Elise Angelika Keisaari, o.s. Viuhkola syntyi vuonna 1882 maanviljelijäperheeseen Alatorniolla. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista. Hän palasi takaisin Alatorniolle ja toimi opettajana yli 38 vuotta Alatornion kunnan Pirkkiön kylän kansakoulussa. Hän solmi avioliiton 24.4.1919 Yrjö Keisaaren kanssa. Heillä ei ollut lapsia.

Aviomies Yrjo Keisaari työskenteli Kansallis-Osake-Pankin johtajana Ylitorniolla, jonne Elise muutti jäätyään eläkkeelle. Elise asui Ylitorniolla kuolemaansa saakka eli vuoteen 1960 saakka.

Kantava voima Naisliitossa

Elise Keisaari toimi Naisliiton Alatornion osaston, nykyisen Tornion yhdistyksessä sen perustamisesta lähtien yli 50 vuotta. Hän aloitti pitkän uransa Tornion yhdistyksessä ensimmäisenä varapuheenjohtajana yhdistyksen perustamisvuonna 1907. Myöhemmin hän hoiti myös sihteerin, ja puheenjohtajan tehtäviä. Elise Keisaari vaikutti monella tavalla ratkaisevasti yhdistyksen toimintoihin. Niin pitkää harrastusrupeamaa yhdistyksen piirissä kukaan ei ole tehnyt.

Naisliitossa oli toiminnan alkuvuosina niin sanottuja matkasaarnaajia, jotka kiersivät ympäri Suomea kertomassa Suomalaisen Naisliiton toiminnasta. Elise Keisaari oli yksi heistä. Alatornion (nyk. Tornio) naisliittolaiset ottivat vakavasti Naisliiton peruspäämäärän, naisten aseman parantamisen ja naisten näkyvyyden lisäämisen ja olivat hyvin aktiivisia yhteiskunnallisissa asioissa.

Yhteiskunnallisesti aktiivinen

Jo vuoden 1913 eduskuntavaaleissa Elise Keisaari asettui Naisliiton ehdokkaaksi Perä-Pohjolassa. Tämäkin kertoo hänen aktiivisuudestaan ja kiinnostuksestaan yhdistyksen toiminnan lisäksi muuhunkin naisasioita edistävään toimintaan.

Elise Keisaari kantoi raskasta vastuuta yhdistyksen henkisestä ja taloudellisesta toiminnasta. Erityisesti hän panosti voimiaan naiskotiteollisuuskouluhankkeeseen sekä tuberkuloosirahastoon. Hengen viljely ja toisista huolehtiminen oli hänelle tärkeä.

Naisasian ohella Elise Keisaarelle olivat tärkeitä raittius ja kotiteollisuus. Naisliiton Tornion (ent. Alatornio) johtokunnan lisäksi hän toimi Raittiusyhdistys Turva ry:n johtokunnassa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Alatornion osaston johtokunnassa useita vuosia. Hän oli Naisten raittiuskeskuksen kunniajäsen.

Elise Keisaaren siskon tytär Hilkka Kauppila muisteli Elise-tädin isänmaallista toimintaa sodan aikana. Kun Pirkkiön koululle majoitettiin sotakoulutukseen Saksaan lähteviä suomalaisia nuoria miehiä, Keisaari toimi miesten oppaana näiden siirtyessä Pirkkiön kylästä Haaparantaan Ruotsin puolelle. Sittemmin miehet palasivat jääkäreinä ja jääkäriupseereina Suomeen ja tarkemmin Vaasaan.