• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Bertta Leppälä palasi perheineen Sortavalaan jatkosodan alussa ja aloitti Ukonkorven tilan kunnostustyöt. Tämä valokuva Ukonkorven emännästä omassa puutarhassaan julkiastiin Maatalousnainen-lehdessä jatkosodan aikana ennen toista evakkomatkaa.

Sukunimi:
Leppälä o.s. Pykälä

Etunimi:
Bertta

Elinaika:
1891-1966

Synnyinpaikka:
Helsinki

Kuolinpaikka:
Askola

Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan karjalaisen siirtoväen edustajaksi valittu emäntä Bertta Leppälä oli syntynyt 18.12.1891 Helsingissä, jossa hänen isänsä Kalle Kustaa Pykälä toimi rakennuspuuseppänä.

Kolme vuotta myöhemmin perhe muutti Muolaaseen, jonne Kalle Kustaa Pykälä asettui ensin tilanvuokraajaksi ja sitten itsenäiseksi tilalliseksi. Hän toimi myös asioitsijana, harjoitti mylly- ja sahaliikettä ja oli Vuosalmen suuren yhteismetsän osakkaiden asiamies.

Vuonna 1907 Kalle Kustaa Pykälä valittiin Maalaisliiton edustajana ensimmäiseen eduskuntaan. Hän oli teräväkielinen virkamiesten arvostelija, jonka vakiolauseita oli mm. ”Herroja pittää eppäillä…” Ura kansanedustajana päättyi lokakuussa 1915, kun Pykälä ammuttiin ikkunan läpi kotitalonsa saunaan. Salamurhasta epäiltiin toisen paikallisen valtiopäivämiehen poikaa Matti Poutiaista, joka piileskeli kotitalonsa metsissä ja pakeni lopulta Amerikkaan. Murhan syynä oli ilmeisesti kiista yhteismetsän jaosta.

Nuori kansanedustaja

Isänsä kuollessa Bertta oli vasta 24-vuotias. Hän oli käynyt kansakoulun ja kansanopiston mutta joutui nyt luopumaan jatko-opinnoista. Sen sijaan Bertta ryhtyi hoitamaan velkaista kotitilaa ja saikin isänsä velat maksettua. Syksyllä 1917 hänet valittiin Maalaisliiton kansanedustajaksi.

Eduskunnassa Bertta tutustui kansanedustaja Juhani Leppälään, joka oli jäänyt leskeksi kolme vuotta aikaisemmin. Leppälä oli toiminut nuoruudessaan muun muassa renkinä ja kauppa-apulaisena. Hän oli valmistunut vuonna 1902 kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista, ja viljeli nyt omaa maatilaansa Sortavalan maalaiskunnassa sekä toimi Pellervo-seuran konsulenttina. Pariskunta avioitui vuonna 1919, eikä Bertta enää asettunut ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa, vaan keskittyi Ukonkorven tilan ja kasvavan perheensä hoitoon.

Juhani Leppälällä oli yksi lapsi edellisestä avioliitostaan. Yhteisiä lapsia Bertalle ja Juhanille syntyi neljä. Kun aviomiehen kansanedustajaura jatkui vuoteen 1951, emäntä kantoi päävastuun tilan hoidosta. Hän oli muun muassa ensimmäinen maatalousnaisten maatalousmerkin suorittaja. Ukonkorpi olikin mallitila, jossa koulutettiin harjoittelijoita ja otettiin vastaan retkikuntia.

Martta vai maatalousnainen

Bertta Leppälä oli jo Muolaassa ollut mukana nuoriso- ja maamiesseuroissa. Sortavalan Kirjavalahden maamiesseuran johtokuntaan hän kuului vuodesta 1920 ja toimi vuodesta 1928 sen puheenjohtajana. Miehensä johtaman Itä-Karjalan Maanviljelysseuran kotitalousvaliokuntaan Bertta oli valittu vuonna 1924.

Kun seuran kotitalousvalistus päätettiin vuonna 1929 siirtää Itä-Karjalan marttayhdistysten piiriliitolle, Bertta siirtyi sen puheenjohtajaksi. Marttojen ns. rouva- ja emäntälinjojen ristiriidat johtivat siihen, että Bertta syrjäytettiin vuonna 1934 marttojen piiriliiton johdosta.

Hän jatkoi kuitenkin oman kotikylänsä ja Sortavalan maalaiskunnan marttayhdistyksen puheenjohtajana. Kun Itä-Karjalaankin lopulta perustettiin maatalousnaisten piirijohtokunta vuonna 1938, Bertta Leppälä valittiin sen puheenjohtajaksi ja maatalousnaiset aloittivat taas oman neuvontatyönsä.

Pitkä evakkotaival

Talvisodan aikana Leppälät olivat evakossa Paavolassa Pohjois-Pohjanmaalla. Välirauhan aikana he ehtivät hankkia asutustilan Pälkäneeltä mutta palasivat Sortavalaan heti jatkosodan alussa.

Sodan päätyttyä perhe asettui ensin Porvoon maalaiskuntaan mutta hankki lopulta uuden tilan Askolan Särkijärveltä, jossa Bertta Leppälä kuoli kesällä 1966. Juhani Leppälä kuvaili vuonna 1970 julkaistuissa muistelmissaan vaimoaan näin: ”Vaimoni on harvinaisen toimelias ja ahkera. Häntä ei tapaa laiskana koskaan. Yöllä hän jo näyttää suunnittelevan, mitä huomenna tekee. Saman saa huomata viikon, kuukauden ja vuodenkin tehtäviä suunnitellessa. Hän täyttää suunnitelmansa sisukkaasti.”

Kirjoittaja

Kirsti Manninen

Lisätietoja

Kirja on saatavissa Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta www.maajakotitalousnaiset.fi tai puh. 0400 367 675.

Lähteet

Kirsti Manninen, Omat avaimet. Maa- ja kotitalousnaisten  yhteistyön ja neuvonnan historiaa. Keuruu 2016.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naiselämää maaseudulla, Naisten Ääni, Politiikka, Siirtolaisia ja evakkoja, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT