• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

Leena Koivu - Välitöinä käärittiin siderullia

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71


Leena Koivu valmistui apuhoitajaksi vuonna 1963. Kuva: Leena Koivun albumista

Sukunimi

Koivu

Etunimi

Leena

Synnyinvuosi

1941

Synnyinpaikka

Raahe

Leena Koivu (o.s. Salkosalo) meni apuhoitajakouluun vanhempien vastustuksesta huolimatta eikä ole katunut päätöstään. Hän sai työskennellä mieluisessa työssä Raahen sairaalassa 30 vuotta. Ei tullut opettajaa, tuli hoitaja Leena Koivu on aina asunut Raahessa. Isä oli poliisi. Äiti oli kotona. Isä toivoi hänestä opettajaa. Leena halusi töihin sairaalaan, kun siellä haisikin niin hyvälle. Keskikoulun jälkeen hänelle järjestyi harjoittelijan paikka Gellmanin sairaalassa. Vanhemmat luulivat, että tyttö tulee kipinkapin kotiin, kun joutuu kohtaamaan sairaalan arjen. Toisin kävi. Leena pysyi päätöksessään ja valitsi Hämeenlinnan apuhoitajakoulun, vaikka olisi päässyt myös seminaariin. – Sairaalan talouspäällikkö Jaakko Hassi oli soittanut isälle töihin, että nyt olisi paikka auki, Leena kertoo työpaikan löytymisestä. Hän ilmoitti Hassille, että on valmis töihin. Ja asia oli sillä selvä. Hinni Niemi jäi pois ja Leena pääsi tilalle lokakuussa 1963. Yksi lääkäri ja muutama hoitaja Gellmanin sairaalassa työskenteli yksi lääkäri. Hoitohenkilökuntaa oli kymmenkunta. Harjoittelija ahersi kaikissa töissä hoitajien apuna ja niin ne työt opittiin. Aamulla tehtiin voileivät, keitettiin teetä ja vietiin potilaille. Kannettiin puita kakluunien eteen. Keskuslämmitystä ei ollut. Potilaat pestiin joka aamu: pesuvatiin lämmintä vettä, hantuuki kainaloon ja potilaan luo. Petivaatteet tuuletettiin päivittäin, sängyt petattiin. Sairaalassa oli yksi allas, jossa pesuvadit pestiin. Ne huuhdeltiin ammeessa. Samassa ammeessa kylvetettiin potilaita, joilla oli märkiviä haavoja. Tämän jälkeen amme taas puhdistettiin huolella. Suihkua ei ollut. Leikkauksia tehtiin paljon. Leikkausten jälkeen instrumentit pestiin, keitettiin autoklaavissa, kuivattiin, pyyhittiin pirtulla, rasvattiin parafiinilla ja laitettiin puhtaitten liinojen väliin. Käytetyt sidetarpeet pesetettiin. Puhtaudesta huolehdittiin hyvin eikä sairaalabakteeria esiintynyt. Välitöinä rullattiin puhtaita sidetarpeita. Myös röntgenkuvia otettiin. Röntgenkone piti melkoista pauketta. Kerran se pölläytteli savuakin. Tulipaloa ei kuitenkaan syttynyt ja kuvat saatiin otetuksi. Röntgenin vaatimat liuokset tehtiin itse. Kuin toinen koti Leenalle Gellmanin sairaala oli kuin toinen koti Leenalle. Siellä synnyttiin ja kuoltiin. Eikä siellä mitään kummituksia ollut, höpsistä! Leena ei koskaan pelännyt yövuorossakaan, vaikka siellä ei saanut edes ovia lukkoon. Kukapa sitä olisi sairaalaan tullut varkaisiin tai häiriköimään! Aika oli toinen kuin nyt. Kiesvaaran aikana sairaalaan saatettiin tulla talvella vain sen takia, että siellä oli lämpimämpi kuin omassa mökissä. Leena muistaa erään papan, joka tuli Siikajoelta kapsäkin kanssa. Hänelle laitettiin makuupaikka penkkien päälle, koska potilaspaikat olivat täynnä. Lääkäri Tolvanen tutki miehen, totesi terveeksi ja määräsi kotiin. – Minä oon ruukannu olla täällä talvisydämen, pappa vänkäsi, mutta Tolvanen passitti hänet pois. Monet vaivat paranivat kotikonstein. Leena muistaa, kun hänellä pikku tyttönä tuli korva kipeäksi. Salkosalon mummu lorautti korvaan tipan pissaa ja puhalsi savua päälle. – Sillä se korva parani, Leena nauraa.

Kirjoittaja

Kirsti Vähäkangas

Lähteet

Leena Koivun haastattelu vuonna 2009.

Julkaistu Raahelaisessa 22.8.2009 ja teoksessa Kirsti Vähäkangas, Tiijäkkö mitä!, Meijjän kaupunki tarinoi. Kustannus HD 2011.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisten Ääni, Raahen seudun naisia, Työelämä

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT