”Kaikki ihmiset puhuvat sodasta…” kirjoitti viisitoistavuotias keskikoululainen Hilkka Hallanoro (myöh. Ruokolainen) päiväkirjaansa sunnuntaina 3. päivänä joulukuuta 1939.

Koti Raahen Velkaperällä

Matti Leander Hallanoro työskenteli ratamestarina VR:llä. Hilda-vaimo oli kotiäiti. Pariskunnalla oli 7 lasta: 6 tyttöä ja poika. Hilkka Tellervo oli lapsista toiseksi nuorin. Hän oli syntynyt 30.10.1924 Kannuksessa. Perhe oli muuttanut vuosikymmenen alussa Raaheen. Matti oli itse piirtänyt piirustukset omakotitalolle, joka sijaitsi Niemelänkadun ja Kauppakoulunkadun kulmassa. Ajan tavan mukaan pihan perällä sijaitsi navetta, jossa ammui muutama lehmä. Lähes jokaisella Velkaperän kaupunginosan asukkaalla oli lehmiä.

Hallanoron kaksi vanhinta lasta, Anna ja Kyllikki, työskentelivät opettajina Pohjois-Suomessa. Kolmanneksi vanhin, Martti, oli palannut sotaharjoituksista Karjalan kannakselta, kun Hilkka aloitti päiväkirjan kirjoittamisen. Tuulikki oli Helsingissä opiskelemassa sairaanhoitajaksi. Hilkan lisäksi kotona asuivat vuonna 1939 Sisko ja Sirkka. Hilkan päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1939-1940 on painettu teokseen: Yhteisellä asialla – Raahen ja Saloisten veteraanikirja.

Päiväkirjojen kertomaa (lyhyitä otteita)

”Lauantaina lokakuun 14. päivänä 1939. Koulusta on ollut paljon oppilaita poissa. Kahdeksannella ei ole ollut yhtään oppilasta ja meidän luokalta on poissa 6 poikaa…. Sisko ja paljon muitakin tyttöjä oli suojeluskunnan talolla töissä. Minäkin olisin mennyt, mutta olen vielä liian nuori sinne. Torstaina olimme asemalla, kun lähti paljon miehiä täältä kohti tuntemattomia taipaleita.

Sunnuntaina 17 p:nä joulukuuta. … Tänne on taas tullut paljon miehiä ja Kyllikki ja Sisko ovat olleet muonittamassa… Tänä vuonna jääkin kodin joulu syrjään. Koetammekin tehdä reserviläisten joulun mahdollisimman hauskaksi.

Sunnuntaina tammikuun 28 p:nä 1940. … Tuulikki on ollut kovissa pommituksissa. Täällä on ollut neljä ilmahälytystä, mutta ei tänne ole vielä tullut yhtään lentokonetta.

Keskiviikkona tammikuun 31 p:nä. Menen taas huomenna yhdeksältä sotasairaalaan (Keskuskoulu). Jk. Konttasin tänään sänkyjen alla lehtori Hollon kanssa, toisin sanoen katselimme nimilappuja. … Sairaalan kanttiinista huolehtii lotta Helena Karikoski, joka samalla toimii myyntityössä olevien pikkulottien esimiehenä.

Sunnuntaina maaliskuun 3 p:nä. … Sotasairaalaan on taas tullut uusia potilaita. Viime tiistaina niitä tuli Kannakselta.

Perjantaina maaliskuun 15 p:nä. … Meillä on nyt rauha, mutta ei oikein kunniakasta rauhaa! Se solmittiin 13. päivää vasten yöllä hirveillä ehdoilla.”

Talvisodan jälkeen

Hilkka kirjoittaa päiväkirjaansa: ”Vähitellen sotasairaala tyhjenee potilaista ja kaupunkilaisten elämä alkaa palautua entisiin uomiinsa.” Leipä on edelleenkin kortilla. Sitä saa 300 g päivässä. Pula on kahvista ja sokerista.

Heinäkuussa Hilkka kirjoittaa heinätöistä, jotka eivät ole hänelle mieleen. Lehmiä ei kuitenkaan vielä hävitetä, koska maito on kallista. Koulu alkaa elokuussa. Sotasairaalana toiminut Keskuskoulu toimii jälleen kouluna. Hilkan luokka on muuten samanlainen paitsi yksi poika on tullut lisää Sortavalan lyseosta.

Jäseneksi Lotta Svärd -järjestöön

”Kesäkuussa -42 Hilkka liittyy jäseneksi (nro 599) varsinaiseen Lotta Svärd -järjestöön. Aluksi hän toimii keräys- ja huoltojaostossa, jonka tehtävänä on kerätä varoja sotaorpojen, invalidien, kirkon ja Karjalan hyväksi. Myöhemmin Hilkka käy lääkintälottakurssin ja saa kaupungista oman korttelin huolehdittavakseen. Tämä määräys kestää aina sodan loppuun saakka.” (Veteraanikirja)

Hilkan vanhin sisar Anna työskenteli Kiestingin suunnalla kenttäsairaalassa sekä sotasairaalassa Kiimasvaarassa rajan takana ja Tuhkalan sotasairaalassa. Toinen sisar Sisko auttoi haavoittuneita vastaavassa tehtävässä Uhtualla ja kolmas sisko Tuulikki sairaanhoito-oppilaana Aunuksessa. Siskoksista neljäs Kyllikki toimi muonittajana Sallassa. Hilkan ohella vain kuopus Sirkka pysyi vanhempien luona Raahessa.

Ylioppilaaksi ja työelämään

Hilkka kirjoitti ylioppilaaksi Raahessa viimeisenä sotakeväänä 1944. Vuonna 1944 hän suoritti VR:n alustavan liikenneoppitutkinnon ja vuonna 1946 liikennevirkatutkinnon. Hän työskenteli VR:n palveluksessa vuodesta 1944 alkaen eläkeikään asti. Työvuosia hänelle kertyi yli neljäkymmentä. Hilkan elämänkaari päättyi Raahessa 6.12.2010.