Hinni Ylitalo hoiti pienkarjaa kotinavetassaan Pattijoen Jokelankylässä. Hän toimi pyhäkoulunopettajana. Hän oli aktiivinen Lotta Swärd -toimija.

Ylitalon tila Jokelankylässä

Karl (Kalle) Ylitalo (ent. Asukas) syntyi Salon emäseurakunnassa (nyk. Pattijoki) vuonna 1871. Hän kuoli vuonna 1946. Nuoruudessaan hän oli työskennellyt pitkät ajat merimiehenä. Vaimo Selma Maria syntyi Pattijoen kirkonkylällä vuonna 1872. Hän kuoli vuonna 1929. Parikunnalla oli kahdeksan lasta, joista Hinni oli kolmanneksi vanhin. Hän syntyi 2. kesäkuuta 1903.

Kalle oli tunnettu Lestadiolaisen uusherätyksen saarnamies. Saarnamiehen lapset tekivät joskus kujeita. Kerran lapset olivat laittaneet etukäteen ns. Temppu-ukon seinälle. Ukon liikuttelemiseen tarvittavat narut olit vedetty viereiseen keittiöön, josta seurojen aikana ukon hyppyyttely aloitettiin. Tempauksestaan lapset saivat korvanmakiaa seurojen jälkeen. (Ingerttilä)

Kiertokoulusta Kansanopistoon

Hinni sai peruskoulutuksensa käymällä kiertokoulua, jota pidettiin eri taloissa kuusi viikkoa kerrallaan. Hän sai päästötodistuksen suoritettuaan yksityisoppilaana kansakoulun oppimäärän Kalajokilaakson Kristillisen Kansanopiston opettajalle tarkastajan läsnä ollessa Raudaskylässä 5.5.1927. Koulun johtajatar oli nimeltään Iida Kytömäki. Samana päivänä hän sai myös opiston johtaja Juho Kytömäen allekirjoittaman kansanopistotodistuksen.

Hinni opiskeli Raudaskylässä työkauden 1926-27. Todistuksen mukaan hän oli osoittanut opiskeluaikanaan hyvää (10) käytöstä sekä hyvää (9) ahkeruutta ja tarkkaavaisuutta. Hänen edistymisensä on arvosteltu tietopuolisissa opinnoissa arvosanalla hyvä (9) ja käytännöllisissä opinnoissa ja tehtävissä samoin arvosanalla hyvä (9).

Hän suoritti myöhemmin puolen vuoden ompeluopin Singerikurssilla ja kävi töissä ompelija Olga Lindillä.

Maamiesseuran naisosasto

Jokelankylälle perustettiin maamiesseuran naisosasto jo ennen miesten osastoa. Pattijoen maamiesseuran naisosaston Jokelan piirin perustava kokous pidettiin Jokelanperän kansakoulussa helmikuun 20. päivänä vuonna 1935. Puheenjohtajana ensimmäisessä kokouksessa toimi opettaja Ellen Niva ja sihteerinä Lyyli Saarenpää. Rahastonhoitajaksi valittiin neiti Hinni Ylitalo. Hinni on toiminut myös osaston puheenjohtajana.

Hän toimi Maatalousseurojen Keskusliitossa aktiivisesti erityisesti ennen sotia ja sotien jälkeen. Hänelle myönnettiin Maatalouden keskusliiton kullattu ansiomerkki vuonna 1974.

Lotta Svärd -järjestön aktiivijäsen

”Sotavuosina Ylitalo oli Lotta Svärd Pattijoen osaston aktiivinen jäsen ja ryhmäpäällikkö. Hän kävi Lotta Svärd -iltakurssin varusjaosto-opetusta seuraten. Talvisodan aikana hän oli lottakomennuksella Raahessa ja tästä hänelle myönnettiin talvisodan muistomitali. Ylitalo on rintamapalvelustunnuksesta päätellen ollut komennuksella myös sotatoimialueella. Sota-aikana hän oli mukana Kansanavun talkoissa.” (lottagalleria)

”Hinni Ylitalo kuului sota-aikana Lotta Svärdin Raahen piirin Pattijoen paikallisosastoon, suoritti ’Keskusjohtokunnan ja piirijohtokunnan hyväksymät Lotta Svärd Iltakurssit suojeluskunnan talossa huhtikuun 17 päivästä toukokuun 2 päivään seuraten erikoisopetusta varustejaossa’. Todistuksen ovat allekirjoittaneet Raahessa toukokuu 2 p:nä 1942 kurssin johtaja Irja Raekallio ja Keskusjohtokunnan varusneuvoja Ilona Laukkanen.

Sota-aikana Hinni toimi muonituslottana ja hänelle on myönnetty lotta-muistomitali 4.12.1994. Myöntökirjan ovat allekirjoittaneet Tellervo Hakkarainen, Marjatta Kahiluoto, Elisabeth Rehn, Jorma Järvi ja Lauri Sutela. Kerrotaan, että Hinni olisi ollut suuri Mannerheimin ihailija: ensimmäisenä oli jumala, sitten tuli Mannerheim!” (Ahokas-Tuohinto)

Hinni asui Hinnilässä

Äitinsä kuoltua Hinni hoiti kotitilaa, kunnes veli otti tilan hoitoonsa ja hän perusti oman talouden. Hinni rakennutti talonsa Hinnilän kotitalostaan Ylitalosta katsottuna joen toiselle puolelle vuonna 1947. Hänen talonsa oli kylän ensimmäisiä elementti- eli levytaloja. Hän ei koskaan avioitunut, mutta hänellä oli kolme sukulaislasta kasvattilapsinaan. Kotinavetassaan hän hoiti pienkarjaa: vuohia, possuja, kanoja ja kaneja. Hän kävi koti- ja peltotyöapuna Ylitalon tilalla.

Hinni toimi seurakunnan palveluksessa vuosikymmeniä pyhäkoulunopettajana. Hän oli kirkkovaltuuston jäsen. Hän oli myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Pattijoen osaston jäsen ja vuodesta 1971 kunniajäsen.

Hinnin Amerikan-reissu

Hinni lähti 75-vuotiaana yksin ja kielitaidottomana Amerikkaan Heikki-veljensä tyttärien Sirkan ja Annelin luokse. Hän viipyi matkalla viisi viikkoa ja kirjoitti matkastaan päiväkirjaa. Lähtiessään Hinni oli tuumannut, että ”kysyvä ei tieltä eksy”. Takaisin tultuaan hän pyysi heti ruisleipää, sitä kun ei Amerikoissa ollut saanut.

Hinni Ylitalo kuoli 97-vuotiaana 18. tammikuuta 2001. Pitkän elämän salaisuus oli ehkä siinäkin, että hän oli erittäin kiinnostunut maailman tapahtumista. Hän saavutti suurta kunnioitusta ja noudatti aina talonpoikaisjärkeä sekä elämänarvojaan ”koti, uskonto ja isänmaa”.