Pyhäjoella sijaitsevaa Annalaa on isännöinyt muiden muassa lukkari Thomas Cannelin, Maijun isä. Se toimi kestikievarina 1850-luvun alusta, kun Maiju (myöh. Översti) miehensä Matti Suomelan kanssa oli siellä isäntäpariskuntana. Annala on nykyään museoalue, jossa on 22 rakennusta. Annalan museon tärkeimpänä tehtävänä on esitellä maalaiselämää ennen traktorien valtakautta.

Lukkari Thomas Mattsson Cannelin

”Thomas (1775–1853) löysi elinkumppanikseen Pyhäjärven kappalaisen tyttären Juliana Ticklénin (1787–1847). Häät vietettiin 22.8.1809 Pyhäjärvellä, jossa Juliana oli syntynyt 15.9.1787. Juliana oli siis 12 vuotta Thomasta nuorempi. Thomas toi nuorikkonsa Kaukkoon (lukkarin virka-asunto), jossa pariskunta asui lopun ikäänsä. Julianasta kehkeytyi toimelias emäntä, joka yksin huolehti lukkarilan taloustehtävistä.

Aikuistuttuaan Thomas oli auttanut isäänsä Mathiasta lukkarin toimen hoitamisessa. Isän kuoltua 1813 Thomas peri tämän lukkarinviran ja hoiti sitä 40 vuotta 1853 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Lukkarin töittensä ohella hän toimi rokottajana niin tarmokkaasti, että sai pitäjän kiitollisten asukkaiden anomuksesta Keisarillisen Suomen Talousseuran hopeamitalin.

Palkastaan Thomas sai säästettyä sen verran, että osti helmikuussa 1828 vajaalla tuhannella ruplalla Pyhäjoen Pohjankylästä Annala-nimisen 1/6 manttaalin kokoisen verotilan.” (Hellemaa)

Lukkarin tytär

Maiju (Maria Lovisa) Suomela (o.s. Cannelin, myöh. Annala, Vironen ja Översti) syntyi 8.7.1821 Pyhäjoella, Pohjois-Pohjanmaalla. Hän oli lukkari Thomas Mattsson Cannelinin ja Juliana Ticklénin 11-lapsisen perheen seitsemäs lapsi.

Thomas Cannelin toimi Pyhäjoella lukkarina. Annalan tilan syntyvaiheet ajoittuivat 1500–1600-luvuille. Annalan toista, 1800-luvun alkuvuosilta olevaa päärakennusta, sanotaan nykyään Cannelinin taloksi. Rakennuksen alakertaa on entisöity vastaamaan talon alkuaikoja.

”Maiju kävi koulua Raahessa. Hän soitti kitarria ja opetti muitakin soittamaan sekä sepitti ja kitarrilla säesti lauluja, joista muutamia muutkin oppivat laulamaan.” (Merikallio)

Majatalon emäntä Annalassa

Maiju oli naimisissa kolme kertaa. Hän oli lapseton. Ensimmäisen avioliiton hän solmi Matti Eliaanpoika Suomelan (1810–1867) kanssa 15.4.1847. Hän muutti Merijärvelle Matin kanssa 25.5.1847. He asuivat Suomelan talossa, jossa asui lisäksi appi Elias (s. 22.4.1785) ja anoppi Maria Thomaantytär (s. 29.1.1781).

Vuonna 1849 Maiju (Maria) ja Matti muuttivat Annalaan mukanaan Eliaksen isä. He ottivat sukunimekseen Annala. Maiju alkoi miehensä Matti Suomelan kanssa pitää Annalassa kestikievaria. Vuonna 1863 Maiju muutti miehensä luota ja merkittiin rippikirjassa Pohjankylän tilattoman väestön sivuille. Ennen pitkää hän otti eron Suomelasta ja avioitui pian uudelleen.

Seuraavat kansanmiehet Vironen ja Översti

Kansanmiehiä olivat Maijun seuraavatkin aviomiehet. Ensin Maiju avioitui 4.8.1867 raahelaisen merimiehen Petter Virosen kanssa. Tämä oli syntynyt Pyhäjärvellä, asunut sitten Pielavedellä ja muutti nyt vaimonsa luo Pyhäjoelle. Ei kovin hyvin onnistunut Maijun toinenkaan avioliitto sairaalloisen Virosen kanssa. Tämä suhde tuotti hänelle ”siveellisessä suhteessa pettymyksiä”. Vironen kuoli vuonna 1871 Pyhäjoella. Leskeksi jäätyään Maiju muutti Pohjankylän Yli-Kiiskilän taloon, jonka jossain vaiheessa oli hankkinut omistukseensa.

Seuraava aviomies Översti oli talon vanha isäntä ja leskimies, sittemmin ”elatusvanhin”. 1.12.1872 leskimies Aaro Jaakonpoika Översti (s. 1.7.1822) ja leskivaimo Maiju (Maria Loviisa) kuulutettiin ensimmäisen kerran avioliittoon ja vihittiin 22.12.1872. Aarolla oli ennestään lapset: Greta Liisa Kankkonen (s. 1843), Antti Kustaa (s. 1845) ja Johan (s. 1848).

Aluksi pariskunta asui Pyhäjoen Yppärin kylän Överstin talossa ja muutti vuonna 1881 saman kylän Grekulaan. Sieltä Maiju, joka taas oli jäänyt leskeksi, muutti Ouluun 8.5.1891.

Satavuotismuiston kirjoittaja Otto Leopold Merikallio, Maijun Helli-siskon kuopus, pohti vuonna 1916, mikä johti Maijun onnettomiin avioliittoihin. Hän totesi, ettei Maiju ollut aina ”kyllin arka naisellisesta arvostaan ja kainoudestaan ja jo siinä saattoi hänenkin puoleltaan olla syytä huonoon avio-onneen”.

Maiju oli luonteeltaan rohkea ja puhelias. Ehkä juuri tämä sekä lukkarin tytön kaunis ulkomuoto vetivät nuorten miesten huomion häneen. Suvussa tiedetään, että Maijun ollessa Annalan kievarin emäntänä monen ”matkustavan herrasmiehen huomio ja sydän oli kiintynyt häneen”.

Maiju oli taitava kotilääkäri, ”itse mestari sisarten joukossa, joilla kai kaikilla, ainakin äidillämme (Maijun sisko Helli) oli jonkun verran lääkärinvikaa”.  Maijun lääkkeet olivat luonnonlääkkeitä. ”Elämän surullisista kohtaloista huolimatta oli Maiju puheissaan leikkisä.” Maiju Översti kuoli Oulussa 26.3.1896.