Elsa Swanljung näkyi Raahen katukuvassa. Hän oli niitä naisia, joista kerrotaan tarinoita. Hänen uimatapojaan ja paastojaan ihailtiin ja niistä kirjoitettiin lukuisia lehtijuttuja. Elsa Emilia (o.s. Finne) oli syntynyt Helsingissä vuonna 1903. Hänen isänsä Frans työskenteli Valtionrautateiden palveluksessa. Hän kuoli tapaturmassa. Leskeksi jäätyään Elsan äidistä, Emmasta, tuli perheen huoltaja. Hän sai vuonna 1913 asemaravintolan hoitajan pestin…
Anna-Liisa Turpeinen – ”Kuoroharjoituksiin on päästävä vaikka pää kainalossa.”
Anna-Liisa Turpeinen on Niittykosken musikaalista sukua Kaustiselta. Hän kulkeutui Raaheen miehen työn mukana. Liityttyään vuonna 1978 Raahen Laulutovereihin, joka on perustettu vuonna 1975, hän on käynyt kuoroharjoituksissa säännöllisesti joka viikko. Hän jää pois vain ihan pakottavasta syystä. Anna-Liisa Turpeinen (o.s. Niittykoski) syntyi Kaustisella 2.3.1943. Isä oli ammatiltaan kivityömies. Hän myös viljeli maata ja ajoi hevosella…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
6.
2025
Kerttu Nikola – Nuorisoseuralainen, lotta, äitinsä omaishoitaja
Matti ja Kerttu Liisa (o.s. Pääkkönen) Nikola muuttivat Amerikasta Siikajoelle, joka oli erotettu vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Nikolat asuivat Suomeen muutettuaan ensin Pattijoella, kunnes ostivat Haarala-nimisen maatilan Siikajoelta. Osa perheen lapsista oli syntynyt Amerikassa ja osa Pattijoella. Nikoloilla oli viisi poikaa (Heikki s. 1901, Matti s. 1906, Yrjö s. 1909,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
6.
2025
Eija Sorjamaa – Lasikattojen rikkoja rakennusalalla ja pankkisektorilla
Eija Sorjamaa on tehnyt pitkän uran rakennusalalla monissa eri tehtävissä sekä työntekijänä että rakennusliikkeen omistajana. Luottamustehtävistä mittavin on toiminta Osuuspankin hallituksessa ja sen ensimmäisenä naispuheenjohtajana. Eija Marjatta Sorjamaa (o.s. Annala) syntyi Oulussa 17.11.1957. Hänellä on yksi sisko. Isä teki töitä Valtion rautateillä. Äiti oli lääkärikeskuksen vastaanottoapulainen/ välinehuoltaja. Perhe asui kerrostaloissa Heinäpäässä ja Karjasillalla. Kerrostaloissa asui…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
6.
2025
Iida Kultala – Omavaraista elämää Kultalanperällä
Elämä Kultalanperän (ent. Saloinen, vuodesta 1973 Raahe) pienillä maatiloilla oli niukkaa ja omavaraista. Työt tehtiin itse ja ilman koneiden apua aina 1950-luvulle saakka, jolloin ensimmäiset traktorit ilmestyivät perukan pelloille vetojuhdiksi hevosia korvaamaan. Kultalalle ostettiin ensimmäinen traktori vuonna 1963. Iida (o.s. Laakso 1908-1970) ja Hannes (1905-1967) Kultala asuivat Parhalahdella (Pyhäjoella) avioliittonsa alkuvuosina, ensimmäinen lapsikin merkittiin kirkonkirjoihin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
6.
2025
Ritva Ala-aho – Allakka täynnä menemisiä
Siikajoki-seura valitsee vuosittain kunniakansalaisen. Joka toinen vuosi valitaan Lippo-Liisa ja joka toinen vuosi Lippo-Mies. Siikajoki on noin 5.000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Kesällä 2024 kunniakansalaiseksi kukitettiin paljasjalkainen siikajokinen Ritva Ala-aho. Hän on aktiivinen järjestötoimija. Ritva Ala-aho (o.s. Vikiö) syntyi 26.3.1949 Raahen sairaalassa. Syntymäkunnaksi on merkitty Siikajoki. Hänen vanhempansa, Lauri ja Rauha Vikiö, viljelivät maata. Samassa taloudessa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
6.
2025
Aura Kallio – Kallion kioski elämäntyönä
Kukapa ei muistaisi Kallion kioskia, joka palveli pieniä ja isoja asiakkaita vuosikymmenien ajan Raahessa Palokunnankadun ja Ouluntien kulmassa. ”Sain äidiltä pennin ja menin heti ostamaan sillä yhden kompiaisen Kallion kioskilta.” Aura Raakel Kallio (o.s. Halmetsalo) syntyi Raahessa 6.8.1920. Hänen isänsä oli vanhempi postiljooni John Edvard (Jonne) Halmetsalo. Äiti oli Lyyli Emilia (o.s. Viirret). ”Äitinsä puolelta…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
6.
2025
Maija-Leena Hirvonen – Lasten ja kuntalaisten asialla vuosikymmenet
Maija-Leena Hirvoselle perustyö neuvola- ja kouluterveydenhuollossa on ollut oikea kutsumusammatti. Työuran ohessa hän on hoitanut useita luottamustoimia vuosikymmenien ajan. Maija-Leena Hirvonen (o.s. Leinonen) syntyi vuonna 1943 Säräisniemellä. Heikki-veli syntyi vuonna 1945. Vanhemmat, Anna Valpuri (o.s. Häikiö) ja Eino Johannes Leinonen, viljelivät maata Veneheiton kylässä. Veneheitto on Vaalan kunnassa Oulujärven länsipuolella sijaitseva kylä. Sieltä on noin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
6.
2025
Helmi Lehtonen johti kuoroa jo opiskeluaikanaan Raahen seminaarissa
”Helmi Lehtonen oli kansakoulun- ja musiikinopettaja. Musiikki oli hänen kiinnostuksenkohteensa jo Raahen opettajaseminaarissa, jossa hän johti seminaariopiskelijoiden kuoroa.” (Välimäki) Helmi Martta Helena Lehtonen (o.s. Kivimäki) syntyi Siikajoella 8.5.1909. Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Siikajoki erotettiin vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nyt (v. 2025) kunnassa asuu noin 5.000 ihmistä. Helmin vanhemmat olivat…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
20.
5.
2025
Vendla Forsström – Raahen seminaarin ensimmäinen musiikinopettaja
”Kesäkuussa määrättiin seminaarin johtajatar, neiti Hilda Nordlund sekä ensimäiset opettajattaret Ellen Wåhlberg, Vendla Forsström ja Adéle Festén toimiinsa, aluksi virkaa tekevinä.” Raahen seminaari aloitti toimintansa vuonna 1896. Vendla Hainari (vuoteen 1906 Forsström) syntyi Tohmajärvellä, Pohjois-Karjalassa 29.12.1858. Hänen vanhempansa olivat postinhoitaja Gustaf Adolf Forsström ja Lovisa Augusta Forsström (o.s. Polviander). ”Hainarin äidinisä oli J. L. Runebergin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
20.
5.
2025
Martha Dahl-Salonen – Edelläkävijä kirkkomusiikin kentällä
”Martha Dahl-Salonen oli yksi tasa-arvon edelläkävijöistä Suomen kirkkomusiikin kentällä. Vaikka kanttorin ja kanttori-urkurin vakituiset tehtävät avattiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa naisille virallisesti vasta vuonna 1963, Dahl-Salonen ehti toimia jo sitä ennen vuosikausia urkurina ja kanttorin sijaisena.” (NKK) Martha (Martta) Nina Dahl-Salonen (o.s. Dahl) syntyi Raahessa 27.7.1909. Vuonna 1907 Marthan vanhemmat Johan Vilhelm Dahl ja Vilhelmina Korhonen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
5.
2025
Hilkka Hallanoro – Keskikoululaisen päiväkirjasta
”Kaikki ihmiset puhuvat sodasta…” kirjoitti viisitoistavuotias keskikoululainen Hilkka Hallanoro (myöh. Ruokolainen) päiväkirjaansa sunnuntaina 3. päivänä joulukuuta 1939. Matti Leander Hallanoro työskenteli ratamestarina VR:llä. Hilda-vaimo oli kotiäiti. Pariskunnalla oli 7 lasta: 6 tyttöä ja poika. Hilkka Tellervo oli lapsista toiseksi nuorin. Hän oli syntynyt 30.10.1924 Kannuksessa. Perhe oli muuttanut vuosikymmenen alussa Raaheen. Matti oli itse piirtänyt…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
5.
2025
Arja Virolainen – Urheilija, liikunnanopettaja, monipuolinen liikkuja
Arja Virolainen muistetaan Raahessa menestyneenä keihäänheittäjänä ja monipuolisena urheilijana. Hän työskenteli 35 vuotta liikunnanopettajana. Eläkepäivinään hän golfaa, kävelee, pyöräilee, liikkuu aktiivisesti ja monipuolisesti. Arja Liisa (Sabra) Virolainen (o.s. Mustakallio) syntyi 4.6.1946 Pyhäjoella. Hän sanoo, että isä johdatti hänet urheilun pariin. Isä Niilo Viljo Mustakallio (s. 1918 Pyhäjoki) oli työssä Ruona Oy:ssä (myöh. Raahe Oy). Hän…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
1.
5.
2025
Päivi Ali-Lekkala – Parasta töissä on ollut asiakaspalvelu ja ihmisten kohtaaminen
”Olen työnarkomaani”, Päivi Ali-Lekkala kuvaa itseään. Hänen pitkä ja monipolvinen työuransa koostuu toimistotöistä, autokoulunopettajan ja markkinointisihteerin tehtävistä. Hän jatkaa edelleenkin (2025) työuraansa pätkittäin ajokorttikokeiden vastaanottajana. Päivi Ali-Lekkala syntyi 8.12.1952 Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Perheen isä Eero työskenteli linja-autonkuljettajana. Raili-äiti oli ammatiltaan kirjanpitäjä. Päivin syntyessä isä oli 23-vuotias ja äiti 18-vuotias. Nuori perhe muutti työn perässä useita kertoja:…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
1.
5.
2025
Marja-Terttu Maliniemi – Oma tupa ja oma lupa
Nuoripari Marja-Terttu ja Martti Maliniemi asui Yritysperällä vuokra-asunnossa. Kiinnostus omaan tupaan ja perunamaahan heräsi, kun Saloisten kunta tarjosi kohtuuhintaisia tontteja Tarpion alueelta. Marja-Terttu Maliniemi (o.s. Kortessalo) syntyi 12.9.1941 Raahessa. – Minä en lähe mihinkään, juntturoi kaupunkilaisrouva aluksi mutta antoi kuitenkin periksi ja meni valitsemaan tonttia. Koska Martti (1937-2018) teki siihen aikaan reissutöitä, jäi asioiden hoito…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
4.
2025
Pauliina Vanhatalo – ”Viihdyn historiaa henkivässä pikkukaupungissa”
”Kirjailijan ammatti merkitsee minulle, että tutkin, luen, ajattelen, kuvittelen ja kirjoitan työkseni.” Pauliina Vanhatalo syntyi Oulussa 18.4.1979. Perhe muutti Kemiin vuonna 1980 ja Keminmaahan vuonna 1983. Oulusta ja Kemistä hänen muistikuvansa jäivät vähäisiksi. Diplomi-insinööri-isä Kalevi Vanhatalo toimi opettajana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa, ja biokemistiksi opiskellut Arja Vanhatalo (o.s. Kukkola) huolehti kodista ja lapsista. ”Meitä on neljä sisarusta.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
4.
2025
Catharina Freitag – Rakkaudessa riutunut
Varakkaiden serkusten, Catharina Freitagin (1769-1840) ja Johan Mattsson Soveliuksen (1770-1852), toteutumatta jäänyt avioliitto oli omana aikanaan merkittävä asia, koska se mainitaan useissa historian kirjoissa. Freitagin suku on lähtöisin Lyypekistä. Vuonna 1709 Frans Diedrich Freitag muutti perheineen Raaheeen. Freitagin perheeseen syntyi kaikkiaan yksitoista lasta, joista neljä tytärtä ja neljä poikaa elivät aikuisiksi asti. Vuonna 1720 syntynyt…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
20.
4.
2025
Sofia Laurila – Karamellineiti, joka valmisti Raahen kompiaisia salaisella reseptillä
Raahen kompiaiset tunnettiin melkein koko maassa 1800-luvun jälkipuoliskolta 1960-luvulle asti. Kompiaisresähtejä on varjeltu suurena salaisuutena. Tietotaito on siirtynyt vain hantvärkkäriltä toiselle. Taikinoita on aina keitetty suljettujen ovien takana. Kapteenin rouva Maria Catharina Stjernudd (o.s. Hedmansson, 1812-1873) keitti monenväriset karamelliseokset pienellä tinaamattomalla kuparipannulla kolmijalkaisen präntinjalan varassa kamarin uunissa. Ketään toista ei saanut silloin oleskella kamarissa. Reseptejä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
20.
4.
2025
Mirja-Liisa Kallio – Lapsuus Raahen Katinhännässä
Raahessa Rantakatu, Pitkänkarinkatu, Kauppakatu ja Saaristokatu muodostavat korttelin, jossa Kalle (Kaarlo) ja Mandi Meskus asuivat neljässä eri talossa 1950- ja 1960-luvulla. Kalle työskenteli Raahe Oy:ssä. Avioliiton ensi vuosina Mandi keskittyi kodinhoitoon – niin oli siihen aikaan tapana. Nuori perhe – isä, äiti ja kuusivuotias Eero – asui Karlundin (nyk. Miilukangas) talossa, Pitkänkarinkatu 1, kun perheeseen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
20.
4.
2025
Ulla-Maija Tuomikoski – Lapsuus Raahen Velkaperällä 1950- ja 1960-luvuilla
Niemelänkatua reunustivat jo 1960-luvulla siperianherne- tai orapihlaja-aitapensaat. Pihoille istutetut koivut ja sireenit olivat tuuheutuneet. Rintamamiestalon piirustuksilla rakennetut talot olivat toistensa näköisiä. Verannoissa ja ulkorakennuksissa oli kuitenkin tehty yksilöllisiä ratkaisuja. Itse kasvatettiin perunat, porkkanat ja punajuuret. Oli lehtisalaattia, pinaattia, retiisiä, herneitä. Korkeaksi kasvaneet tillinvarret kruunuineen tuoksuvat syksyllä voimakkaasti, kun pihalla leikittiin. Naapurustossa oli omenapuitakin, mutta meillä…
kirjoittanut
Ulla-Maija Tuomikoski,
julkaistu
11.
4.
2025
Johanna Häkkinen – Suuren perheen äiti Raahen Lapaluodossa
”Me olemme niin pahoja nauramaan”, Miina (Johanna) Häkkinen sanoi lehtihaastattelussa keväällä 1941 ja jatkoi: ”Suru on jossain syvemmällä, sillä kaksi poikaa kaatui talvisodassa.” Jooseppi (Joose) Häkkinen oli syntynyt Limingassa vuonna 1872 (k. 1958). Hän oli pienikokoinen, muhkeaviiksinen mallipuuseppä. Ollessaan töissä Tornionjoen ruotsinpuoleisen Karungin kylässä hän tapasi Johanna Vilhelmiina (Miina) Hjortin (s. 18.7.1882, k. 19.12.1960). Nuorukainen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
11.
4.
2025
Maria Heinonen – Raahelainen naiskultaseppä
”Raahen museon alakerran kolmannessa huoneessa on kulta- ja hopeaseppä Gustav Heinosen täydellinen verstas. Myös Heinosen vaimolla, Marialla, oli lupa harjoittaa kultasepän ammattia. Hän on ilmeisesti ollut Suomen ensimmäinen naispuolinen kultaseppä. Verstaassa on mm. työpöytä, erikokoisia alasimia ja sormuslanganvetopenkki. Vitriinissä on erilaisia viiloja ja vasaroita ja muotteja esimerkiksi rintakoruja varten. Heinonen toimi myös optikkona, siitä kertoo…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
8.
4.
2025
Anni Westman – Modisti, modistin äiti ja modistin isoäiti
Raahessa Westmanin nimestä tulee ensimmäiseksi mieleen taidetakoja Adolf Fredrik Westman (1853-1942), jonka takomat kruunut ja lampetit koristavat vuonna 1912 valmistunutta Raahen kirkkoa. Westman takoi pajassaan Kauppakadulla myös arjessa tarvittavia esineitä kuten kolakärrynrattaita, reenjalaksia, viikatteita, välttejä, lapioita, kattiloita, pannuja ja saranoita. Nokisessa pajassa työstettiin monenlaista metallia. Viljo-poika (1903-1956) oppi sepän ammatin isänsä pajassa ja jatkoi tämän…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
8.
4.
2025
Elsa Turpeinen – Avojalakanen raahelainen
Elsa Turpeinen (o.s. Turpeenoja) oli avojalakanen raahelainen. Hän oli syntynyt Gellmanin sairaalassa 24.11.1928 ja asunut melkein koko ikänsä Katinhännässä. Hänen kotitalonsa Saaristokadun ja Kirkkokadun kulmassa on ollut vuodesta 1914 Turpeenojan suvun omistuksessa. Sota katkaisi lapsuuden, mutta elämä jatkui lähes normaaliin tapaan. ”Minä olin 11-vuotias, kun sota alkoi. Kävin koulua Pitkässäkarissa. Me oltiin ojanäkkisillä, kun opettaja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
8.
4.
2025
Bertta Pehkonen – Erämaatalon emäntä
”Meillä on nykyisin neljä lypsylehmää. Maito kirnutaan voiksi kaksi kertaa viikossa ja viedään Raaheen, jossa meillä on pysyvä ’tinki’ voita varten.” (Bertta Pehkonen kesäkuussa 1973) Albert Matinpoika Pehkonen (1860-1929) ja Maria (o.s. Luoto 1875-1925) omistivat Koskelan tilan Piehingissä. Maatila sijaitsee kaukana muusta asutuksesta luonnonkauniilla yksinäisellä paikalla Poikajoen varrella. Aikoinaan joen vesi virtasi kirkkaana. Sittemmin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
28.
3.
2025
Iida Fri – Kansakoulun opettaja, historian tekijä monessa kunnassa
Kansakoulunopettaja Iida Frin (myöh. Artimo) nimi mainitaan monen kunnan historiassa. Opettajan toimen ohella hän oli näkyvä henkilö kulloisessa asuinkunnassaan. Pattijoen-vuosinaan hän toimi useissa yhdistyksissä ja kunnallisissa luottamustoimissa. Hän vaikutti myös opettajien yhdistyksessä ainakin Raahessa ja Antreassa. Iida Fri (o.s. Pakarinen, vuodesta 1932 Artimo) syntyi 27.9.1882 Rautalammilla. Hänen vanhempansa olivat Kalle Mikonpoika Pakarinen (s.1852) ja Katrina…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
22.
3.
2025
Marja-Leena Huhtala – Raahen ensimmäinen naispoliisi
Tänä päivänä Raahen poliisilaitos on tasa-arvoinen työpaikka eikä naispoliisi ole enää erikoisuus. Kun Marja-Leena Huhtala valittiin virkaansa, elettiin vuotta 1992 ja hän oli miesvaltaisen laitoksen ensimmäinen nainen. ”Kyllä sitä poliisilaitoksella joku kummasteli mutta suurin osa tulevista työkavereista otti minut vastaan avoimin mielin.” ”Synnyin Oulussa Tuiran synnytyssairaalassa heinäkuussa 1966 puhelinteknikon ja verovirkailijan esikoisena. Pikkuveli parkaisi ensimmäisen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
3.
2025
Fredrika Runeberg – Raahe-yhteyksiä monen sukupolven ajalta
Walter Runebergin veistämä Pehr Brahen patsas seisoo Raahessa keskellä Pekkatoria (ent. Isotori). Kuvanveistäjällä on äitinsä puolelta sukujuuria Raaheen. Hänen isänsä oli kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Fredrika-rouvan äiti (Anna Margareta Tengström, o.s. Bergbom), oli Raahessa sijainneen Ollinsaaren kartanon tyttäriä. Onpa kuvanveistäjän Fredrika-äitikin (o.s. Tengström 1807-1879), viettänyt ainakin yhden talven Ollinsaaressa serkkujensa luona, siis mummolassa. Vanhemmat lähettivät…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
3.
2025
Nanny Cedercreutz – Vuorikiipeilijä, matemaatikko ja kirjailija
Langin, Franzénin ja Soveliuksen suvun toimijat olivat Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Nanny Cedercreutzin (o.s. Lagerborg) sukujuuret ulottuvat purjelaivakauden Raaheen Franzénin suvun kautta. Langin kauppahuoneen omistajasuku vaihtui kaksi kertaa liikkeen siirtyessä avioliittojen kautta ensin Franzéneille (1823) ja sitten Soveliuksille (1859). Vuonna 1829 Zachris Franzén (1787-1852) solmi toisen avioliittonsa itseään 18 vuotta…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
2.
3.
2025
Alli Varpula – Palonkoulun opettaja, kuorojen ohjaaja, ilmavalvontalotta
Alli Varpula toimi Palonkoulussa (Raahessa) opettajana 37 vuotta. Hän ohjasi Palonkylän lapsikuoroa yli kaksi vuosikymmentä. Hän osallistui jatkosodassa ilmavalvontaan. Alli Elma Varpula syntyi 6.3.1912 Oulussa (veteraanikirjan mukaan). Hän tuli Palonkouluun opettajaksi (epäpätevänä) vuonna 1936. Vuonna 1948 hän lähti Raahen seminaariin suorittamaan opettajan pätevyyttä ja sai päättötodistuksen III hospitanttikurssilta vuonna 1950. Hän pätevöityi myös yläluokkien opettajaksi.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
23.
2.
2025
Katarina Perkinen – Perkisen poikien äiti
Perkisen veljekset tunnetaan ja muistetaan Raahessa. Onni Norio kirjoitti heistä kirjan vuonna 1986. Mutta olihan heillä toki äitikin. Hänetkin poikien yhteydessä mainitaan. Perkisen poikien äidin elämästä ei haasteita puuttunut. ”Perkisen perheen äiti Katariina (Kaisa) syntyi Salon emäseurakunnan Pattijoen kylässä Saarelan perintötalon tyttärenä 21.1.1851. 1860-luvulla oli useita katovuosia. Suuret nälkävuodet sattuivat 1867-68, jolloin syntyi vaikea taloudellinen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
1.
2025
Olivia Sovelius – Leskirouva ja purjelaivakauden yritysjohtaja Raahessa
Purjelaivakausi on Raahen historiassa kaupungin kukoistusaikaa. Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki 1860–1870-luvuilla. Yksi kaupungin laivanvarustajasuvuista oli Soveliuksen suku, joka harjoitti merenkulkua ja kauppaa monen sukupolven ajan. Yhteyksiä pidettiin rannikon muihin merikaupunkeihin esimerkiksi Pietarsaareen. Avioliiton satamaankin Raahen ja Pietarsaaren nuoret purjehtivat käsi kädessä. Näin esimerkiksi Johan (Johannes) Sovelius IV (1812-1853) ja Olivia Vilhelmina Winsten (1827-1897) Fredrik…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
1.
2025
Jenny Wihuri – Lahjoittaja, tieteen ja taiteen tukija
Brahenkadulla sijaitsi Raahen Talouskauppa, jonka Mäkelän tytöt perustivat vuonna 1914. Neitien myymälässä oli tarjolla tuoretta, ensiluokkaista alaan kuuluvaa tavaraa mahdollisimman huokeilla hinnoilla. Kaupassa pistäytyi myös Oulusta Raaheen muuttanut merikapteeni Antti Wihuri. Raahelaiset panivat merkille, että Antilla oli hyvin usein asiaa Mäkelän Jennyn kauppaan. Alettiin epäillä, että Amor nuolineen oli asialla. ”Avioiduttuaan Gustava Heikkilän kanssa Erik…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
1.
2025
Maiju Översti – Vaiherikas elämä kolmessa avioliitossa
Pyhäjoella sijaitsevaa Annalaa on isännöinyt muiden muassa lukkari Thomas Cannelin, Maijun isä. Se toimi kestikievarina 1850-luvun alusta, kun Maiju (myöh. Översti) miehensä Matti Suomelan kanssa oli siellä isäntäpariskuntana. Annala on nykyään museoalue, jossa on 22 rakennusta. Annalan museon tärkeimpänä tehtävänä on esitellä maalaiselämää ennen traktorien valtakautta. ”Thomas (1775–1853) löysi elinkumppanikseen Pyhäjärven kappalaisen tyttären Juliana Ticklénin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
1.
2025
Maiju Helle – ”Minun elämä on pääosin perheenemäntänä elettyä elämää.”
Maiju Helle oli taitava kodin taloustoimissa. Hänelle oli tärkeää myös lapsuudenkodin henkinen ja hengellinen perintö. Maiju (Maria Vilhelmina) Helle (o.s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi Oulussa 28.11.1891 Wilhelm (1851–1928) ja Maria (1856–1891) Rehnbäckin kuudenneksi lapseksi. Äiti Maria menehtyi synnytyksessä. Anna-siskosta, joka oli tuolloin 12-vuotias, tuli Maijulle läheinen ja suorastaan äidin korvike. Wilhelm solmi toisen avioliiton…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
17.
1.
2025
Aino Reinilä – Kutsumusammatissa kansakoulunopettajana
Aino Reinilä teki elämäntyönsä kansakoulun opettajana. Hän sai koulutuksensa Raahen seminaarissa hospitanttina. Hän toimi opettajana Raahen seudulla ja Helsingissä. Aino Maria Reinilä (vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi 11. maaliskuuta 1890 Oulussa Wilhelm (1851–1928) ja Maria (1856–1891) Rehnbäckin viidentenä lapsena. Perheen Maria-äiti kuoli kuudennen lapsen synnytykseen, jolloin perheen esikoisesta, Annasta, tuli jonkinlainen ”varaäiti” 12-vuotiaana. Wilhelm solmi toisen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
14.
1.
2025
Elsa Heikinheimo – Kuuromykkäin koulun opettaja ja hyvää tarkoittava auttaja
Wilhelm Rehnbäck (1851–1928) muutti perheineen Raaheen vuonna 1892, kun hänet oli nimitetty Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi. Raahessa toimi tuolloin Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, josta ensimmäiset oppilaat olivat saaneet päästötodistuksen vuonna 1884. Rehnbäck oli voimallisesti mukana hankkimassa opettajatarseminaaria Raaheen. Tyttöjen kouluttaminen oli hänelle tärkeää, ja hänen viisi tytärtään (Anna, Eeva, Elsa, Aino ja Maiju) suorittivat kansakoulunopettajattaren tutkinnon…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
12.
1.
2025
Maria Korppila – Kansakoulunopettaja ja innokas Lotta Svärd -toimija
Torpparin tytär Maria Korppila muistetaan Pattijoella viimeisenä kiertokoulun opettajana. Hän oli innokkaasti mukana muun muassa Lotta Svärd -järjestön toiminnassa. Korppilan tilan perustaja, pientilallinen Juho Anna Gretanpoika Korppila syntyi vuonna 1861. Hänen puolisonsa oli Priitta Johanna Antintytär (Hietala), joka oli syntynyt vuonna 1864. Pariskunta sai viisi lasta, joista nuorin oli 22.5.1901 syntynyt Nanni Maria. Hän toimi…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
12.
1.
2025
Eeva Vilkki – Elämäntehtävänä kuuromykkäin opettaminen
Eeva Vilkki työskenteli yli neljä vuosikymmentä Oulun kuuromykkäinkoulussa toimien johtajattarena ja opettajattarena. Oppilaat saivat vierailla hänen kotonaan ja työskennellä puutarhassa. Eeva Vilkki (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) syntyi Oulussa 27.7.1882. Hän oli Wilhelm Rehnbäckin (1851–1928) ja Maria Hellmanin (1856–1891) toiseksi vanhin lapsi. Pariskunnalla oli kuusi lasta. Maria Hellmanin kuoltua vuonna 1891, Wilhelm solmi vuonna…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
1.
2025
Anna Heikinheimo sai Raahesta hyvät elämäneväät
Anna Heikinheimo (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) asui Raahessa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Hän suoritti ammattitutkinnon Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ja Raahen seminaarissa. Hän työskenteli Raahen kaupunginkamreerina vuodet 1899-1907. Hän oli yhdistysaktiivi. Petter Wilhelm (1851–1928) Rehnbäck muutti Ouluun vuonna 1875. Hänestä tuli Oulun lääninhallitukseen kirjuri. Alussa vuotta 1878 Wilhelm Rehnbäck ja Maria Hellman (1856-1891)…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
4.
1.
2025
Alli Reinilä – Käsityötä, kulttuuria ja Raahen kehittämistä
Alli Margit Reinilä (o.s. Hassi 1916-1988), Maria Hassin kuopus, eli suurimman osan elämästään Raahessa. Alli oli vähän yli puolitoistavuotias äidin menehtyessä keuhkotautiin. Äidistään hänelle jäi muisto, josta hän kertoo itse: ”Eräänä yönä herätin kaikki katsomaan lännenpuoleisesta ikkunasta äitiä, joka on taivaassa. Muut eivät nähneet mitään, mutta minä näin Jumalan ja äidin, kaksi kultaista hahmoa kuin…
kirjoittanut
Marjatta Ziegler,
julkaistu
29.
12.
2024
Hinni Ylitalo – Pientilallinen, pyhäkoulunopettaja, yhdistysaktiivi, muonituslotta
Hinni Ylitalo hoiti pienkarjaa kotinavetassaan Pattijoen Jokelankylässä. Hän toimi pyhäkoulunopettajana. Hän oli aktiivinen Lotta Swärd -toimija. Karl (Kalle) Ylitalo (ent. Asukas) syntyi Salon emäseurakunnassa (nyk. Pattijoki) vuonna 1871. Hän kuoli vuonna 1946. Nuoruudessaan hän oli työskennellyt pitkät ajat merimiehenä. Vaimo Selma Maria syntyi Pattijoen kirkonkylällä vuonna 1872. Hän kuoli vuonna 1929. Parikunnalla oli kahdeksan lasta,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
18.
12.
2024
Helena Rantala – Kaupungin yöelämä tuli tutuksi postinkantajalle
Helena Rantala (o.s. Kultala) pyöräili Raahessa lumituiskussa ja auringonpaisteessa jakaen aamulehtiä kolmen vuosikymmenen ajan. Hän oli pientilan tyttö Kultalanperältä, joka on vain reilun kymmenen kilometrin päässä Raahen keskustasta. Matka oli pitkä 1950- ja 1960-luvuilla, kun se piti taittaa polkupyörällä tai linja-autolla. Maaseudun lapsilta puuttuivat kaupungin huvitukset kuten elokuvat ja luistinradat. Ilotonta ei lasten elämä kuitenkaan…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
12.
2024
Senja Anttila – Selan seurassa -pakinapalsta ilmestyi Raahen Seudun jokaisessa numerossa
Me, jotka olemme kasvaneet Raahen Seudun lukijoina, jäimme kaipaamaan Selan seurassa -pakinoita. Se palsta oli luettava aina ensin, sitten vasta uutiset. Toimittaja Senja Anttila kirjoitti 27 vuoden ajan Raahen Seutuun. Selan seurassa -palstalla hän ilahdutti lukijoita vielä 2000- ja 2010-luvuillakin. Viimeisen kirjoituksensa Raahen Seutuun hän kirjoitti 93-vuotiaana. Anni Senja Viola Anttila (o.s. Mustakallio) syntyi 17.8.1926…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
8.
12.
2024
Gerda Holmström – Raahen kaupunginkirjaston pitkäaikainen kirjastonhoitaja
Helsingin yliopiston kirjastossa säilytetään yksityisen raahelaisen lainakirjaston luetteloa, joka on vuodelta 1818. Kyseinen kirjasto oli Johan Christian Wichmannin omistama. Vuonna 1821 Johan Christian Wichmann muutti Raahesta Tornioon, ja yksityinen lainakirjasto siirtyi hänen veljensä, apteekkari Carl Wilhelm Wichmannin, haltuun. Samana vuonna kaupunkiin perustettiin lukuseura ja sille kirjasto. Vuodesta 1864 kaupunki alkoi avustaa kirjastoa. Kirjaston toimintaa valvoi…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
8.
12.
2024
Adele Korhonen – Yksi Raahen seminaarin esikoisista
”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria osattu alkuvuosina arvostaa.” (Sari Salmela) Ruotsinkieliset valtuustomiehet eivät halunneet suomenkielistä seminaaria kaupunkiin. Raahen seminaari aloitti työskentelynsä 22.8.1896. Seminaarin johtajaksi oli valittu lehtori Kosti Raitio Jyväskylän seminaarista. Hänen tehtävänsä oli saada…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
8.
12.
2024
Lenita Reivonen – ”Saan ikuistaa ihmisten juhlahetkiä”
”Jokaisesta ihmisestä saa hyvän valokuvan”, sanoo valokuvaaja Lenita Reivonen. Huonosta valokuvasta voi osoittaa sormella ihmistä kameran takana. Valokuvaajalta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, psykologista silmää ja huumorintajua. Lapsellinenkin on oltava, kun haluaa hyvän valokuvan lapsesta. Lenita Reivosen (s. 1958) isä, Hannes Reivonen (1923-2015) toimi kiertävänä valokuvaajana Kuusamossa. Kuusamosta Reivoset muuttivat Ouluun, jossa Hannes jatkoi kiertävänä valokuvaajana. Lenita…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
25.
11.
2024
Vuoden Lotta 2023 Alli Korvan vierailu Raahessa 13.8.2024
Raahen rotaryklubien vierailulla elokuussa Alli muisteli pitkän elämänsä vaiheita ja kertoi lottavuosistaan. Täysi lotta Allista tuli hänen oltuaan 10 vuotta pikkulottana. 101-vuotias Alli Korva syntyi Rovaniemellä Patokosken kylässä v. 1922. Alli kertoi, että täytettyään 17 vuotta Stalin tuli Suomen rajan yli. Vanhin veli oli harjoituttanut tuttua poikaporukkaa koko syksyn ampumahiihtoon, joten pojat olivat valmiina, kun…
kirjoittanut
Sari Nurro,
julkaistu
25.
11.
2024
Liisa Saarela – Maalaistyttö, kosmetologi, kartanpiirtäjä, hortonomi
Elämä kuljetti Liisa Saarelan Roppolanperältä Kemijärven ja Rovaniemen kautta Raaheen, jossa hän nyt (v. 2024) viettää lokoisia eläkeläisen päiviä. Liisa Saarela (o.s. Heilala) syntyi vuonna 1952. Syntymäpaikka on Paavola, tarkkaan ottaen Roppolanperä, vanhan puolen pikkukamari. ”Kotona meillä on kaikki synnytetty samasa kamarisa.” Postiosoite oli Lappi Ol. (Oulun lääni), kunnes se muuttui Tuomiojaksi. Heilalan perheen lapsiluku…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
19.
11.
2024
Jenny Grundström valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista ensimmäisten joukossa
”1896 huhtikuun 29. päivänä K.M. Armollinen Julistus siitä, että kaksi uutta yksinkertaista seminaaria – kummassakin suomi opetuskielenä, on perustettava kansakoulunopettajain ja opettajatarten valmistamiseksi, – sekä sijoitetaan naisseminaari Raahen ja miesseminaari Rauman kaupunkiin.” Reilun 50 hakijan joukosta 36 naista hyväksyttiin oppilaiksi ja näin pääsivät koulun esikoiset aloittamaan opiskelunsa kansakoulunopettajan ammattiin. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Esikoiset…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
18.
11.
2024
Hilda Kristiina Madetoja – Naisseminaarin kautta itsenäiseen elämään
Jyväskylään perustettiin ensimmäinen seminaari vuonna 1863. Raahessa seminaari aloitti toimintansa 22.8.1896. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Ensimmäiset kansakoulunopettajat saivat päättötodistuksen vuonna 1900. Valmistuneiden joukossa oli viisi raahelaista. ”Prokuristi Sofia Madetoja (1877-1927) ja sisarensa kansakoulunopettaja Hilda Kristiina Madetoja (1881-1968) ovat oivallisia esimerkkejä 1800- ja 1900-lukujan vaihteen tyttöjen ja naisten koulutuksen suurenmoisesta muutoksesta ja mahdollisuudesta itsenäiseen elämään…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
11.
2024
Kerttu Husu – Sattuma toi Raaheen
Säkkijärvellä syntynyt Kerttu Husu tuli sattumalta Raaheen ja viihtyi täällä. Vilkas karjalainen osallistui opettajan toimensa ohella usean yhdistyksen toimintaan Raahessa. Kotiteollisuusopettajaksi kouluttautunut Kerttu toimi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rehtorina vuodesta 1945 vuoteen 1978. Hän oli innokas maailmanmatkaaja. Kerttu Husu (o.s. Vilamaa) syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja isänsä maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen hän kävi…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
2.
11.
2024
Kaija Asukas – Koko työura ihanassa työpaikassa, Raahen kirjastossa
Kaija Asukas on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi 11.1.1957. Hän meni kirjastoon vuoden työllistämistukijaksolle vuonna 1980 mutta aika venähti 44 vuodeksi. Nyt syyskuussa 2024 hän aloittelee eläkeläisen kiireisiä vuosia. Kun kuuntelee Kaijan muistelmia lapsuudesta, tulee pakostakin mieleen elokuva ”Pikku Pietarin piha”. Lapsia ja kavereita oli paljon. Pihaleikit täyttivät lasten elämän, oltiin konkkasilla ja pallo paikalla, hypättiin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
10.
2024
Aina Frieman sai nukkekodin ja perusti kirjakaupan
Friemanin suku on vaikuttanut Raahessa 1700-luvulta alkaen monin tavoin. Olof Friemanin (1691-1774) poika Johan (1728-1790) oli varakas kauppias sekä kaupungin raatimies ja postimestari. Eivät Johanin pojatkaan – Johan (1774-1845) ja Nils (1788-1833) – mitään tyhjätaskuja olleet. Johan Frieman nuorempi oli kauppias ja raatimies. Nilsin poika Johan III (1816-1878) oli viimeinen Friemanin kauppias Raahessa. Hän asui…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
10.
2024
Sanna Hirvaskari – Tanssiharrastuksesta tuli ammatti
Tanssiurheiluseura Raahen Rytmikkäiden riveissä kilpatanssiharrastuksen aloittanut Sanna Hirvaskari on teeveestä tuttu. Hän ei ole aina tiennyt, että hänestä tulee tanssinopettaja. Pitkä kilpatanssiura johti koulutukseen ja ammattiin. Tällä hetkellä hänellä on päivätyö Kulttuurisäätiössä. Sen ohella jatkuu tanssinopetus ja valmennus omassa yrityksessä. Sanna Hirvaskari syntyi Raahessa 20.1.1981 Raahessa. Koulutaipaleen hän aloitti Seminaarin viipalekoulussa ja siirtyi sieltä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
10.
2024
Aino Tammi kuvasi raahelaisia neljällä vuosikymmenellä
Aino Kari (myöh. Tammi) syntyi 9.3.1899 Pattijoella. Sukututkijan mukaan hän muutti Raaheen 2.1.1904. Hän avioitui myöhemmällä iällä soittaja Yrjö Emil Tammen (1902-1978) kanssa. Pariskunnalla ei ollut lapsia. Aino muutti Viipuriin vuonna 1920. Hän työskenteli siellä kahdessa kuvaamossa: Suomi-Kuvaamo ja Uolevi. Hän aloitti ammattimaisen valokuvauksen vuonna 1920. Sukututkijan mukaan hän muutti Raaheen 29.12.1926. Suvulta saatujen tietojen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
17.
10.
2024
Marianne Lindberg – Maalausten aiheet ulottuivat suomalaisista pikkulinnuista eksoottisiin eläimiin
”Öljyvärit vaihtuivat värikyniin. Kun terveys ei enää sallinut matkoja ja liikkuminen supistui yhä pienempiin ympyröihin, hän löysi väririkkaan maailman läheltä, omasta mielestä, fantasioista, keskittymisestä olennaisimpaan.” (Lauri Koski 2004) Brita Marianne Lindberg (o.s. Löwenmark) syntyi Helsingissä 5.2.1922. Hänen isänsä Einar Arvid Löwenmark (1883-1940) oli varatuomari ja Suomen Kauppapankin Helsingin konttorin apulaisjohtaja. Äidin puolelta Marianne oli laajaa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
17.
10.
2024
Jenny Maria Montin-Tallgren – Naisasianainen, ruustinna, muinaistutkija
Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjassa kerrotaan, että kapteeni, raatimies ja kauppamies Johan Montin (1807-1893) asui Kirkkokadun ja Mentzerinkadun (nyk. Koulukatu) kulmauksessa Friemanin naapurina. Durchmanin yhtiössä Johanilla oli osuutta, mutta mikään suuri laivanvarustaja hän ei ollut. Montin oli sen sijaan suuri maamies. Hän viljeli vainioittain ruista, ohraa ja perunoita. Syksyisin saatiin talossa puida 30 riihtä. Talossa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
10.
2024
Kaisu Vuori – Kotiäiti, yrittäjä, taiteilijan muusa
Kaisu Vuori herää tottumuksesta aamulla kuudelta. Teet juotuaan hän tarttuu toimeen: siivoaa, laittaa ruokaa, marjastaa, tekee käsitöitä. Toimeliaalta naiselta eivät työt lopu. Kaisu (o.s. Haarala) syntyi Raahessa 5.8.1951. Hänellä on kaksi itseään vanhempaa veljeä, joten hän sai olla perheen pikku prinsessa. Ehkä. Koti sijaitsi Harjukadulla. Kaisun ollessa 10-vuotias perhe muutti Pikkuholmiin isän rakentamaan uuteen taloon.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
10.
2024
Edit Reinilä-Hellman – Kotitalousopettaja ja Kotiruoka-kirjan kirjoittaja
Kotitalousopettaja ja Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun pitkäaikainen johtajatar Edit Reinilä-Hellman vaikuttaa vielä 2000-luvullakin monissa Suomen kodeissa Kotiruoka-keittokirjan kirjoittajana. Kotiruoka on usean sukupolven ajan ohjannut suomalaisten ruoanvalmistusta ja vaikuttanut merkittävästi ruokakulttuuriin. Edit (Edda) Elisabeth Reinilä-Hellman (o. s. Reinilä, vuoteen 1907 Rehnbäck) syntyi 11. heinäkuuta 1877 Oulussa, jossa isä Johan Edvard Rehnbäck (1849–1930) toimi Suomen Pankin komissaarina. Äiti…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
10.
2024
Fanny Pyhtilä – Lapaluodon kansakoulun ensimmäinen opettaja
Raahessa kansakoululaitos pääsi alkuun vuonna 1871. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Vuonna 1910 kaupunginvaltuusto päätti joidenkin lapaluotolaisten anomuksesta, että Lapaluodon satamakaupunginosaan rakennetaan oma koulu. Jotkut epäilivät, ettei koulusta tulisi eläjää. Toisin kävi. Koulu alkoi kukoistaa. Lapaluodon kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli kuusi hakemusta. Kansakoulunopettajaksi valittiin Fanny Sofia Pyhtilä Merikarvialta. Merikarvialla 19.5.1910 päivätyn hakemuksen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
10.
2024
Anna-Liisa Virta – Äitiyshuolto elämäntehtävänä
Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa. Anna-Liisa Virta syntyi Kemissä vuonna 1934. Isän sukujuuret ovat Etelä-Pohjanmaalla. Äidin kotiseutu on Olkijoella. Hän kasvoi kansainvälisyyteen jo lapsena: ensin sotalapsena Ruotsissa, sitten seuraneitinä ja opiskelijana Englannissa. Sota sotki monen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
10.
2024
Anneli Sauli – Raahe jäi, filmitähti syntyi
”En minä oikeastaan muista Raahesta mitään”, myöntää Anneli Sauli Vappu Kalliolle vuonna 2019 antamassaan haastattelussa. Raahelaiset muistavat Anneli Saulin. ”Anneli oli Lapaluodossa pidetty, kaunis tyttö. Hän auttoi äitiänsä muun muassa viemällä Kankaan talon kahvilasta satamaan kahvia sekä työskentelemällä kesäisin Lindbergin satamaruokalassa.” Anneli Helena Sauli (vuodesta 1965 oik. Pakkasvirta, o.s. Savolainen, vuosina 1956–1965 Lindman, Saksassa taiteilijanimenä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
10.
2024
Ulla Aurio – Painomustetta suonissa
”Oikiat raahelaiset asuvat aina muualla. Muualta muuttaneet raahelaiset eivät ole raahelaisia muuallakaan. Oikioille raahelaisille Raahe on maailman paras paikka. Eivät he silti muuta Raaheen muualta kirveelläkään, kun ’akka ei lähe’”. Tämä yllä oleva Risto Sassalin tunnettu runopala istuu Ulla Aurion mielestä kovasti hyvin häneen, kuten moneen muuhunkin vanhaan raahelaiseen. ”Riston teksti on niin kovin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
8.
2024
Augusta Durchman lahjoitti ja testamenttasi varoja hyväntekeväisyyteen
Augusta Durchman muistetaan Raahessa siitä, että hänelle oli koko elämänsä ajan lähellä sydäntä vähäosaiset ja heidän auttamisensa. Hän tuki muun muassa Raahen Rouvasväen yhdistyksen ylläpitämän lastenkodin toimintaa vuosikymmenien ajan. Vuonna 1911 hän testamenttasi 60.000 markkaa Pattijoen seurakunnalle turvakodin perustamista ja ylläpitoa varten. Summa vastasi Pattijoen nykyisen kirkon rakennushintaa. ”Vanhusten hoitokodit olivat tuolloin harvinaisia, joten Pattijoki…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
8.
2024
Ersteri Viirilän Kellaribaarista Raahen ensimmäiset hampurilaiset
Kauppakadun ja Koulukadun kulmassa, talon kellarikerroksessa, toimi 1960-luvulla ensin Valion baari ja sitten Kellaribaari. Ester Lyydia Viirilän (1921-2008 o.s. Korhonen) koti oli Rojuniemessä, alueella, jossa nyt sijaitsee SSAB:n terästehdas. Esterillä oli sisko ja veli, Agnes ja Veikko. Kotitila oli pieni: vähän maata, pottumaa ja navetassa Lykky-lehmä. Vanhemmat: Lydia Korhonen, oli kotona ja Uuno Korhonen, konemestari.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
7.
2024
Emma Wichmann – Ensimmäinen vihitty diakonissa Helsingin Diakonissalaitoksessa
Sisar Emma oli yksi niistä suomalaisista naisista, joita kutsutaan uranuurtajiksi. Hän oli ensimmäinen Helsingin Diakonissalaitoksella vihitty diakonissa vuonna 1873. Sisar Emma teki arvokasta työtä myös Limingan orpolastenkodin johtajattarena vuosina 1876-1894. Emma Maria Wichmann syntyi Raahessa vuonna 1836. Hänen vanhempansa olivat apteekkari Carl Wilhelm Wichmann (1792-1856) ja Beata Gustava o.s. Frosterus (1800-1871). Perheessä oli yksitoista lasta.…
kirjoittanut
Raili Ilola,
julkaistu
25.
7.
2024
Sirkka Mattila – Musiikillisesti lahjakas opettaja
Raahelaiset muistavat Sirkka Mattilan opettajana ja laulajana. ”Laulaminen on antanut minulle paljon, se on luonut rikkaan elämän. Se on henkisen minän tyydyttämistä, en voisi ajatellakaan elämääni ilman laulua”, hän sanoi eräässä lehtihaastattelussa vuonna 1977. Hän oli myös vaimo ja neljän lapsen äiti. Raahen kaupunki palkitsi hänet Pro Raahe -mitalilla nro 28 vuonna 1999. Sirkka…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
23.
7.
2024
Piia Vähäsalo – Langin Kauppahuoneen henkiin herättäjä ja Utua-tuotemerkin luoja
Meille raahelaisille Pekkatori Pekka-patsaineen on lähes pyhä paikka, ainakin se on kaupungin keskus. Vanhat porvaristalot torin äärellä viestivät sanattomasti purjelaivakaudesta ja kaupungin vauraudesta. Pekkatorin taloista yksi on tänä päivänä ylitse muiden: Langin Kauppahuone. Se on herätetty eloon ja uuteen kukoistukseen. Langin kauppahuoneen mahti luotiin 1700-luvun lopulla. Langit olivat Soveliusten rinnalla Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
2.
7.
2024
Vuokko Suorsa – Evakkotaival opetti sopeutumaan
Kaksi kertaa kotinsa jättämään joutunut Vuokko Suorsa (o.s. Härkönen) vietti eläkepäiviään Raahessa, jonne elämä hänet kuljetti monien mutkien kautta. Haastattelu tehtiin vuonna 2016. Vuokko oli syntynyt 26.4.1936 Suistamolla. Evakkoon joutuneen Vuokon kotitalo seisoi kauniilla paikalla järven rannalla Suistamon Äimäjärven kylässä, joka sijaitsee Laatokan pohjoispuolella noin 60 kilometrin päässä Sortavalasta pohjoiseen. 1.1.1937 tehdyn henkikirjoituksen mukaan Suistamolla…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
6.
2024
Jaana Ritola – Koulutuskuntayhtymä Brahen johtaja ja rehtori
Raahen kaupunginhallitus myönsi Jaana Ritolalle Pro Raahe -mitalin nro 124 vuonna 2023. Perusteluina mainittiin muun muassa se, että hän on kehittänyt alueemme ammatillista toisen asteen koulutusta, jolla on ollut merkittäviä vaikutuksia Raahen seutukunnan elinkeinoelämälle, nuorten työllistymiselle ja hyvinvoinnille. Työhön intohimoisesti suhtautuvalle Jaanalle myös perhe ja synnyinkaupunki Raahe ovat hyvin tärkeitä. Kun Jaana (o.s. Asukas) syntyi…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
6.
2024
Sirkka Kiilakoski – Lapset sydämenasiana
Sirkka Kiilakosken pitää elämässä kiinni perhe, lapset ja lastenlapset. Pitkän työuransakin hän on tehnyt lasten parissa. Varhaiskasvatus ja lapset ovat hänelle sydämenasia. Sirkka syntyi vuonna 1957 Mirjam ja Pentti Mäntylän perheeseen neljäntenä lapsena. Perhe asui Piehingin Ylipäässä Mäntylänperällä. Suvun esi-isät ovat asuneet siellä 1600-luvulta saakka. Sen pidemmälle hän ei ole vielä sukututkimuksessa päässyt, koska…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
4.
6.
2024
Raija Korppila – Pienestä piirtäjästä kehittyi taidegraafikko
Juuri ennen itsenäisyyspäivää Suomen täyttäessä sata vuotta taiteilijat Raija Korppila ja Juha Laakso saivat yllättävän ja mieluisen kirjeen Raahen kaupungilta. Heidät palkittiin itsenäisyyspäivänä Pro Raahe -mitalilla nro 103. He ovat ajaneet Raahen etuja ja tuoneet kaupunkia esille eri yhteyksissä. ”Pro Raahe -mitalien saaminen juuri Suomen satavuotisitsenäisyyspäivänä on molemmille tärkeä juttu. – Oma isäni on ollut…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
5.
2024
Kaarina Terho – ”Romaanin teko on elämän tutkimista”
Kaarina Terhon (Kaarina Marja-Liisa Mäkinen) tuotannon muodostavat kolme 1980-luvulla ilmestynyttä historiallista naistenromaania ja yksi dekkari sekä nimellä Mertsi K. Mäkinen julkaistu dekkari. Hän syntyi 13.2.1945 Mäntsälässä. Hän on tutkija ja seurakuntapastori. Kun Kaarina Terhon esikoisromaani Marjetta, patruunantytär ilmestyi vuonna 1984, Raahen Seutu uutisoi: ”Pattijokinen uusi kirjailija Kaarina Terho teki rakkausromaanin Raahesta.” Tarina sijoittuu Raahen maineikkaalle…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
17.
5.
2024
Eeva Heilala – Palkittu runoilija, maaseudun ääni
”Runoja ei voi pakottaa. Niissä pitää olla sanoma ja se pitää pystyä kertomaan tuoreella tavalla. Ei voi vain päättää, että alkaa kirjoittaa runoja”, Eeva Heilala sanoi vuonna 2021 Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa. Eeva Heilala (o.s. Taavetti) syntyi 13. joulukuuta 1934. Hän eli koko elämänsä Pohjois-Pohjanmaalla Tuomiojan kylässä, joka kuului Paavolan kuntaan – joka oli kuntana myöhemmin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
5.
2024
Ritva Pesonen-Ehrola – Juridiikkaa ja ihmisläheisyyttä
Ritva Pesonen-Ehrola (o.s. Räsänen) kävi kansakoulua ja oppikoulua Kajaanissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Oulussa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1966 ja palveli lähes koko työuransa oikeuslaitosta. Eläkkeelle hän pääsi Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta vuonna 2011. Elettiin vuotta 1943. Räsäsen perheen koti oli Sukevalla, Sonkajärven kunnassa. Perheenpää Jorma Räsänen oli Valtion Rautateiden palveluksessa ja perheen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
5.
5.
2024
Leila Riihijärvi sai laulunlahjan suvun perintönä
Valssi soi. Letkeä foksi tekee seuraa. Tulinen tango vie mukanaan. Tanssikansaa ei mikään pidä paikoillaan, kun kutsu on käynyt parketille tai kesäiselle torille. Tahdit takasi yli 10 vuoden ajan Leila & Luna. Leila Riihijärvi on edelleenkin monipuolinen viihdyttäjä sekä kaupungin että yksityisissä tilaisuuksissa. Leila on muutakin kuin laulaja. Hän on Raahe-lähettiläs, joka on toiminut pitkään…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
4.
2024
Päivi Harjuhaahto – Meren äärellä kasvanut kultaseppä ja korusuunnittelija
Elettiin vuotta 2006, kun Päivi Harjuhaahto voitti Kalevala Korun suunnittelukilpailun, jossa etsittiin uutta korua Helsingin Kampin liikekeskustan ja koruliikkeen avajaisiin. Koru tuli laajempaan myyntiin syksyllä, ja Vellamosta on tullut varsinkin nuorisoon vetoava koru. ”Sillä on ollut vaikutusta, että olen kasvanut Raahessa, meren äärellä. Olin jo pidemmän aikaa suunnitellut veteen liittyvää koruaihetta, ja kun Kalevala Korun…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
4.
2024
Kaisa Lindman – neuvokas merimiehen leski
Merimiehen leski Kaisa Lindman (1789-1858) koulutti pojasta merikapteenin ja piti tyttöjen kouluopetusta välttämättömänä. Naapurit naureskelivat hänelle: ”Lindmanska se kouluttaa tytöistään pappeja”. Merimiehen ammatti kiehtoi nuoria miehiä purjelaivakaudella. Rannikkokaupunki houkutteli myös perintöoikeutta vaille jääneitä talon tyttäriä etsimään onneaan kaupungista. He päätyivät palvelijoiksi varakkaisiin perheisiin ja avioituivat renkien tai merimiesten kanssa. Pattijoella Kastellin linnanraunioiden läheisyydessä sijaitsi…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
17.
4.
2024
Kerttu Ojanlatva – Opettaja ja moniosaaja taiteen saralla
Raahen taidemaalareista ei kovin moni ole päässyt matrikkelitaiteilijoiden joukkoon. Kerttu Ojanlatva on yksi heistä. Hän vaikutti Raahen kulttuurikentässä taiteilijana, opettajana ja taidekriitikkona. Hän kirjoitti runoja ja novelleja. Hän sai Raahen kaupungin taidetunnustuspalkinnon vuonna 1998. Kerttu Anja Ojanlatva (o.s. Kopsakangas) syntyi 25.6.1925 Pyhäjoella. Kertun isä Hannes Matias Kopsakangas oli syntynyt 21.9.1897 U.S.A:ssa ja kuoli 24.9.1957 Pyhäjoella.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
13.
4.
2024
Ebba Lagerlöf – seuraneidistä porvarisrouvaksi
Raahen purjelaivakauden historia on täynnä kiehtovia tarinoita ja monenlaisia ihmiskohtaloita. Näin alkaa ruotsalaisen Ebba Katinka Ljunggrenin vaiherikas elämä Raahessa: ” Ebba-neiti lähetettiin kaukaisen sukulaistädin, kauppaneuvoksetar Franzénin, seuraneidiksi Raaheen, koska hänellä oli romanssi epäsopivan taiteilijan kanssa. Franzénin talossa asui myös Fredrik Sovelius, joka oli jo vuosikymmeniä aikaisemmin jäänyt leskeksi Franzénin tyttärestä Johannasta. Kuinka ollakaan seuraneiti ja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
4.
2024
Anna-Liisa Orava – Kun kaikesta luopuu, niin kaiken saa
Kun tapasin Anna-Liisa Oravan (s. 31.3.1920), hän oli palannut maailmalta kotikonnuilleen Raaheen viettämään eläkepäiviään. Sitä hän suri vuonna 2012, ettei kovin monta ystävää ollut enää jäljellä. Kunto oli mennyt aika huonoksi, mutta muisti oli säilynyt hyvänä. Vanhat asiat olivat pysyneet mielessä. Hän kertoi elämästään Heli Kankaalle haastattelussa vuonna 2001 ja minulle keväällä 2012. ”Me asuttiin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
25.
3.
2024
Sofia Madetoja – kauppias, prokuristi, naisasianainen
Madetojan sukua on vuosisatojen ajan asunut Raahessa. Jaakko (1847-1922) ja Hilda Gustaava (o.s. Nevanperä 1847-1923) saivat viisi lasta: pojat Matti August (1874-1936), Karl Jakob (1879-1975) ja Leonard Aleksander (1886-1960) sekä tytöt Maria Sofia (1877-1927) ja Hilda Kristiina (1881-1968). Leevi Antti Madetoja (1887-1947), joka oli suomalainen säveltäjä, kapellimestari, kirjoittaja ja opettaja ja Maria Sofia ovat kolmannet…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
25.
3.
2024
Tuula Kellola – Keskikentän pelaaja sai maalin
Kulttuurihenkilö. Runokirjojen kirjoittaja. Selskaapilainen. Luontaishoitaja. Ihmisten tukija. Hyväntekijä. SPR:n vapaaehtoistyöntekijä. Omaehtoinen ihmisten auttaja. Kahden kauden kaupunginvaltuutettu. Näillä ansioilla on Tuula Kellola Pro Raahe -mitalin nro 118 vuonna 2022 ansainnut. Tuula Kellola (o.s. Tervakangas) syntyi 18.5.1955. Kotipaikka oli Mansikkakari. Hän oli hädin tuskin täyttänyt neljä vuotta, kun koti siirtyi Katinhäntään Kirkkokadulle. Sieltä perhe muutti Ruukin Katinhäntään.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
3.
2024
Pirkko Ahokas-Tuohinto – Reumalääkäri, kunnallispoliitikko, kotiseutuihminen, tarmonpesä
Pirkko Ahokas-Tuohinnolla on kaksi kotiseutua: Karjala ja Pattijoki. Hän tuli Raaheen lievittämään lääkäripulaa. Hän osallistuu kunnallispolitiikkaan ja vaalii lottaperinnettä. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe -mitalin nro 102 vuonna 2017. Pirkko syntyi vuonna 1950 Kalajoella, jonne Ahokkaan perhe päätyi evakkotaipaleellaan. Heidän oli lähdettävä sodan jaloista Lahdenpohjan kauppalasta Laatokan rannalta. – Vanhempani menettivät sodan takia oman…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
3.
2024
Sari Jaatinen – Lapuan lahja Raahen kulttuurielämälle
Tämän pienoiselämäkerran sankaritar Sari Jaatinen on Lapuan tyttöjä. Hän tuli opiskelemaan Raahen Porvari- ja Kauppakouluun ja jäi Raaheen. Nyt Sarin hengentuotteet ilahduttavat Raahen Seudun lukijoita ja Raahen Teatterin yleisöä. Raahe on ominut hänet tämän kaupungin kulttuurintekijöiden joukkoon. Siitä on vakuutena Pro Raahe -mitali nro 71, jonka kaupunginhallitus myönsi hänelle vuonna 2008. Sari Jaatinen (o.s. Hautala)…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
3.
2024
Kirsti Niemelä – Raahelaisen posliinikoiraperinteen elvyttäjä
”Katson ulos maailmaan, isäntääni oottaa saan. Sitten vasta käännän pään, kotona kun hänet nään.” Posliininen koirapari istua nakottaa ikkunalaudalla Katinhännässä ja katsoo lempeän kaihoisasti kaukaisuuteen. Tänä päivänä kyseessä ei välttämättä ole merimiehen koti eikä talon isäntäkään ole takuuvarmasti kaukomailla. Purjelaivakaudella koirien asennosta pääteltiin, onko perheenpää kotona vai merillä. Raahelainen yrittäjä Kirsti Niemelä (o.s. Näsänen) oli…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
2.
2024
Eija Turunen – Suomen vanhimman paikallismuseon museotantti
”Suomen vanhin paikallismuseo, Raahen museo on kasvanut vuosikymmenten saatossa ja tällä hetkellä se koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Ympärivuotisesti kohteista avoinna ovat Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiinimuseo. Museon kuuluisin nähtävyys, maailman vanhin säilynyt sukelluspuku Wanha Herra on tätä nykyä ihmeteltävänä Kruununmakasiinin sukellusosastolla.” Museonjohtajana toimii Eija Turunen (o.s. Pelkonen). Elettiin elokuuta vuonna 1963. Olavi Pelkosen mieltä painoi se,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
17.
2.
2024
Sofia Swanljung – Merikapteenin rouva ja yhdeksän pojan äiti
Maria Catharina Sofia (o.s. Montin) Swanljung oli raahelaisen merikapteenin rouva. Hän oli mennyt naimisiin merikapteeni Carl August Swanljungin (1837-1896) kanssa 9.7.1868. Sofia-rouva sai käydä miehensä laivalla Lontoossa ja jakaa mieltymyksensä englantilaiseen. Heidän yhdeksällä pojallaan oli kaikilla englantilaisia nimiä, ainakin yksi nimi. Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjassa kerrotaan, että kapteeni, raatimies ja kauppamies Johan Montin (1807-1893)…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
2.
2024
Heidi Köngäs – Raahelaisuus putkahtelee esiin hänen romaaneissaan
Me raahelaiset olemme ylpeitä siitä, että olemme voineet kasvattaa ja saatella maailmalle monta maineikasta kirjailijaa. Patsaan on saanut toistaiseksi vain Martti Merenmaa. Pro Raahe -mitalin nro 89 sai Heidi Köngäs vuonna 2013. Voin ilokseni todeta, että raahelaisuus näkyy hänen kirjallisuudessaan monin tavoin. Heidi Maritta Köngäs (o.s. Myntti) syntyi 15. syyskuuta 1954 Tukholmassa, jonne perhe oli…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
9.
2.
2024
Liisa Päivike teki opetustyön ohella vapaaehtoistyötä Raahen seurakunnassa
Raahen kaupunki palkitsi saksaa ja latinaa vuosikymmenet opettaneen Liisa Päivikkeen hyvin suoritetusta virkatyöstä Pro Raahe -mitalilla nro 35 vuonna 2000. Hänen tekemänsä monipuolinen ja uuttera vapaaehtoistyö Raahen seurakunnassa muistetaan suurella lämmöllä. Hän oli myös vaimo, äiti ja isoäiti. Liisa ja puolisonsa Matti Päivike olivat puheliaita satakuntalaisia, joilla juttujen kerronta oli verissä toisin kuin meillä jöröillä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
6.
2.
2024
Ritva-Liisa Pohjalainen – Mummon opeilla alkuun vaatteiden suunnittelussa
Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa syntyi 26. marraskuuta vuonna 1949 Ritva-Liisa Pohjalainen, josta tuli aikuisena taidokas tekstiilisuunnittelija ja maineikas muotoilija. Tänä päivänä hänet tunnetaan yhtenä Suomen arvostetuimmista muotoilijoista. Hänen uransa on kulkenut muoti- ja tekstiiliteollisuuden kautta jalometalleihin, keramiikkaan ja vaativien uniikkilasiveistosten suunnitteluun. ”Perheemme asui Pattijoen Lappasissa ja koulumatkaa oli 3 kilometriä. Muistan, että potkurilla mentiin kouluun talvella ja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
6.
2.
2024
Ritva Virnes – ”Kaikkien lasten äiti”
Ritva Virnes (o.s. Rajalampi) syntyi perheensä ensimmäiseksi lapseksi vuonna 1949. Koti sijaitsi Vihannin Ilveskorvessa. Taimi-äidin synnytysmatka vei Oulun lääninsairaalaan. Ritvan vanhemmat olivat lähtöisin Vihannista, isä Juho Matias Ilveskorvesta ja äiti Taimi Maria (o.s. Lehtikangas) Kilpualta. Molemmat kasvoivat monilapsisessa perheessä: isän kotona lapsia oli 7 ja äidin kotona 8. Maaseudulla ei ollut mahdollista valita ammattia tai…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
25.
1.
2024
Kirsti Mäkinen-Reijasalo peri ammatin isältä ja harrastuksen äidiltä
Kirsti Mäkinen-Reijasalo asuu talossa, jonka asukkaat ovat monin tavoin vaikuttaneet Raahen historiaan aina 1800-luvulta alkaen. Sivert Lundberg, joka rakennutti Brahenkatu 5:ssä sijaitsevan talon 1800-luvulla, oli omana aikanaan yksi kaupungin varakkaimpia kauppiaita. Kirstin isoisä, apteekkari Väinö Mäkinen, aloitti apteekkitoiminnan Kirkkokadulla vuonna 1917. Apteekki muutti Kirkkokadulta Kauppakadulle vuonna 1921 ja isä, Paavo Mäkinen, toimi Raahen apteekkarina vuosina…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
20.
1.
2024
Rakel Halme – Raahen kunnalliskodin pidetty ja tarmokas johtajatar
Raahelaiset muistavat Rakel Halmeen työstään kunnalliskodin johtajattarena. Hän sai vuonna 1992 Pro Raahe -mitalin nro 12 tunnustuksena vanhusten eteen tekemästään työstä. Pro Raahe -mitaleita on jaettu vuodesta 1984. Miesvaltaisten palkittujen joukossa Halme on kolmas nainen. Rakel Halme (o.s. Kankaanpää) syntyi 16.11.1913 Oulaisissa. Hänen kotinsa sijaitsi Merijärven Pyhänkoskella, Suntsissa. Kansakoulun käytyään hän jätti maataloustyöt ja opiskeli…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
14.
1.
2024
Elna Eerikäinen – Raahelaisten hovikuvaaja
– Kuules Maija kultasein, mamma sanoi näin: Toinen talo kirjastolta kaupungille päin, siellä kuulu kuvaliike Koljosella on, kauppamaineeltansa täysin moitteeton. Sieltä kuvat arkeen, juhlaan, hankkii jokainen, laadun takaa ammattitaito monipuolinen. Sähkökuvaamo E. Koljonen sijaitsi Raahessa ensin Sovionkadulla, sitten Kirkkokadulla ja runon mukaan lopulta Kauppakatu 49:ssä. Elna Tellan tie kauniista Viipurista raikkaiden merituulten Raaheen oli mutkainen.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
28.
12.
2023
Kaisu Rautio – Rautaruukin tuoma ja lasten viemä
Kaisu Raution (o.s. Siitonen) isä, koneteknikko Heikki Siitonen, sai työpaikan Raahesta, kun Rautaruukkia rakennettiin. Perhe, isä, äiti ja kolme tytärtä, muutti Hämeenlinnasta tuuliseen merikaupunkiin jouluksi 1962. Siitoset saapuivat Raaheen junalla joulun alla. Saapumisen tunnelmat ovat syöpyneet Kaisun mieleen. – Siinä oli pieni puinen rakennus, Kaisu kuvaa rautatieasemaa. Lunta ei ollut juuri nimeksikään. Kova tuuli puhalsi,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
10.
2023
Maire Junnila – Junnilan talon miniä
Nykyisen Junnilantien varrella seisoo Junnilan talo. Se on seisonut siinä 1700-luvulta alkaen. Rakennus ei ole ulkoapäin suuria muutoksia kokenut, mutta sisätilat on remontoitu nykyajan vaatimuksia vastaamaan. Karjanhoito lopetettiin vuonna 2000. Maire Junnila (s. 1928 o.s. Mattila) asuu nyt (vuonna 2014) talossa yksinään. Junnilan talossa asui aikoinaan kolme poikamiestä. Kun perillisiä ei ollut, talo siirtyi kaupan…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
10.
2023
Taimi Perikangas oli riuska rakentaja
Asemies Aarne Perikangas sai tontin Velkaperältä keväällä 1945. Yhdessä Aarne ja Taimi rakensivat tontille talon, jossa Taimi yhä asuu (vuonna 2010). Ennen oman orren alle pääsyä Perikankaat asuivat vuokra-asunnoissa, viimeiseksi Rapakon talossa Kauppakadulla. Isä olikin tuuminut, että perhe muutti aina, kun uusi lapsi syntyi. Kun Raahea pommitettiin, Taimi ja lapset olivat ”evakossa” Kummatissa. Äiti veti…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
15.
10.
2023
Eeva Kerola – Maatalon emäntä, vahva poliitikko ja maaseudun ihmisten puolestapuhuja
Maatalon emäntä Eeva Kerola oli vuosikymmenien ajan monien luottamustoimien nainen. Luottamustoimissaan hän puolusti maaseudun ihmisiä. Hän ei nöyristellyt ketään edes istuessaan nokakkain kristallikruunujen alla herrojen ja duunareiden kanssa. – Oletko syönyt tänä päivänä, hän kysyi, kun maatalouteen suhtauduttiin nihkeästi. Hän korosti, ettei rahaa voi syödä, se on vain välikappale. Maanviljelijän ammattia hän piti ykkösammattina. –…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
7.
2023
Tuuli Reijonen – Toimittaja, kriitikko ja palkittu kirjailija
Tuuli Reijonen kirjoitti tosipohjaisessa romaanissaan Vedessä ja tulessa tarinan, jonka päähenkilö on Maria Elisabeth Cajanus (1804-1861). Elisabeth kuului pohjalaiseen virkamies- ja pappissukuun. Reijosen äidin suvusta kertovassa kirjassa on erityisen hieno tunnelma, ja hän kirjoittaa ihmisistä heidän oikeilla nimillään. Vuonna 1959 ilmestynyt teos on oiva todiste siitä, että totuus voi olla tarua ihmeellisempää. Raahelainen lapsenpäästäjä Beatha…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
12.
3.
2023
Elli Ylitalo kirjoitti Tuulikki Otsolan nimellä satu- ja nuortenkirjoja
Räätäli Vilho Henrik Marjomaa ja Kaisa-vaimonsa asuivat perheineen Saloisissa keltaisessa Otsola-nimisessä talossa, joka sijaitsi Raahesta pohjoiseen menevän tien varrella. Marjomaan neljästä lapsesta löytyy tietoja Raahen oppikoulun matrikkelista. Elli Tuulikki syntyi 20.11.1924. Hänet merkittiin oppikoulun oppilaaksi vuonna 1937, päättötodistuksen hän sai vuonna 1942. Elli valmistui kansakoulun opettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1946. Pellon kunta oli laittanut lehteen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
11.
2022
Alma Moisala muistetaan runoistaan ja tarinoistaan
– En ole sen arvoinen, enkä pituinen, mutta otan nöyryydellä vastaan sen, mitä minulle annetaan, sanoi Alma Moisala Pyhäjoen Kuulumiset -lehden haastattelussa saatuaan Pauha-Maija-tittelin vuonna 2007. Almalle meri oli tärkeä. Hänen mielestään meressä kaikkein kauneinta oli se, että näkee kauas ulapalle. Pauha-sanasta tulee mieleen meren läheisyys. Pauha on vanha pyhäjokinen sana ja se tarkoittaa silakkamatalikkoa.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
30.
10.
2022
Olga Sarkkila – Lybeckerin käsityökoulun johtajatar
Sepän tytär Olga Sarkkila eteni työurallaan Lybeckerin käsityökoulun johtajattareksi. Hän oli saanut taidon käsitöihin verenperintönä. Raahelaisella seppämestari Johan Sarkkilalla ja vaimollaan Kristiinalla oli kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yksi tyttö. Sarkkiloiden tytär Olga Kristiina syntyi 29.6.1872. Päästyään ylemmästä kansakoulusta Olga jatkoi koulutaivalta Lybeckerin käsityökoulussa. Hän suoritti kaksivuotisen kurssin. Päästötodistuksessa vuonna 1888 johtajatar Sofia Mathlin kehuu…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
13.
10.
2022
Annikki Brander-Pitkänen – Raahelaiseksi omittu kirjailija
Kirjailija Annikki Brander-Pitkänen asui kehitysvuotensa Raahessa. Hän sijoitti historiallisten romaaniensa tapahtumat Raaheen. Me raahelaiset olemme omineet Annikki Brander-Pitkäsen raahelaiseksi hänen kirjojensa kautta. Vuonna 1975 ilmestynyt Oodi meren kaupungista: taru memoaareista on julkaistu nimimerkillä Anselina Brand. Oodi meren kaupungista on pieni taru kahdesta merikansan nuoresta. Pojasta, jolle vanhan kirkon palo koitui elämän menetykseksi. Ja tytöstä, joka…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
4.
2022
Martta Rautio – ahkera moniosaaja
Martta Rautio oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja monien toimien nainen. Hänen kirjoituksensa ilahduttavat jälkipolvia. Martta Sofia Rautio (o.s. Skinnari) syntyi 29.7.1896. Hänen äitinsä oli itsellinen Margareta Sofia Skinnari. Martta on syntynyt Vaasassa, missä hänen äitinsä on ollut piikana Martan syntymän aikaan. Ouluntiellä joitakin satoja metrejä ennen Lappasten risteystä on Ouluntien ja radan välinen alue, jonka ohi ajettaessa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
3.
2022
Martta Honka – Pitkä elämä maaseudun rauhassa
Martta Honka syntyi 24.2.1923 Saloisissa. Kotipaikka oli Saloisten Kertunkankaalla, jonne Johan Honka (1886-1955) oli rakentanut talon vuonna 1923. Martta nimitti paikkaa Kurjen mökiksi. Maata oli pottumaan verran ja rapiat päälle. Maito oli omasta takaa, kun navetassa ammui kaksi lehmää. Lisäksi Hongalla oli vasikka ja pari lammasta. Johan Honka tienasi elannon perheelleen käymällä töissä Lapaluodon satamassa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
3.
2022
Siina Urpilainen eli ja toimi vakaumuksensa mukaan
Siina Urpilainen (o.s. Ihalainen) oli vakaumuksellinen kommunisti. Hänet valittiin vuonna 1927 SKP:n peitejärjestön sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestön listoilta eduskuntaan. Kansanedustajana hän toimi vuoteen 1930 saakka, jolloin Lapuan liikkeen painostuksesta kaikki kommunistien kansanedustajat joutuivat jättämään tehtävänsä. Torppari, pientilallinen Efraim Ihalaisen ja Eliisa Adolfiina Kumpulaisen perheeseen Pihtiputaan Elämäjärven kylässä syntyi seitsemän lasta, joista vanhin oli 2.1.1893…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
13.
3.
2022
Beata Lundahl auttoi maailmaan 2000 lasta
Beata Helena Carmitz syntyi 10.3.1762 Kuopion maaseurakuntaan kuuluvassa Savisaaressa. Hänen vanhempansa olivat torppari Hans Carmitz (s. 1729) ja hänen toinen aviopuolisonsa Brita Rockman (s. 1730). Ennen avioliittoaan Beata toimi emännöitsijänä Iisalmessa ja sisäkkönä Kuopiossa. Beata vihittiin avioliittoon Lars Lundahlin kanssa Kuopiossa 18.7.1786. Lars Lundahl (1746-1817) oli kotoisin Tukholmasta. Vuonna 1785 hän muutti Kuopioon, jossa työskenteli…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
13.
2.
2022
Isa Asp – Ensimmäinen suomeksi kirjoittanut naislyyrikko
Runoilija Isa Aspin sukujuuret ovat purjelaivakauden Raahessa. Keski-Suomessa, Kivijärvellä, mietti nuori talonpoika Henrik Kinnunen tulevaisuuttaan. Paikkakunnalla oli vähän vaihtoehtoja. Raaheen oli muuttanut joitakin hänen ystäviään. Hän saapui Raaheen Suomen sodan (1808-1809) päättymisen jälkeen ja sai rengin paikan Johan Langin kauppahuoneesta. Vuonna 1811 Henrik solmi avioliiton korpraali Johan Digerörnin tyttären Lisan kanssa. Hän kuoli 44-vuotiaana vuonna…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
13.
2.
2022
Leila Kastelli – Ruusumuori ja kulttuurivaikuttaja
Leila Kastelli syntyi muusikko Matti Tuhkalan perheeseen Raahessa vuonna 1948. Lapsuudenkoti sijaitsi Palonkylässä muutaman kilometrin päässä Raahen keskustasta. Metsät ja luonto olivat lähellä ja koko perheelle tärkeitä. Retkiä merenrantaan ja metsään eväiden kanssa Tuhkalat tekivät usein. Näin luonnonkasvit, marjat ja sienet tulivat tutuiksi jo lapsena. Leilan äiti hoiti kukkia ja mansikoita täynnä kasvavaa puutarhaa ja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
25.
8.
2021
Margareta Keskitalo tunnettiin yhteiskuntakriittisistä nuortenkirjoistaan
Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä piikatyttönä jo 12-vuotiaana. Runoja hän kirjoitti tytöstä asti. Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti lastenlehti Pääskyseen alle 10-vuotiaana. Keskitalo sai innostuksen kirjoittamiseen isältään Villeltä, joka kirjoitti oululaisiin työväenlehtiin ja avusti Raahen Seutua.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
9.
5.
2021
Sigrid Axelson oli opettaja ja taiteilija
Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava. Hän aloitti koulutaipaleensa Joensuun tyttökoulussa, josta siirtyi Helsingin suomalaiseen jatko-opistoon vuosiksi 1889-1890 ja 1894-1896. Hänen tiensä kulki Helsingin käsityökoulun jälkeen Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja yliopiston piirustussaliin. Häntä opettivat muiden muassa Albert Gebhard, Carl…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
21.
3.
2021
Katri Antell – Anopin resepteillä menestykseen
”Antell antaa pullan ja kahvin. Siinä on meillä voima vahvin.” Tämä oli yksi Antellin leipomon mainoslauseista. Paljon oli tapahtunut ennen kuin Katri Antell oli saanut leipomoyrityksensä Oulussa menestymään. Päästäksemme perille Katri Antellin huikeasta urasta leipomoalan yrittäjänä, meidän on mentävä ajassa taaksepäin vuoteen 1842, jolloin pieni sluuppi Svan miehistöineen vajosi meren syvyyksiin kovassa myrskyssä. Laivan ruorissa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
9.
12.
2020
Maila Raappana – Saloisten vanhainkodin johtaja
Saloisten vanhainkoti (Saloinen liitettiin vuonna 1973 Raahen kaupunkiin) oli entisinä aikoina vanhusten oikea koti. Joku asui vanhainkodissa kymmeniä vuosia. Saloisten vanhainkodissa asusteltiin kodinomaisesti vielä 1970-luvulla. Asukkaat olivat enimmäkseen omatoimisia. Joidenkin asukkaiden kunto oli huono, mutta yhtään muistisairasta vanhainkodissa ei asunut. Asukkaat saivat liikkua vapaasti oman kuntonsa mukaan. Kesäisin iso pihamaa oli asukkaiden kesäparatiisi. Pihalla paistateltiin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
19.
4.
2020
Marjatta Satokangas – Ruotsin kautta työelämään
Marjatta Satokangas (o.s. Hummasti) on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi vuonna 1932. Koulutaipaleensa hän aloitti Seminaarin harjoituskoulussa mutta sota sotki koululaisen elämän. Oppilaita siirreltiin paikasta toiseen aina sen mukaan, mitä tiloja yhteiskunta milloinkin tarvitsi käyttöönsä poikkeuksellisissa oloissa. Sotavuosina Marjatta osallistui pikkulottien toimintaan. Tauvolassa kotiapulaisena toiminut nainen opetti tytöt kutomaan ja niinpä he kutoivat sukkia ja sormikkaita…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
6.
3.
2020
Eila Vainikainen – Muurarin tyttö
Eila Vainikainen (s. 1938 o.s. Karjaluoto) on Raahen tyttöjä. Hän asunut vuosikymmenet Vaasassa, mutta siteet Raaheen eivät ole katkenneet. Aili ja Aarne Karjaluoto asuivat Merimiehenkatu 4:ssä, kun heille syntyi Eila-tyttö. Talon toisessa päässä asuivat Aarnen vanhemmat Antti ja Helmi Karjaluoto. Sota-ajasta Eilalla ovat jääneet mieleen ilmahälytykset. Pommeja lähdettiin pakoon Mettalanmäelle. Mutta aina ei ehditty edes…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
4.
3.
2020
Joyce Swanljung ikuisti Vanhaa-Raahea
Joyce Swanljungin sukujuuret ovat Raahessa. Hän vietti usein kesänsä suvun keskuudessa. Raahelaisella merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia-vaimolla (o.s. Montin, 1847-1939) oli 9 poikaa, heistä kuudentena syntyi Harald Einar (1881-1936). Harald sai päättötodistuksen Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta vuonna 1901. Hän opiskeli sähköinsinööriksi Hannoverissa ja suoritti opintoja myös teknisessä korkeakoulussa Middlesbrouhgissa, Englannissa. Haraldin vaiherikas työelämä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
2.
2020
Salli Ylitalo – Sukunsa viimeinen tilallinen
On kaunis lokakuinen päivä (v. 2019), kun istumme Salli Ylitalon (s. 1941 o.s. Kari) tuvassa Siniluodossa. Ikkunasta avautuu upea maisema Siniluodonlahdelle. Joutsenet ovat laskeutuneet levähtämään muuttomatkallaan. Talo on paljon vuosia nähnyt. Pihapiirissä seisoo monta vanhaa rakennusta. – Kun minusta aika jättää, tämä paikka tulee myyntiin, Salli uumoilee. Ylitalon ainoa lapsi ja lapsenlapset asuvat eri puolilla…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
12.
2019
Virpi Honkala haluaa oikeasti tehdä hyvää
Virpi Honkala (o.s. Salminen) syntyi Nokialla vuonna 1951. Hänen isänsä työskenteli moottoriasentajana Nokian paperitehtaalla. Äidillä oli prokuristin paikka tamperelaisessa yrityksessä. Virpin vanhemmat olivat tavanneet sota-aikana ja aloittaneet yhteisen elämänsä lähes tyhjästä. He halusivat kouluttaa lapsensa hyvin. Virpi oppi lukemaan 6-vuotiaana isonveljen mukana. Perheen opettaja-ystävä suositteli, että tyttö aloittaisi koulun jo tuolloin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
28.
11.
2019
Helmi Savallampi – Kaijan monitaitoinen mummu
On kaunis lokakuinen iltapäivä, kun istumme Kaija ja Risto Tuomivaaran omistaman talon, Cortenkatu 3, keittiössä. Talo on Kaijan mummun talo, jonka Tuomivaarat saivat ostaa lokakuussa 2019. – Raaheen oli ihana palata, paluumuuttaja Kaija huokaa. Kaijan mummu, suutarin tytär Helmi Eliina Savallampi (1914-1995, o.s. Harju) on syntyjään Ylivieskan tyttöjä. Kansakoulun oppimäärän hän suoritti Kantokylän kansakoulussa. Helmillä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
31.
10.
2019
Inkeri Kerola – Maaseudulta vallan kamareihin
Inkeri Kerola syntyi vuonna 1957 Saloisten kunnassa, joka vuonna 1973 liitettiin Raahen kaupunkiin. Hän on Siniluodossa asuneen Kerolan perheen viidestä lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat viljelivät maata ja heillä oli karjaa. Kaikki maatalon työt tulivat tutuiksi kaikille talon lapsille. – Meillä ei koskaan lajiteltu miesten tai naisten töitä. Ainoastaan fyysisen voiman tarve rajoitti ”työllistämistä”. Äidillä oli tapana…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
18.
9.
2019
Kaija Karikoski asuu viiden tähden hotellissa
Tapaan hiljattain sata vuotta täyttäneen Kaija Karikosken palvelutalo Hopeataurissa, jossa hänellä on viihtyisä huone ja talon puolesta kaikki tarvittavat palvelut. 1800-luvun alussa Hackman osti Sorsakosken – pienen tehdasyhteisön Savosta, Sorsakoskelta. Miljööseen kuuluivat saha, mylly ja tiilitehdas. 1890-luvun alussa Hackman siirsi koko aterintuotantonsa Sorsakoskelle. Vuonna 1902 aloitettiin edullisten, yhdestä kappaleesta taottavien aterinten valmistus. Hackmanilla oli oma…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
18.
9.
2019
Tellervo Sippalan työntäyteinen elämä
Saimi (1913-2000) ja Yrjö (1907-1999) Sippala viljelivät maata tilalla, joka on ollut Sippalan suvun omistuksessa vuodesta 1725. Sippalan tila sijaitsee Haapajoella entisen Saloisten kunnan alueella, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Pariskunta sai 5 lasta: 2 tyttöä ja 3 poikaa. Tellervo-tytär syntyi vuonna 1942. Tellervo muistelee, että kotitilalla oli 6 tai 7 lehmää, lampaita, kanoja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
7.
2019
Hilkka Aaltonen – Kaupunginarkkitehti rakastui Raaheen
Vuonna 2008 Raahe-seura antoi Hilkka Aaltoselle Raahen Fiian arvonimen tunnustuksena hänen toiminnastaan kaupunginarkkitehtina ja hänen ansiokkaasta työstään Raahen kulttuurihistorian ja Vanhan Raahen säilyttämisen puolesta. Hilkka (o.s. Paakki) syntyi Kempeleessä vuonna 1945. Hänellä on isoveli ja iso pikkuveli. Koti Oulun keskustassa Asemakadulla oli tuhoutunut sodan pommituksessa ja vanhempien oli aloitettava kodin rakentaminen uudelleen alusta. Isä halusi…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
29.
7.
2019
Kirsti Vähäkangas – Piehingistä Pikkulahelle
Soli 1950-lukua, ku puskeuvuin elon taipaleelle Pitkäkarin kuusikosa elikkä Gellmannin lasareetisa täälä Raahesa. Pienen piehinkiläisen maalaistalon esikoisena mun hääty pahasesta sikiästä asti reuhkasta häläppärinä maatöisä. Ei siinollu kahta puhetta: soli kopattava harava kouraan jo keskenkasvusena. Ei Luoja laiskoja elätä! Käsityötaitua meillä kotona pijettiin tähellisenä. Niimpä oonki oppinu kuttoon ennenku lukkeen. Ja seittemän lakanapitsiähän sitä hääty…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
4.
6.
2019
Hely Kokko – rautarouva Rautaruukin korkeimmalla paikalla
Hely Kokko (o.s. Salmela) on kotoisin Merijärveltä. Hän syntyi 8.4.1952 ja on perheen 9 lapsesta keskimmäinen. Hänen vanhemmillaan oli pieni maatila. Lehmiä oli 5 tai 6 ja maitotili oli perheen pääasiallinen tulonlähde. Kun Salmela rakensi 1950-luvun puolivälissä uuden tiilinavetan, johon tuli parret kuudelle lehmälle, oli isoisä pitänyt tätä suuruudenhulluutena. Hely kertoo, että kaikki maatilan työt…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
4.
6.
2019
Naimi Jokela jakoi Ylipään postit kävellen
Naima, Naimi, Sofia Jokela (o.s. Hihnala) oli syntynyt 1.2.1895 Haapajoella Saloisissa. Hän solmi avioliiton Heikki Jokelan (s. 18.1.1886 k. 30.5.1960) kanssa. Pariskunta asettui asumaan pieneen taloon, joka sijaitsee Piehingin Ylipäässä entisen Saloisten kunnan alueella. Saloinen liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Talo, jossa oli alkujaan vain yksi huone, seisoo kauniilla paikalla. Pihapiiristä johtaa haapakuja jokivarteen. Naimin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
14.
5.
2019
Kampaaja Helli Kuoppa teki sähköpermanentteja ja juhlakampauksia kotioloissa
Helli (s. 17.2.1923 Nurmes) ja Jalmari (Jali) Kuoppa (s. 28.5.1909 Rautu) muuttivat vuonna 1947 Hämeenlinnasta Raaheen kahden lapsen kanssa. Helli oli silloin 24-vuotias. Hän oli saanut kampaajaopin ja työskennellyt Kolehmaisen kampaamossa Hämeenlinnassa. Jali oli palvellut sota-aikana vastuullisissa tehtävissä Päämajan kaukopartiossa. Rauhan tultua hän siirtyi armeijan palvelukseen. Jouduttuaan myöhemmin sodan loppuajan asekätkennästä syytteeseen hänen täytyi erota…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
5.
2019
Kerttu Sovio – Kartanon tyttärestä seminaarin kanslistiksi
Murtolan tilan omistajille Selim Rydmanille (1872-1945) ja Helmi Lindénille (1876-1906) syntyi kolme tytärtä, joista vanhin Gertrud (Kerttu) Elisabeth syntyi 2.4.1898 Kiikassa, keskimmäinen kuoli yksivuotiaana. Selim Rydman solmi uuden avioliiton Tyyne Tillin kanssa vuonna 1908. Selimillä ja Tyynellä oli viisi tytärtä, joista yksi kuoli neljävuotiaana. Poikia oli kaksi, joista vanhempi kuoli kaksiviikkoisena. Murtolan tilan viljelyä jatkoi…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
5.
2019
Ilona Soralahti – Raahen Siro-Asu täytti elämän
Ilona Soralahti (o.s. Kärki) perusti naisten alusasuja myyvän Raahen Siro-Asun vuonna 1961. Hänen uransa yrittäjänä oli poikkeuksellisen pitkä, yli 50 vuotta. Ilona Fedotan tytär Kärki syntyi 22.2.1923 kymmenlapsisen sisarussarjan puolivälissä. Hänen isällään Fedot Kärjellä oli kauppa ja tukkuliike Karjalassa Suojärven pitäjän Vegarusjärven kylässä. Kärjen kauppa sijaitsi asuintalon toisessa päädyssä. Kaupassa myytiin kaikkea mahdollista elintarvikkeista polkupyöriin.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
4.
2019
Karin Mäkinen liikutti raahelaisia avojaloin
Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä. Nuorena tyttönä urheilu oli Katille lähempänä sydäntä kuin voimistelu. Omimmalta lajilta tuntui korkeushyppy. Olipa hänestä vähällä tulla olympialaisten kävijäkin, mutta maailmansota keskeytti Vierumäellä olympialeiriään pitävien harjoittelun. Hän on harrastanut myös…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
4.
2019
Pirjo Laukka – Opettaja ja lausuntataiteen edistäjä
Pirjo Laukka (o.s. Kinnunen) on syntyjään Karjalan tyttöjä. Hän syntyi vuonna 1933 Lauritsalassa, joka nykyään kuuluu Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala oli ennen sotia työläiskylä, jossa asui Kaukaan tehtaan työväkeä. Pirjon isä Toivo Kinnunen oli lappeenrantalaisen suutarimestarin poika, joka kiinnostui maanviljelystä ja osti maatilan. Sanni-äiti oli työskennellyt sairaanhoitajana ennen avioliittoa. Pariskunnalle syntyi 7 lasta. Kinnusilla oli karjaa:…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
3.
2019
Auli Kananen – Käsityöläinen viidennessä polvessa
Auli Kananen (o.s. Niemi) teki mittavan työrupeaman Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston johtajana ja rehtorina. Hänen johdollaan koulu kehittyi valtakunnallisesti tunnustetuksi ja arvostetuksi opinahjoksi. Toivo ja Anni Niemi saivat neljä lasta, joista Auli on toiseksi vanhin. Hän syntyi 2. maailmansodan päättyessä 24.8.1945 Pöytyällä, jossa hänen isänsä Toivo (s. 1912) työskenteli puuseppänä. Auli on tutkinut sukuaan ja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
3.
2019
Paula Pirinen – Raaheen tykästynyt
Raaheen juurtunut ja Raahessa hyvin viihtyvä Paula Pirinen syntyi Iisalmen järvimaisemissa vuonna 1940. Hän oppi lukemaan neljävuotiaana ja muistaa vielä aikuisenakin sen huikean hetken kun hän tajusi kirjan sisällön ilman tavaamista. Vasta alakoulussa hän oppi tavaamisen taidon. Hän muutti 13-vuotiaana perheen mukana Pyhäjoelle ja kävi oppikoulua Raahessa päästen ylioppilaaksi vuonna 1960. Lapsena hän suunnitteli mallit…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
11.
3.
2019
Pirkko Utriainen – Avojalakanen kotiseutuihminen
Pirkko Utriainen (s. 1941) on Wanhan-Raahen tyttöjä. Hän asui 17 ensimmäistä ikävuottaan Härkätorin puiston liepeillä Kaivokatu 54:ssä (nyk. Reiponkatu). Ison pihapiirin ympärillä oli kahdeksan taloa. – Lapsuuden leikit olivat joskus aika raisuja, hän tunnustaa ja kertoo esimerkkejä. Korttelin tenavien lempipuuhaa oli kiipeily, niinpä lähiympäristön puut, aidat ja katot tulivat tutuiksi. Härkätorin puistoon vuonna 1932 pystytetty…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
11.
3.
2019
Anja Miilukangas – Yrittäjä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja
Anja Aira Auli Miilukangas (o.s. Aunola) syntyi Hilja ja Arvid Aunolan 12-lapsisen perheen kolmantena lapsena ja vanhimpana tyttärenä 28.9.1938. Perhe asui Mettalanmäellä, joka sijaitsi Saloisten kunnassa vuoteen 1973 saakka ja tuolloin tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupungissa. Kesäisin maatalon lasten aika kului omassa pihapiirissä lampaita, vasikoita ja kanoja hoidellessa. Kanoja oli paljon ja niiden munien haku…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
2.
2019
Ulla Kallankari – Raatihuoneen äitihahmo ja lähimmäisten auttaja
Ulla Kyllikki Kallankari (s. 18.7.1928) oli syntyjään Lapaluodon tyttäriä. Hän eli valoisan lapsuuden yhteisössä, jossa moni ansaitsi elantonsa satamassa. Lapaluotolaisten lisäksi ympäröivän maakunnan väki sai lisäansioita laivojen lastauksessa. Töitä riitti myös naisille. Ullan vanhemmat Torsten (s. 1893) ja Martta (v. 1905) Kallankari muuttivat perheineen Kalajoelta Raaheen työn perässä. Torsten oli aluksi tullin palveluksessa. Työnantajaksi tuli…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
2.
2019
Seija Niemi-Pynttäri – Tarmokas pienen puolesta taistelija
Seija Sofia Niemi-Pynttäri syntyi maanviljelijäperheeseen Alajärvellä vuonna 1930. Lääkärin ammatti oli hänelle kutsumusammatti. – En ajatellut, että lääkäri tienaa hyvin. Jos niin olisin tehnyt, olisin pettynyt. Lukioluokalla minulle tuli vimmattu halu lääkäriksi. Se oli niin selvää, että muita vaihtoehtoja ei ollut, hän sanoi Martti Nevalalle vuonna 1990 antamassaan haastattelussa. Vuonna 1959 nuori lääkäri ajatteli, että…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
2.
2019
Aino Lassila – Pesi herrasväkien pyykit
Raahelaisittain Aino Lassilaa puhuteltiin Lassilaiskaksi. Hän ei itse tykännyt nimestä, mutta kuittasi sen huumorintajuisesti sanomalla: Laiska en oo mutta muuten vähätöinen. Tämä ei Inga ja Pertti Swanljungin mielestä ollut totta, sillä Aino oli erittäin ahkera ja kunnioitettu pyykkäri, siivooja ja kaikenlaisten kotitöiden taitaja, varsinainen yleisihminen. Swanljungin isossa talossa hän tiesi kaikkien tavaroiden paikat. Hän oli…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
20.
1.
2019
Kerttu Husu – Polkkapitäjän kasvatti kotiutui meren äärelle
Kerttu Husu (o.s. Vilamaa) syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja isänsä maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen hän kävi keskikoulun ja kotiteollisuuskoulun Säkkijärvellä. Tämän jälkeen hän opiskeli Fredrika Wetterhoffin opinahjossa, Hämeenlinnan Käsiteollisuusopistossa, vuosina 1936-1939. Valmistumisensa jälkeen Kerttu toimi opettajana muun muassa Isojoen Villamon kylän ja Kauhajoen kutomakurssilla. Sotaleskeksi jäänyt Kerttu työskenteli sotien jälkeen opettajana muun muassa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
20.
1.
2019
Hanna Widell – Raahen museo kotina 28 vuotta
Raahelaiset tunsivat Hanna (Alma Johanna) Widellin (s. 24.10.1907) tarmokkaana työmyyränä. Hän oli kotoisin Pyhäjoelta 11-lapsisesta perheestä. Maalaistalon suuren perheen tyttärenä hän joutui tarttumaan työhön hyvin nuorena. Koulua hänellä ei ollut aikaa käydä kuutta luokkaa enempää, vaikka halua olisi ollut. Koulun käynti olisi maksanut paljon. Hanna aloitti työn teon jo lapsuusvuosina. Ennen rippikouluikää hän teki maataloustöitä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
1.
2019
Eeva Järvelä – Perheenemäntä ja ompelija
Tapaan perjantaina 4. tammikuuta 95 vuotta täyttävän Eeva Järvelän (s. 1924 o.s. Lukkaroinen) kotonaan Piehingissä, joka sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella. Saloinen liitettiin Raaheen vuonna 1973. – Sinähän olet Mannisen Kirsti, kyllä minä sinut tunnen, hän sanoo, kun kättelemme. Ihmeellistä, että hän näkee lukea ilman silmälaseja. Kuulo on aikain saatossa mennyt heikoksi. Vanhat asiat ovat…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
1.
2019
Kerttu Kastelli – Maatalon emäntä ja kirjailija
Kerttu Mirjami Kastelli (o. s. Urpela) syntyi 15. elokuuta 1923 Nivalan Karvoskylällä isovanhempiensa omistamassa Weelannin talossa. ”Kastellin tiedon mukaan hänen syntymävuotensa oli katovuosi. Kertun isä joutui lähtemään ’taaloja tienaamaan’ Amerikkaan. Äiti yritti pitää kaksilapsista perhettä leivässä tekemällä muun muassa ompelutöitä. Taalakirjeitä tuli harvoin ja elämä oli tiukkaa, mutta Kerttu muisteli olleensa iloinen ja hauskuttaneensa isovanhempiaan…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
26.
11.
2018
Maire Halonen – Raahen Ensi- ja Turvakodin voimanainen
Maire Halonen (o.s. Aaltonen) syntyi 26.10.1941 Askolassa, lähellä Porvoota. Hän oli muutaman kuukauden ikäinen, kun hän muutti perheensä mukana Hämeenlinnaan, jota hän pitää kotikaupunkinaan. Isä oli ammatiltaan asemamies, äiti oli kotiäiti. Aaltosen perheessä oli seitsemän lasta. Perhe asui rintamamiestalossa, jossa Aaltosen täti hoiti lapsia. Kun työssä käyvillä äideillä ei ollut juuri minkään vertaa äitiyslomaa, Aaltoselle…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
18.
11.
2018
Helena Holappa – Tekstiilityönopettaja sai itse suunnitella työnsä
On vuosi 1939. Niemen pariskunta, Jaakko (1910-1984) ja Ellen (1907-1995, o.s. Majava), ostaa kiinteistön Raahesta, Reiponkadun ja Ämmänkadun kulmasta. Ämmänkatu on tuohon aikaan vain pahainen polku. Pian Raaheen muuton jälkeen syttyy sota, ja Jaakolta kuluu yli 5 vuotta maanpuolustustehtävissä. Ellen hoitaa taloa yksin. Jaakko oli talonomistaja ja maanviljelijä. Ellen oli kotiäiti ja ompelija. Yhdessä he…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
31.
10.
2018
Anneli Keski-Korsu – Pankkivirkailijan työ käsityöstä sähköisiin palveluihin
Eläkkeellä oleva pankkivirkailija Anneli Keski-Korsu näki 32 vuotta kestäneen työuransa aikana miten monet työvaiheet siirtyivät käsityöstä tietokoneelle. Annelin (o.s. Saarenpää s. 1931) lapsuudenkoti sijaitsi Ollinsaaressa. Kansakoulusta hän jatkoi opintietään keskikouluun ja sen jälkeen Raahen Porvari- ja Kauppakouluun. Hän sai merkonomin paperit vuonna 1950. Samana kesänä pääsi kesäksi töihin Santahoman konttoriin. Syksyn koittaessa hän aloitti työt…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
31.
10.
2018
Ritva Heikkilä – Lukiossa heräsi kiinnostus biologiaan
Ritva Heikkilä (o.s. Miilukangas) merkittiin kirkonkirjoihin Pyhäjoella vuonna 1949. Hän vietti lapsuutensa Saloisten Kertunkankaalla, joka vuoden 1973 kuntaliitoksen jälkeen on kuulunut Raahen kaupunkiin. Ritva kertoo, että hänen lapsuuskotinsa oli vaatimaton. – Isäni kuoli ennen syntymääni ja perheemme elämän pelasti alkuvaiheessa isän kuoleman jälkeen isoveljeni Erkki, joka ilmoitti – ollessaan silloin 13-vuotias – että hoida sinä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
10.
2018
Anu Mattila – Se teatteri on vaan niin ihanaa
Pekkateatterin (nyk. Raahen Teatteri) näyttämöltä yleisölle tutuksi tullut Anu Mattila (ent. Krekilä) sanoo tammikuussa 2010: ”Tunne on tärkeintä. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun ihmiset taputtavat. Hyvin onnistuneen esityksen jälkeen näyttelijällä on samanlainen tunne kuin urheilijalla, joka on päässyt maaliin voittajana. Ensi-illat ovat aina jännittäviä. Perhosia on vatsassa. Kyllähän sitä pääsisi helpommalla, jos istuisi yleisön joukossa.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
10.
2018
Sofia Madetoja – raahelainen prokuristi ja naisasianainen
Raahen huomattavimpiin liikenaisiin kuuluva prokuristi Sofia Madetoja vietti 50-vuotispäiviään toukokuun 19. päivä 1927. Hän aloitti jo nuorena liikealalla puurtamisen, kävi Oulun kauppakoulun sekä palveli sen jälkeen siellä monissa liikkeissä konttoristina ja sittemmin liikkeidenhoitajanakin. Palattuaan sitten koti-Raaheen hän perusti oman liikkeen, jota hoiti menestyksekkäästi kahdeksan vuotta. Sota-aikana, olosuhteiden pakottamana, oli liike lopetettava. Viimeiset seitsemän vuotta hän…
15.
7.
2018
Rauha Kourilehto – Kodinhoitaja teki kaikki kodin työt
Rauha Kourilehto (o.s. Karvonen) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Piehinki sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Rauhan vanhemmilla, Aili Sofia (o.s. Röning) ja Frans Emil Karvosella, oli pieni maatila: 3-4 lehmää, mulleja, lampaita ja hevonen. Rauha syntyi Karvosen perheeseen 23.2.1935 kuudentena lapsena. Hänen jälkeensä syntyi vielä seitsemäs lapsi. 1930-luvulla elettiin niukkuudessa:…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
5.
6.
2018
Eila Huhtala – leipurin tyttären kohtalo
Aarne (s. 1897 Viialassa) ja Elina Eufrosyne (1903-1932 o.s. Saine) Kallioinen asuivat 1920-luvun loppupuolella Oulussa, jossa Aarne työskenteli Viljo-veljensä kanssa yhteisessä leipomossa. Perheeseen syntyi Oulussa kaksi lasta: Irja (s. 1925) ja Armas (s. 1926). Perhe muutti Raaheen Armaan syntymän jälkeen. Aarne Kallioinen ryhtyi pitämään leipomoa ja pientä pullapuotia Aallon jälkeen Aurion talossa Koulukadulla. Elinan siskot…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
3.
2018
Ruusa Ailonen – saunottaja, hieroja ja kuppari
Raahessa Rantakadun ja Pitkänkarinkadun kulmassa asui Samuli Pauhalarjun Wanha Raahe -kirjan mukaan merimiehiä: kulmatontin numero 149 omistajia olivat 1850-1860 -luvuilla merimies Niemelin, merimies Hoffren, perämies Forsman ja nahkurimestari Karlund. Seuraavan tontin numero 148 omistivat tuolloin luotsin leski Lindgren, merimies Kaarakainen, merimies Nilsson ja kraatari Sundberg. Pakkahuoneen ja Ruiskuhuoneen läheisyyteen nousi vuonna 1911 Rantasauna. Sauna ja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
2.
2018
Esteri Tokola – Hassisen kaupasta ei lähetetty laskua
Esteri Tokola (o.s. Raatikainen) päästi ensimmäiset parkaisunsa ilmoille vuonna 1931 Gellmanin sairaalassa Pitkänkarin kuusikossa. Hänen vanhemmillaan oli Kopsassa pieni kauppa. Se meni konkurssiin 1930-luvulla. Raatikaiset muuttivat Saloisiin. Vuonna 1943 perhe muutti Pattijoelle, kun löytyi sopiva maatila, jossa oli mahdollisuus pitää paria lehmääkin. Pattijoella Esteri meni kansakoulun viidennelle luokalle. Esterin toiveammatti oli myyjä. Hän kävi kaupoissa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
2.
2018
Riitta Härönoja – mittava työura kuntasektorilla
Riitta Härönoja o.s. Alamikkelä on maatalon tyttö, kotipaikka sijaitsee Pattijoen Jokelassa noin 10 kilometrin päässä Raahen kaupungista. Riitta on omien sanojensa mukaan ollut menijä pienestä pitäen. Syy on kotioloissa. Äiti opetti lapsensa tekemään työtä. Riitan äiti oli usein sanonut, että laiskalla äidillä on viriöitä lapsia. Työnteon tärkeyttä Riitta on yrittänyt välittää tyttärilleen. ”Valmistuin Raahen Porvari-…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
23.
1.
2018
Leena Helander – yksi vihoviimeisistä Raahen seminaarilaisista
Luokanopettaja Leena Helander (s. 1949) valmistui ammattiinsa Raahen seminaarista vuonna 1971 viimeisten joukossa. Hän on viihtynyt työssään erittäin hyvin. Eläkeikä tuli ja meni, mutta hän ei malttanut jäädä kotijoukkoihin, vaan jatkoi uraansa sijaisuuksia tehden. Pikku tyttönä Leenalla oli kaksi toiveammattia: kansakoulunopettaja ja kaupanmyyjä. Myyjättäreksi hän halusi siksi, että siinä pääsisi tekemään paketteja. Esimakua myyntityöstä hän…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
18.
1.
2018
Marika Koski – Jouluna iskee Suomi-kaipuu
Raahesta reilut 20 vuotta sitten Saksaan muuttanut Marika Koski sanoo, että Raahessa on ihana pyöräillä yöllä, koska on valoisaa. Raahesta kotoisin oleva Marika Koski on asunut Saksassa yli 20 vuotta. Koti-Raahe ei ole mielestä huuhtoutunut. Päinvastoin. Lähes joka vuosi hän piipahtaa synnyinseuduillaan. ”Jouluna se pahin Suomi-kaipuu iskee”, hän sanoo. Hieman helpotusta saa suomalaisista…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
31.
12.
2017
Hilja Visuri – elämä kouli mökin tytön
Hilja Visuri (s. 1923 o.s. Mämmelä) on kotoisin Raahen Palonkylästä. Leskeksi jäätyään hän asettui asumaan Laivurinkadulle Runolaan, ja mikäpä siinä on asuessa, kun kunto on hyvä ja muisti on terävä kuin partaveitsi. Hiljan vanhemmat, Aapeli (1881–1962) ja Kaisa (1886–1965) Mämmelä, asuivat Palonkylässä. Heillä oli 10 lasta. Lasten ikäerosta johtuen kolme vanhinta poikaa kävi töissä Ruona…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
19.
12.
2017
Tarja Tyybäkinoja – vapaaehtoistyö harrastuksena
Tarja Tyybäkinojan (s. 1972) tapaa viikonloppuisin melkoisella varmuudella Raahen nuorisotoimen tapahtumissa järjestyksenvalvojana. Hän ei ole laistanut yhtään nuorten Sulatto-tapahtumaa. Kesän 2006 Pieni suuri seikkailu -leirillä hän toimi ohjaajana. ”Vapaaehtoistyö nuorten parissa on suurta ajatusten vaihtoa eikä kahta samanlaista päivää ole”, hän kuvaa toimintaa. Tyybäkinoja on koulutukseltaan kokki. Hän työskentelee leipomossa, joten hänen työpäivänsä alkavat jo ennen kukonlaulua.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
18.
12.
2017
Aura Soronen – Karjalan kunnailta meren äärelle
Raahelaiset tuntevat Aura Sorosen parhaiten Örnin torpan suojelijana. Vanhan talon hoitaminen kävi kuitenkin Aura ja Veikko Soroselle ylivoimaiseksi ja niinpä talo sai vaihtaa omistajaa. Soroset ovat iloisia siitä, että nykyinen omistaja asuu itse talossa ja on kätevä käsistään. ”Vanhassa talossa asuvalla ei saa olla peukalo keskellä kämmentä”, Veikko Soronen tietää. Sorosten kamarin seinällä komeilee Aura…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
13.
12.
2017
Meeri Larsson – Raahe-opiston äiti
Pirteä eläkeläinen Meeri Larsson (s. 1930 o.s. Tuokko) asuu vuonna 2006 näköalapaikalla Raahessa Pekkatorin kulmalla rakennuksessa, jonka me raahelaiset tunnemme Kiesvaaran talona. Jotkut kutsuvat sitä ”Fiiojen taloksi”, koska siellä asuu kolme Raahen Fiian hatulla palkittua naista: Meeri Larsson (Fiia v. 1998), Maj Fekete (Fiia v. 2000) ja Kerttu Husu (Fiia v. 1992). Meeri on kolmen…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
5.
12.
2017
Hanna Pirhonen – Suomessa on kaikki hyvin
Kun kuuntelee Hanna Pirhosen (o.s. Verro s. 1932) kertomusta elämänsä vaiheista, ei ihmettele, että hän on tyytyväinen elämäänsä Raahessa. Pirhoset muuttivat Suomeen yli 30 vuotta sitten ja viettävät nyt täällä rauhallisia eläkeläisen päiviä. Hanna Pirhosen koti oli Inkerinmaalla Kotsalan kylässä. Kylän lähettyvillä oli luterilainen kirkko. Asukkaat puhuivat suomea. Kaupassa käytiin Peräkylässä, joka oli vain kivenheiton…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
28.
11.
2017
Katri Hällström – Lapaluodon posteljooni
Kun Katri (Kaisa) Sofia Hällström (1877-1960 o.s. Junnila) lähti Amerikkaan, Alaskaan, kolmen piehinkiläisen tytön kanssa 1800-1900-lukujen vaihteessa, oli kiireinen sadonkorjuuaika Junnilan tilalla Junnilanmäellä Saloisissa. Nanni-sisko ei tykännyt sisarensa lähdöstä, mutta ei voinut sitä estääkään. Alaskassa Kaisa työskenteli silityslaitoksessa. Hänen tuleva miehensä Johan (Juho, s. 1876) uurasti kultakaivoksessa, jossa kivenmurikka iski häntä rintaan vammauttaen hänet niin,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
23.
11.
2017
Lotta Luostarinen – lääkärin seuraneiti pääsi hoitoalalle
Pekkatorin kuppeelta maalimalle ponkassu Lotta Luostarinen (o.s. Salkosalo) palasi joku vuosi takaperin kotikonnuilleen Raaheen nautiskelleen eläkepäivistä. ”Aattelin aina, että tuun tänne takasi”, Luostarinen sanua pässäyttää syyksi palluumuutolle. Itä-Suomesa, Rääkkyläsä on vielä perikunnan talo, mutta eläkepäivät kulluu Raahesa Olga-koiran kans lenkkeillesä. Lotta Luostarinen valamistu apuhoitajaksi vuonna 1959 Helsingisä. Perushoitajan ja kotisairaanhoitajan työ on ollu Lotalle mieluista.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
12.
11.
2017
Fanny Pirttiaho – tarmokas sotaleski
Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä lapsesta nuorin. Purjehdittuaan avioliiton satamaan Lauri Pirttiahon kanssa 1.4.1935 hän asettui asumaan Raaheen Reiponkadulle 1800-luvulla rakennettuun puutaloon. Lauri oli ammatiltaan hevosmies, joka kuljetti hevosella tavaraa ympäri Raahea. Pariskunnalle syntyi Maija-tytär…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
11.
2017
Vieno Pölläniemi – Keskuskoulun monitoiminainen
Vieno Pölläniemi (o.s. Joensuu) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Hän teki pitkän työuran Keskuskoulun talonmies-vahtimestarina. Vienon lapsuudenkoti sijaitsi Piehingissä Anttilanmäellä. Koulutaipaleensa hän aloitti Ylipään koulussa, jossa opettajana toimi Taimi Karjalainen. Opettajan kilipukki juoksenteli koulun pihalla oppilaiden joukossa. Koulunkäynti jatkui Nurkkalan koulussa. Taisto-veljen kanssa hän narrasi haukia Piehinkijoen koskesta, joka antoi voimaa Sippalan myllylle. Vienolla oli Amerikan-kummi,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
9.
11.
2017
Maija Käiväräinen – Katinhäntään kotiutunut
Maija Matilda Käiväräinen asuu tyttärensä Merjan kanssa Reiponkadun ja Saaristokadun kulmassa. Hän on kotoisin Maaningalta, josta perhe muutti Raaheen työn perässä vuonna 1955, kun Olavi sai työpaikan Yrjö Sipolan yrityksestä. Lapsia on kolme: Riitta (s. 1953 Lapinlahdella), Raija (s. 1956) ja Merja (s. 1959). Maija kertoo, että ensin asuttiin vuokralaisina Elomaalla Kirkkokadulla, siitä muutettiin Kauppakadulle…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
9.
11.
2017
Kerttu Haulos – postissa laskettiin helmitauluilla
Kerttu Haulos työskenteli postissa 45 vuotta. Hänen uransa aikana Raahen posti toimi Brahenkadulla, Laivurinkadulla ja Fellmanin puistokadulla. Kerttu Haulos (o.s. Puska) on kotoisin Paavolasta. Kun hänellä oli keskikoulu käytynä, vanhemmat neuvoivat hakemaan töitä postista. Valtion virkoja pidettiin suuressa arvossa, olihan tiedossa pitkä, vaikkakin kapea leipä. Haulos aloitti postilaisen uransa harjoittelijana Ruukin postissa, joka kuului Vaasan…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
11.
2017
Kirsti Routaniemi – kiputätit ihanteena lastentarhasta asti
Kirsti (o.s. Kastell) Routaniemi on avojalakanen raahelainen. ”Minnoon syntyny vuonna 1931 Gellmannin sairaalan puuarkun kannella”, pirtsakka eläkeläinen sanua passauttaa alakajaisiksi. Ku Kirstin äiti oli jalakasten päässy kotua lasareetin pikku portille asti, meinas lapsi tulla vängällä ulos. ”Älä sielä synnytä”, oli kätilö komentanu äitiä akkunasta. Äiti kerkes hätäsesti puulata sisälle laitokselle. Siinä puuarkun kannella tyttö pulahti…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
1.
11.
2017
Maj-Lis Halonen – pitkä ja kapea leipä
Tuskin tiesi nuori merkonomi Maj-Lis Halonen Raatihuoneeseen ensi kertaa astuessaan, että talosta tulisi hänelle kuin toinen koti. Maj-Lis Halonen sai merkonomin paperit Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1968. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä hän aloitti keskuksen hoitajan tehtävät Raatihuoneessa. Hän muistaa hyvin ensimmäisen virallisen työpäivänsä. ”Minut kutsuttiin kaupunginjohtajan huoneeseen ja hän kertoi, miten tärkeä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
23.
10.
2017
Maria Liisa Eerikkilä – Katinhännän leipuri
Maria Liisa Eerikkilä oli syntynyt Vihannissa. Hänen äitinsä oli Stina Maria Palokangas (s. 1852 Vihannissa). Isä oli Antti Aittola (s. 1854 Oulaisissa). Stina Maria ja Antti avioituivat vuonna 1876. Maria Liisa oli perheen kahdeksasta lapsesta toiseksi vanhin. Maria Liisaa kutsuttiin Liisaksi. Hän asui Katinhännässä monessa eri osoitteessa: Kirkkokadulla, Saaristokadulla ja Pekkatorilla Seutun kaupan pihapiirin pirtissä.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
10.
2017
Hilja Vuola – opettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja
Poliisi ja maanviljelijä Juho Tervonen, vaimo Beata ja 4 lasta muuttivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomussalmelta Pattijoelle. Muuttoajoneuvona toimi heinähäkki. Pattijoella Juho Tervonen harjoitti poliisin toimen ohella maanviljelystä. Aluksi perhe asui nykyisin kotiseutumuseona toimivassa Ojalassa ja myöhemmin Eskolan tilalla. Perheeseen syntyi yhteensä 8 lasta. Hilja-tytär syntyi 2.8.1903. Hän oli vanhempiensa 6. lapsi. Hilja kirjoitti ylioppilaaksi…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
27.
9.
2017
Gretel Salmi oli oppilailleen Keetu
Merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia Katariinalla (1847-1939 o.s. Montin) oli yhdeksän poikaa: Ossian, John, Walter, Paul, Werner, Einar, Stanley, Gordon ja Sidney. Toiseksi nuorin pojista Georg Gordon (s. 1884) avioitui pyhäjokisen Alina Lilly Haglundin (s. 1887) kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä: Gretel Ingegerd (s. 5.9.1908) ja Erna Ethel (s.1909). Ennen Gretelin kouluikää pariskunnan…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
21.
9.
2017
Eeva Kippola – Piehingin kaupan tuotevalikoimassa napit ja Zetorit
Osuusliike Raahenseudun Piehingin myymälä pääsi parhaina aikoinaan tämän alueen Seutun kaupoista suurimpiin myyntilukuihin. Tiskin takana hääräsivät Eeva ja Pauli Kippola. Eeva Kippola (o.s. Viirret) on Pyhäjoen tyttöjä, syntynyt sanomalehti Raahen Seudun kanssa samana päivänä. Ammatinvalinta ei tuottanut hänelle ongelmia, pikku tytöstä asti hän oli pyrkinyt kauppa-alalle. 16 vuotta täytettyään hän pääsi toiveammattiinsa, kun Rautiossa myymälänhoitajana…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
9.
2017
Kaarina Turpeenoja – Katinhännästä New Yorkiin ja takaisin
Vanhat Raahelaiset muistavat Lauri Turpeenojan, joka ajoi hevosella vettä Jaakopin lähteestä. Kaarina on Laurin kuusilapsisen perheen keskimmäinen. Hän asui yli 20 vuotta Amerikassa. Kaarina Turpeenojan lapsuudessa Raahe oli ihana pikku kaupunki. Lehmät kulkivat kaduilla. Autoa ei tainnut olla muilla kuin tohtori Kiesvaaralla. Kirkonmäellä laskettiin mäkeä talvisin. Amerikan serkku Washingtonin osavaltiosta oli Raahessa käymässä kesällä 1966…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
9.
2017
Annikka Swahn – Poloinen papintytär
Kesäkuun 16 päivänä 1714 Raahen raatihuoneessa oli raastuvanoikeuden tai maistraatin istunto. Pöydän takana istui kenraalimajuri Armfelt, joka oli Suomen armeijan jäännösten kanssa majaillut Raahessa maaliskuusta saakka. Pormestari Gabriel Corte istui salin sivuseinällä kuten myös Raahen kirkkoherra Martinus Peitzius. Karsserissa odotti oikeudenistuntoa sotavangiksi joutunut venäläinen rakuuna, joka oli oikeasti suomalainen nainen. Oikeuden edessä vanki kertoi,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
9.
2017
Toini Tuulia Perkiömäki – Kapustat santaan ja förkkelit naulaan
On kesä 2012 ja Raahen lukion emäntä Toini Tuulia Perkiömäki on koulunsa käynyt ja kouluruokansa kokkaillut. Nyt on aika huilata. Toini Perkiömäki sanoo, että on koko pitkän uransa ajan tykännyt työstään ja tehnyt sitä täysillä. Sitku-elämää hän ei ole elänyt eikä erityisesti odottanut eläkepäiviä mutta uskoo viihtyvänsä vapaaherrattaren roolissakin. Aina sitä tekeville käsille tekemistä löytyy.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
7.
9.
2017
Martta Rusila – Pikkulotasta evakkokodin äiti
Martta Rusila (o.s. Kantola) eli koko ikänsä Honganmäelle; Saloisissa, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Maatalon tyttären elämä on ollut raskasta mutta antoisaa. Vielä lähes 90 vuoden iässä hän on kohtalaisen hyväkuntoinen eikä muistissa ole mitään vikaa. Hänen puoleensa käännytään, kun pitää muistaa Saloisten menneitä tapahtumia. Ennen sotia suojeluskunta- ja lottatoiminta oli Saloisissa aktiivista. Vuonna…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
10.
8.
2017
Hilda Siniluoto – pussikauppaa Palonkylässä
Hilda Siniluoto on asunut koko ikänsä Raahen Palonkylässä. Hän on nähnyt kylän kehityksen ja palveluiden kuihtumisen. Ensimmäinen maininta Palonkylästä on vuoden 1540 vaiheilta. Ensimmäiset talot: Isoiperet, Ojala ja Aunola. Vuonna 1567 kylässä oli 30 lehmää. Vuonna 1622 taloluku oli 6. Vuonna 1712 talojen määrä oli 7. Suurin talo 1700-luvun lopulla oli Iso-Aunola. 1800-luvulla kylällä asui…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
8.
2017
Sari Nurro – Katinhännän tyttö kriisinhallintatehtävissä Afrikassa
Norsunluurannikolla, Länsi-Afrikassa olevan rauhanturvaoperaation YK:n pääsihteerin erityisedustajan erityisavustaja Sari Nurro (s. 1971) viettää lomaa kesällä 2006 lapsuutensa maisemissa Katinhännässä, jota hän on maailman suurkaupungeissa asuessaan oppinut arvostamaan aina vain enemmän ja enemmän. Cortenkadun idyllisyys sekä meren ranta veneineen ja onkijoineen rauhoittavat maailman matkaajan. Sari Nurro muistelee kouluaikojaan lämmöllä. Hän menestyi koulussa hyvin, joten opettajistakin on…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas ja Sari Nurro,
julkaistu
31.
