• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Synkeä karsseri (kistu, putka, korttikaari) säilyi kaupunkipalossa vuonna 1810, mutta raatihuone paloi poroksi. Annikka Swahn oli vangittuna tässä kistussa. Kuva: Kirsti Vähäkangas

Sukunimi:
Swahn

Etunimi:
Annikka

Kesäkuun 16 päivänä 1714 Raahen raatihuoneessa oli raastuvanoikeuden tai maistraatin istunto. 

Venäläisten vankina 

Pöydän takana istui kenraalimajuri Armfelt, joka oli Suomen armeijan jäännösten kanssa majaillut Raahessa maaliskuusta saakka. Pormestari Gabriel Corte istui salin sivuseinällä kuten myös Raahen kirkkoherra Martinus Peitzius. Karsserissa odotti oikeudenistuntoa sotavangiksi joutunut venäläinen rakuuna, joka oli oikeasti suomalainen nainen.

Oikeuden edessä vanki kertoi, että hänen nimensä on Annikka Swahn ja että hän on syntynyt Joutsenon pitäjässä, missä hänen isänsä Benjamin Swahn oli ollut kappalaisena vuosina 1683-1701. Isän kuoltua kappalainen Ericus Martini oli antanut Annikan äiteineen jäädä Joutsenon pappilaan. Äiti hoiti papin taloutta ja Annikka ahersi pikkupiikana.

Elettiin vuotta 1710. Oli suuri sota. Ryssän kasakat mellastivat, ryöstivät ja polttivat taloja. Annikka oli 14-vuotias, kun kasakat ottivat hänet ja joukon tyttöjä vangiksi. Heidät vietiin Viipuriin leirille, jossa oli paljon muitakin suomalaisvankeja: miehiä, naisia, lapsia. Viipurista vangit siirrettiin Piiterburgiin.

Annikka kertoo viettäneensä siellä kolme vuotta. Miesvangit raatoivat rakennuksilla raskaassa työssä ja naiset pesivät sotilaiden vaatteita. Monet kuolivat nälkään ja tauteihin. 

Sotilaana Venäjän armeijassa 

Kun tsaari lähti suuren sotajoukon kanssa valloittamaan Suomea, pantiin nuoret ja hyväkuntoiset vangit – myös naiset – väkisin sotaväkeen. Kieltäytyjiä odotti hirttotuomio. Annikka ja viisikymmentä muuta suomalaista naista raahattiin Vologdan rakuunain kasarmiin, puettiin sotamiehen vaatteisiin ja opetettiin ruoskan uhalla ratsastamaan ja ampumaan.

Suomalaiset vangit olivat mukana taisteluissa Porvoossa, Pälkäneellä ja Isossakyrössä. Heidät määrättiin eturintamaan. Heidän taakseen oli asetettu venäläisiä, jotka pitivät huolen siitä, etteivät suomalaiset voineet karata tai tehdä mitään muutakaan koiruutta.

Suuri osa suomalaisista kaatui taisteluissa. Annikka ja kaksi muuta tyttöä pelastuivat piiloutumalla. Kiivaimman kahakan aikana he hyppäsivät satulasta ja kaivautuivat lumikinokseen kyyröttäen lumen alla iltaan saakka. Tytöt saatiin kuitenkin kiinni ja he saivat rangaistuksena viisikymmentä raipaniskua paljaaseen selkään. 

Suomalaisten vangiksi 

Kesällä 1714 Annikan joukko-osasto oli Sulkavalla. Eversti kutsui hänet puheilleen ja antoi erikoistehtävän. Annikan tuli pukeutua naisen asuun ja viedä tärkeä kirje Pieksämäen pitäjän papille. Annikka ajatteli, että veisi kirjeen perille ja häipyisi sen siliän tien.

Hänen tielleen osui suomalainen sotaväen hevosseppä, joka oli ollut venäläisten vankina, mutta päässyt heiltä pakoon. Mies tunnisti Annikan, joka oli kuulunut hänen vartijoihinsa, otti hänet kiinni ja luovutti hänet paikallisen nimismiehen haltuun. Nimismiehen määräyksestä hevosseppä toi vangin tänne pääkortteeriin, siis Raahen kaupungin korttikaariin, odottamaan oikeudenkäyntiä. 

Vapaus koittaa 

Kahdeksantoistavuotias papintyttö ei luonnollisestikaan tiennyt mitään perheensä kohtalosta. Paljon suomalaisia oli paennut Ruotsiin sodan aikana, ehkäpä perhe oli siellä muiden pakolaisten joukossa? Kirkkoherra Peitzius otti tytön hoiviinsa ja lupasi auttaa tätä perheensä etsimisessä ja uuden elämän aloittamisessa.  

Kirjoittaja

Kirsti Vähäkangas

Lähteet

Kyösti Wilkuna, Miekka ja sana v. 1919, kotiseutuneuvos Pertti Vuori/www.lappeenranta.fi.
Arno Forsius/www.saunalahti.fi.

Julkaistu teoksessa Kirsti Vähäkangas, Naamatuttuja. Meijjän kaupunki tarinoi. Kustannus HD 2013.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisten Ääni, Raahen seudun naisia, Sodat

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT