Tamperelainen Laina Westerlund (1878-1949) oli yhdessä aviomiehensä Viktor Westerlundin kanssa perustamassa Tampereen Työväen Osuuskauppaa. Laina halusi enemmän naistoimintaa Suomen Työväenosuuskauppaliikkeeseen. Hän oli perustamassa Naiset Mukaan -toimikuntia 1920-luvulta lähtien. Hän oli myös aktiivijäsen Tampereen Sos.-dem. Naisyhdistyksessä. 

Yhteinen aate aviopuolisonsa Viktorin kanssa

Laina Maria Johansson syntyi Tampereella vuonna 1878. Maalari Viktor Leander Westerlund (s. 1865) kuulutettiin avioliittoon tammikuussa 1905 kauppa-apulaisen Laina Johanssonin kanssa, tästä oli ilmoitus Kansan Lehdessä. Viktor Westerlund oli leski, hänen ensimmäinen vaimonsa, vihitty 1900, oli ollut Lydia Serafia Timgren, kuollut jo vuonna 1902.

Miksi Westerlundin pariskunta omaksui työväenaatteen ja teki sen eteen vapaaehtoistyötä vuosikymmenten ajan? Laina oli vuonna 1896 liittynyt työväenyhdistykseen Tampereella.

Viktor Westerlund oli syntynyt vuonna 1865 Porin maalaiskunnassa ja hän kouluttautui maalariksi Pietarissa. Hän asui useita vuosia ulkomailla etupäässä Saksassa ja siellä hän sai innostuksen nousevaan työväenaatteeseen. Hän oli mukana noin parinkymmenen vuoden ajan tamperelaisissa työväenjärjestöissä. Oli myös perustamassa osuustoimintaliikettä Tampereella ja hän toimi mm. Tampereen Työväen Osuuskaupan ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän kuului Tampereen kaupunginvaltuustoon vuosina 1906-1908 edustaen siellä sosialidemokraattisia aatteita. 

Viktor perusti Tampereelle Westerlund & Lindgrén nimisen maalarinliikkeen ja vuonna 1922 osakeyhtiön väriaineiden ja maalaustarpeiden tehdasmaista valmistamista varten. Hän omisti aikansa tästä lähtien liiketoiminnalle. Vaimonsa Laina jatkoi luottamustoimiaan työväenosuuskauppaliikkeessä ja Sos.-dem Naisyhdistyksessä. 

Tampereen Työväen Osuuskauppa osa kansainvälistä osuustoimintaa

Englannissa perustettiin ensimmäinen osuuskauppa vuonna 1844. Sieltä liike rantautui muualle Eurooppaan ja Suomeen. Suomessa myös naiset olivat mukana jäseninä, hallinto oli miesten käsissä. Tampereen Työväen Osuuskauppa perustettiin yhdistyksen perustavassa kokouksessa toukokuussa 1901. Sekatavarakauppa avattiin elokuussa 1901 Amurissa Makasiininkatu 8:ssa. Viktor Westerlund kuului Osuuskaupan johtokuntaan varapuheenjohtajana ainakin vuonna 1905, jolloin jäsenluku oli 550. Erään lähteen mukaan Viktor olisi ollut Osuuskaupan ensimmäinen puheenjohtaja.

Tampereen Työväen Osuuskauppa oli osa organisoitua työväenliikkettä. Samaan aikaan Tampereella toimi kaksi muutakin osuustoiminnallista kauppaa nimittäin Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskauppa (per. 1900) ja Pellavatehtaan Työväen Osuuskauppa (per. 1901). Vuonna 1917 syyskuussa osuuskauppojen lähes 30 toimipaikkaa yhdistyivät Osuusliike Voimaksi. Laina Westerlund kuului Osuusliike Voiman edustajistoon useamman vuoden ajan.

Naiset työväenosuuskauppaliikkeeseen

Osuustoimintaliikkeen uranuurtajia Suomessa olivat Hannes Gebhard yhdessä vaimonsa Hedvig Gebhadin (1867-1961) kanssa. Hedvig oli naisasianainen ja kansanedustajana useampaan otteeseen. Hedvig Gebhard julkaisi runsaasti osuustoiminnallisia kirjoituksia ja kirjoja. Hedvig rohkaisi naisia hakemaan osuuskauppojen jäseneksi. 

1920-luvun naisten vähäinen osallistuminen osuustoimintaliikkeeseen huolestutti Laina Westerlundia. Hän osallistui Kansainvälisen osuustoimintaliiton ICA:n kongressiin Tukholmassa 1927. 

Samassa yhteydessä järjestettiin Osuustoimintanaisten Kansainvälinen Killan konferenssi, johon osallistuivat myös suomalaiset Laina Westerlund ja Kuluttajain-lehden toimittaja Lyyli Takki (1892-1957). 

Osallistuminen konferenssiin kannatti, sillä Laina alkoi suunnitella organisoitua naistoimintaa Suomen työväenosuuskauppaliikkeeseen. Hän oli tehnyt työtä jo aikaisemminkin lähinnä etsimällä sopivia naisehdokkaita osuusliikkeen luottamustehtäviin. Nyt löytyi sopiva toimintatapa naisten aktivoimiseksi – Naiset Mukaan -toimikunnat.

Naiset Mukaan -toimikunnat perustetaan

”Tarkoitus on tämän erikoisen valistustyön avulla saada naiset, joita ei toistaiseksi ole kuin vajaa neljäsosa osuuskauppojen jäsenistössä, entistä lukuisammin mukaan osuuskaupallisiin järjestöihin ja samalla kasvattaa heitä entistä suurempaan osuuskaupalliseen uskollisuuteen. Tätä naisten erikoisvalistustyötä varten ehdottaa KK:n [Kulutusosuuskuntien Keskusliitto] hallintoneuvosto muodostettavaksi erityisiä toimikuntia – Naiset Mukaan -toimikunniksi kutsutaan niitä ehdotuksessa – jotka osuuskauppojen hallitusten valvonnan alaisina johtaisivat valistustyötä naisten keskuudessa.” Näin uutisoi Työväenjärjestöjen Tiedonantaja kesäkuun 1. päivänä 1929. 

Naiset Mukaan -toimikunnat virallistettiin siis Kulutusosuuskuntien Keskusliitossa vuonna 1929. Laina Westerlund oli toimikuntien kehittäjä ja edistäjä. Toimikunnat järjestivät ympäri valtakuntaa kodinhoitokursseja, ompeluiltoja, lastenjuhlia, kotivalistusta, keskustelukokouksia, hintavertailuja jne. Kemin Osuuskaupan Naiset Mukaan -tomikunta järjesti jopa lasten hiihtokilpailut, osanottajia peräti 402 lasta.

Vuonna 1938 Naiset Mukaan -toimikuntia oli 887 kaikkiaan 103:ssa osuuskaupassa. Melkein 10 vuotta oli kulunut toimikuntien perustamisesta ja tulos oli hyvä. Jotain oli tehty oikein ja perusteellisesti. 

Toimikunnat todettiin tarpeellisiksi. Varsinkin kun Suomessa oli levotonta lokakuussa 1939 Neuvostoliiton uhittelun vuoksi. Turvattomuus näkyi monella eri tahoilla, myös Osuusliikkeessä. Esimerkiksi Lestijokilaaakson Osuusliikkeen johtokunta pyysi myymäläalueittain Naiset Mukaan -toimikuntia valmistamaan ompeluilloissa avuntarpeessa olevien reserviläisten perheille vaatteita ja myös muut Osuusliikkeet alkoivat tukea reserviläisiä. 

Luotettava ja monessa mukana

Laina oli aktiivisesti vaikuttamassa Tampereella Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toiminnassa puhujana ja oli jopa perustamassa Tampereen sos.-dem Naisyhdistystä sekä toimi sen johtokunnassa. Hän oli Hämeenläänin pohjoisen vaalipiirin Sos.-dem naisten piiritoimikunnan puheenjohtaja, toimi työläisnaisten kesäsiirtolan  Tottijärven puuhanaisena ja monessa muussakin puolueensa luottamustehtävissä mm. Tampereen valtuuston jäsenenä 1921-1923, kaupungin kotitalousvaliokunnan puheenjohtajana jne. 

Myös raittiusliike oli sydäntä lähellä ja teatteri. Laina oli avustamassa näyttelijänä ja puuhakkaana toimihenkilönä, kun Työväen Teatteri aloitti toimintaansa Tampereella. Ja vielä hän ehti avustaa Kansan Lehteä kirjoittamalla mm. merkkipäivistä. 

Luetettavana henkilönä hän oli myös mukana jakajana kansainvälisessä avustustyössä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan saatiin Yhdysvalloista avustusta ns. Amerikan apua. Ruoka- ja vaateapua jakoivat Tampereella Suomen Lasten Avustustoimikunnan Tampereen Keskusapukomitea. Tampereen valtuusto valitsi jäsenet komiteaan, joka perustettiin lokakuussa 1919 ja siihen valittiin kuntalaisten luottamusta nauttivia henkilöitä. Laina Westerlund oli yksi komitean jäsenistä. Ruoka-avustusten pääpainopiste oli alle 15-vuotiaat lapset, joita oli lähes 2 500 avun saanutta, myös vanhuksia avustettiin.  Punaorvot ja isänsä menettäneet lapset oli suurin joukko. Vaateavun saajia, etupäässä lapsia, oli huomattavasti suurempi lukumäärä. 

Vuonna 1928 joulukuun Toveritar-lehdessä oli Merkkipäiviä-otsikon alla juttu 50-vuotiaasta Laina Westerlundista. 

Näin Toveritar: ”Ja hän on tuota yhä harvenevaa puoluetoverijoukkoa, joka on jaksanut alusta asti pysyä uskollisena työväenliikkeelle. Vuonna 1896 liittyi hän työväenyhdistykseen Tampereella ja vuonna 1899 oli hän perustamassa paikkakunnalle naisosastoa, kuului sen ensimmäiseen johtokuntaan ja lukuisiin johtokuntiin sen jälkeen ja ollut siten kohta kolmekymmentä vuota naisosaston toimeliaimpia jäseniä.”

Laina Westerlund menehtyi vuonna 1949 Tampereella. Hänet on haudattu samaan hautaan puolisonsa Viktor Westerlundin viereen.