7.
2017
Pirkko Rautio – Ommaa rahhaa tienaamasa
Pirkko Rautio (s. Ukura) on avojalakanen raahelainen. Lapsuudenkoti oli Härkätorin reunalla. Hänen lapsuudessaan 1940- ja 1950-luvulla lasten taskuraha oli tuntematon käsite. Omaa rahaa oli vasta, kun se oli itse tienattu. Luokalle jääminen ja ehtojen saaminen ei ole nykypäivää, mutta Pirkon kouluaikana se oli tavallista. Tämän päivän kouluissa on niin hyvät tukitoimet, ettei oppilaiden tarvitse huhkia…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
2.
7.
2017
Kerttu Kultala – Kinkereillä ja väkivelekasilla
Kultalanperän vanahin asukas Kerttu Kultala (o.s. Honka) oli topakka tokaluokkalainen, ku se muutti Salosista Kultalanperälle. Sittepä sitä ei oo tarvinnu mihinkään muuttaakaan. – Salosiin voisin muuttaa, mutta en muuvalle, maaseuvun rauhasta nauttiva emäntä raataa. Yks Kertun täti oli ammatiltaan turkkuri ja se opetti tytön ompeleen vaatteita: ensin läninkejä ihtelle ja sitte kamppeita koko perheelle. –…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
2.
7.
2017
Maire Ylisirniö – Syrjäkylästä maalikylään
Maire Ylisirniön (s. 1956) syntymäkoti on Posion Sirniössä, Koivulahden kylässä. Sieltä Taimi ja Reino Ylisirniö muuttivat perheineen Mairen äidin kotitaloon Kuusamon Jokilammille, Maire oli tuolloin kaksivuotias. Mummolan pienessä pirtin, kamarin ja keittiön talossa asui kymmenen henkeä: mummo, täti, enon nelihenkinen perhe ja Taimin ja Reinon perhe – heitäkin neljä. Sopu antoi sijaa. Maire harppasi opintielle…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
2.
7.
2017
Sylvi Koivisto – monesti on saanu lähtiä
Piehinkiläinen Sylvi Koivisto (o.s. Tähjänjoki) muistetaan vuosikymmenien mittaisesta työstä kunnallispolitiikassa. Hänen miehensä Väinö oli pienviljelijä ja moniosaaja. Sylvi syntyi vuonna 1921 pienen mökin tytöksi. Piehingissä sijainneessa kotimökissä oli huone, keittiö ja kanttuuri. Perheeseen kuului kymmenen henkeä. 16-vuotiaana hänen oli otettava vastuu kodista, kun äiti kuoli. Nuorin lapsista oli tuolloin vain kolmen vanha. Keuhkotauti riehui ja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
2.
7.
2017
Anna Mustosen sana oli laki kirjastossa
Kirjastonhoitaja Anna Mustonen oli legenda jo eläessään. Hänet muistetaan tiukkana kirjastontätinä, joka ei suvainnut minkäänlaista meteliä tai kurittomuutta kirjastossa. On myös sanottu, että hän kasvatti raahelaisia kakaroita ihmisiksi. Anna Alina Mustonen syntyi Limingassa kauppias Jaakko Mustosen (1859–1921) perheeseen. Limingan lakeuksilta Jaakko ja Maria (1860–1945) sekä lapset, – Erkki (1890–1920), Jaakko (1892–1964), Katri (1893–1985), Jenny (1896–1913),…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
2.
7.
2017
Alma Andersson opetti vain ruotsiksi
Johtajatar Alma Andersson vaati koulunsa, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, oppilaita puhumaan ruotsia myös välitunneilla. Raahessa oli kansakoululaitos päässyt alkuun vuonna 1872. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Kun yleisen koululaitoksen opetuskieli vaihtui suomeksi, perustivat ruotsinkieliset 1880-luvun alussa Raaheen yksityisillä varoilla ruotsinkielisen tyttökoulun, fruntimmerskoulun, johon otettiin kuitenkin myös poikaoppilaita, ja niin siitä muodostui yhteiskoulu.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
9.
6.
2017
Riitta Mattila – Kaukomaiden kautta takaisin Katinhäntään
Saloisissa vuonna 1955 syntynyt Riitta Mattila on melkein avojalkainen raahelainen. Hän oli alle 2-vuotias, kun perhe muutti Saloisista Langin pihapiirin pieneen mökkiin, josta perheen muuttomatka kulki Kemin kautta Oulaisiin, jossa Riitta aloitti kansakoulun. Kolmannen luokan hän kävi Pattijoella ja sen jälkeen opintie jatkui Raahessa. Eräänä syyspäivänä Riitta käveli kahden Jack Russel -terrierinsä, Samin ja Frodon,…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
9.
6.
2017
Eija Kassner – Suomalaisena Saksan maalla
Eija Kassner (o.s. Nummela) on asunut Saksassa 24 vuotta pitäen yhteyttä Raaheen säännöllisesti. Eija Kassnerin lapsuudenkoti sijaitsee Velkaperän laitamilla Merikadulla. Vuonna 1941 rakennetussa ja nykyajan vaatimustasoa vastaavaan kuntoon remontoidussa talossa asuu nyt kaksi hänen veljeään. Eijan lapsuudessa 1950- ja 1960-luvuilla Raahessa elettiin melkein kuin maalla. Nummelalla oli kaksi lehmää: Hertta ja Heluna, jotka tuottivat maitoa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
9.
6.
2017
Sofia Jussila – Laivavarvi työllisti sjömannin vaimon
Ilman naisten työtä eivät purjelaivat satamasta liikahtaneet. Purjelaivakauden kukoistavina vuosina 1800-luvulla Raahessa lyötiin noin sata komeaa purjelaivaa ja pikku purtilot siihen päälle. Laivapatruunit pitivät palaverin Isollatorilla. – Lyyänkö laiva? kysyi patruuni. – Lyyään vaan, sanoi toinen. Eikä siinä sen enempää vatuloitu, vaan ryhdyttiin toimeen. Purjelaivoja rakensivat timperiporukat, ja työssä tarvittiin monen käsityöläisen taitoja. Ilman naistyövoimaa…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
5.
2017
Leena Koivu – Välitöinä käärittiin siderullia
Leena Koivu (o.s. Salkosalo) meni apuhoitajakouluun vanhempien vastustuksesta huolimatta eikä ole katunut päätöstään. Hän sai työskennellä mieluisessa työssä Raahen sairaalassa 30 vuotta. Gellmanin sairaala oli kuin toinen koti Leenalle. Siellä synnyttiin ja kuoltiin. Eikä siellä mitään kummituksia ollut, höpsistä! Leena ei koskaan pelännyt yövuorossakaan, vaikka siellä ei saanut edes ovia lukkoon. Kukapa sitä olisi sairaalaan…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
5.
2017
Irmeli Suvelo – Tulin, näin, jäin
Rantsilan tyttö Irmeli Suvelo (s. 1945 o.s. Koukkari) rantautui Raaheen saatuaan työpaikan Härkätorin apteekista. Raahe otti hänet lämpimästi ja avosylin vastaan. Pitkän työuran jälkeen hän viettää täällä eläkepäiviään. Jälleen kerran kohtalo puuttui peliin. Elettiin 1970-lukua. Irmeli oli työskennellyt Härkätorin apteekissa 11 vuotta. Apteekkari Kallasvuo oli muuttamassa Lauttasaareen. Sairaalan lääkekeskuksessa oli paikka auki, ja Kallasvuo yllytti…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
5.
2017
Helinä Kolari – Työura koulun kellarissa
Helinä Kolari (s. 1945) työskenteli lähes 40 vuotta Keskuskoulun keittiössä. Nykyisin hänen keitoksensa mahtuvat litran kattilaan. Ammattikoulu aloitti Raahessa toimintansa entisessä sotilaspiirin talossa vuonna 1962 eli juuri silloin, kun Helinä Kolari (o.s. Pajala) mietti ammatinvalintaa. Hän aloitti opinnot kaksivuotisella keittäjälinjalla ensimmäisten oppilaiden joukossa. Sotilaspiirin talossa ei ollut keittiötä. Se rakennettiin ammattikoulun aloitettua toimintansa. – Me ommeltiin pyyheliinojakin…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
24.
5.
2017
Marjaana Kojo-Eskola – käsityöläinen käsityökoulussa
Tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskolan työtila sijaitsee Raahessa Reiponkadulla Sofian Talossa. Rakennus on alkujaan ollut köydenpunojan talo. Sofia Lybeckerin perustama tyttökoulu toimi rakennuksessa 125 vuotta (1859-1984). Sofiaa ja Marjaanaa yhdistää kädentaitojen arvostus ja ammattialan historia, johon talon peräkamarissa voi tutustua. Kun Sofia Lybercker perusti koulun köyhille tytöille 1800-luvulla, olivat käden taidot tarpeen arjen tekstiilien valmistuksessa. Tänä päivänä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
17.
5.
2017
Tarja Niittykoski – Yksi Raahen suosituimmista raahelaisista
– Mitä saisi olla? kysyy pirteä nainen Torigrillin avoimesta ikkunaluukusta. Suit sait nälkäinen asiakas on saanut maistuvan annoksen nautittavakseen ja pieni rahasumma vaihtaa omistajaa. – Tasaraha. Jämpti ku mummun ryijy, huikkaa yrittäjä Tarja Niittykoski iloisesti ja toivottaa asiakkaalle aurinkoista päivän jatkoa. Torigrillin brändituotteet – vantinvaltti ja raahelainen – ovat kuuluneet tuotevalikoimaan vuosikymmenien ajan. Kumpikin annos…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
11.
5.
2017
Kaisa Pudas – Kyläkaupassa vaihdettiin kuulumiset
Kaisa Pudas (s. 1939) piti kyläkauppaa Tarpiossa kaksi vuosikymmentä. Sinä aikana kylä ja sen asukkaat tulivat tutuiksi. Rautaruukin terästehtaan käynnistymisen jälkeen Raaheen muutti nuorta väkeä. Tarpio sai ensimmäiset asukkaat 1960-luvun alussa. Otanmäestä Raaheen muutti perheitä, jotka rakensivat kotinsa Tarpioon. Kaisa ja Markku Pudas ostivat syksyllä 1966 Tarpiosta puolivalmiin talon, jossa Kiven pariskunta oli aloittanut kyläkaupan…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
11.
5.
2017
Sirkka Haverinen – Katinhännän kukittaja
Manne (1923-1995) ja Sirkka-Liisa (s. 1919) Haverinen ostivat 1950-luvun alussa Lehtosilta kiinteistön Saaristokatu 16. Talossa oli keittiö, keskikamari ja peräkamari. Tontilla oli valmiina pieni kasvihuone, jota Haveriset laajensivat. Uudesta osasta tuli entistä korkeampi. Siellä kasvoivat kaupungin parhaat tomaatit. – Niin hyviä ei nykyään saa mistään, Helena huomauttaa. Haverisen perheeseen syntyi neljä lasta: Oiva, Helena, Eija…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
11.
5.
2017
Adina Huhtamäki auttoi hädässä olevia
Diakonissa Adina Huhtamäki-Verronen auttoi hädässä olevia sekä työssään että vapaa-aikanaan. Adinan isä oli syntynyt Lapualla. Hän oli metsätöissä uittaen propsia Lapuanjokea myöten Uuteenkaarlepyyhyn meren rantaan. Toimiessaan Uudessakaarlepyyssä metsätyönjohtajana hän oppi ruotsin kielen. Työn takia hänen tiensä johti ruotsinkieliseen Munsalaan Monäsin kylään, jossa hän tiedusteli asuntoa meren rannalla olevasta talosta. Hän ihastui talon nuorimpaan tyttäreen ja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
5.
2017
Rosa Sovelius – oman aikansa kulttuurivaikuttaja
Rosa Sovelius osallistui aktiivisesti Raahen kulttuurielämään. Samuli ja Jenny Paulaharju viettivät kesät 1923 ja 1924 hänen luonaan Wanha Raahe -teoksen aineistoa kerätessään. Brahenkatu 14:ssa sijainneen talon oli alkujaan rakennuttanut merikapteeni Winsten Raahen palon jälkeen (1812). Kauppias Johan Lang osti häneltä talon. Langin kuoltua omistajaksi tuli kauppaneuvos Zacharias Franzén, jonka kuoleman jälkeen talossa asui hänen leskensä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
5.
2017
Sofia Lybecker oli aikaansa edellä kouluasioissa
Kauppaneuvos Zachris Franzénin tytär Sofia perusti äidiltään perimillä rahoilla koulun Raahen köyhille tytöille. Sofia Franzénin suunnitteleman koulun lahjakirja allekirjoitettiin Sofia ja vapaaherra Georg Henrik Lybeckerin (1799–1885) hääpäivänä 14.2.1843. Sofia oli tuolloin 26-vuotias ja sulhanen jo 43 vuotta. Koulu aloitti toimintansa helmikuun 14. päivänä 1844. Se oli ensimmäinen suomenkielinen tytöille tarkoitettu oppilaitos. Koulussa annettiin opetusta ”ei…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
5.
2017
Ellen Sovio – Sovion konsulinna
Magda Ellen Sovion (o.s. Brattström) sukuhistoria on mielenkiintoinen. Hänen isovanhempansa, laivanvarustaja Johan Gustaf ja Helene Rein asuivat Raahessa. Ellenin äiti, Reinien Adele-tytär, avioitui lyypekkiläisen Paul Brattströmin kanssa. Ellen syntyi Lyypekissä, mutta avioiduttuaan asettui asumaan Raaheen. Eero Sovelius-Sovio kertoi 22.4.2012: ”Vihreän talon alakerran sali, jossa nykyisin pidetään näyttelyjä, oli jaettuna väliseinällä kahteen osaan ennen talon ’museoimista’.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
3.
5.
2017
Martta Erikkilä – oppikoululaisen tukihenkilö
Aikana ennen peruskoulua oli tapana, että opettaja suositteli kansakoulun neljännellä tai viidennellä luokalla oppikouluun pyrkimistä niille oppilaille, joiden uskoi siellä pärjäävän. Oppikouluun pyrkiminen oli suuri ja erikoinen asia eikä sitä joka tytön kohdalle sattunut. Oma opettajani oli neuvotellut asian vanhempieni kanssa ja niin minäkin sain luvan mennä pääsykokeisiin. Asuin kaupungissa tätini luona nuo kaksi tärkeää…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
1.
5.
2017
Pirkko Kangas – Antiikkia Ämmänkadulla
Ämmänkadun ja Reiponkadun kulmassa nököttää pieni viehättävä puutalovanhus. Se on rakennettu joskus 1800-luvulla. Kukapa sitä niin tarkasti muistaa. Ja onko niitä papereitakaan tallessa. Talossa asui 1980-luvulla vanha yksinäinen mies. Pirkko Kangas (s. 1939) etsi asuntoa: taloa tai osakehuoneistoa. Pirkon sisko oli kuullut jostakin, että mies on aikonut myydä talon. Ei enää jaksa tehdä lumitöitä. Siltä…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
23.
4.
2017
Onnia Aho – Sääkeri yksineläjä
Jaakko Orkamaa (s. 1930), pappilan Jaska, muistelee, että Raahen pappilan aitanaapurina Reiponkatu 42:ssa asui hänen lapsuudessaan tuon ajan tyypillinen naissinkku Onnia Elisabeth Aho (1884-1959). Hän omisti keittiön ja huoneen käsittäneen pienen talon. Talon alla oli kellari. Tontti oli aidattu. Portti, josta pääsi Reiponkadulta pihalle, oli pappilan puolella. Pihan puolella oli toinen portti, josta pääsi pappilan…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
23.
4.
2017
Maj Fekete – hattumaakareiden sukua
Tämän tarinan naiset ovat modisteja, hattumaakareita, monessa polvessa: Anni – Maj – Anne-Maj. Käsityötaito on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Adolf Fredrik (1863–1942) asuu Kauppakadulla, jossa myös hänen pajansa sijaitsee. Hän takoo pajassaan upeita kupari- ja messinkitöitä, joista tulevat sukupolvet hänet muistavat. Lisäksi hän valmistaa arjessa tarvittavia esineitä kuten kolakärrynrattaita, reenjalaksia, viikatteita, välttejä, lapioita, kattiloita, pannuja…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
4.
2017
Hanna Manninen – hattumaakarin kotihengetär
Hanna Manninen (1918–1991) oli piehinkiläisen pienviljelijän tytär. Hän vietti lapsuutensa kotitilalla. Oppi maatalouden työt. Kun vanhemmat kuolivat, tila jäi ainoalle pojalla ja tytöt saivat perintöosuutensa käteisenä rahana. Vuosien saatossa rahat hupenivat. Hanna etsi töitä, teki mitä osasi. Hän ahersi joitakin vuosia Saloisten kunnalliskodin karjakkona. Useita vuosia hän hoiti Väinö Koivun taloutta: teki navettatyöt ja taloustyöt.…
kirjoittanut
Kirsti Vähäkangas,
julkaistu
16.
4.
2017
Elli Karsikko – selviytyjä
On jo syyskuun puoliväli, hyytävän kylmä tuuli suhisee korvissani, vaikka musta neulelippis suojaa päätäni. Tahtoisin huutaa, kuten nuo Kummatin koulun pihalla välituntiaan viettävät lapset. Omatunto soimaa: tiedän että minua odotetaan. Keväällä poimin Ruonankadun tienvarrelta ison kimpun puna-ailakkeja tuliaisiksi. Kun olin lapsi, äiti kertoi, että ne ovat taivaanavaimia. Myöhemmin kesällä olen vienyt äidilleni puna-apiloita tai poiminut…
kirjoittanut
Tuula Laitinen,
julkaistu
7.
12.
2016
Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki
info@naistenaani.fi, ota yhteyttä
Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.
Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!
Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.