelma, Arno Forsiuksen hallussa, Lahti; L. Halme, Kokoomuksen Naisten liiton historia. käsikirjoitus, Tampere.
Elli Hiidenheimo 60-vuotias. Suomen Nainen 1–2/1943; Aarno Forsius, Artturi Hiidenheimo 1877–1956: elämää Vihdin Oravalassa, työtä yhteiskunnan hyväksi. 2002; Pekka Haatanen & Kyösti Suonoja, Suuriruhtinaskunnasta hyvinvointivaltioon: sosiaali- ja terveysministeriö 75 vuotta. 1992; Aaura Korppi-Tommola, Terve lapsi–kansan huomen: Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteiskunnan rakentajana 1920–1990. 1990.
Artikkeli on julkaistu alunperin Kansallisbiografiassa.
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.