Att se och synas trots blindhet Maj Fröberg föddes 19 maj 1934 i Dalsbruk, som på den tiden var en livlig fabriksort. De flesta arbetade på Wärtsiläs fabrik och alla kände alla, man var som en enda stor familj för det rådde de öppna dörrarnas tid. Allt var tryggt och bra. Folkskolan var rätt stor…
Alma Hedenström – nainen kulttuurin, naisjärjestötyön ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen eturivissä
Menneiden kymmenenvuosien sarja mahduttaa puitteisiinsa elämyksistä ja pyrkimyksistä harvinaisen rikkaan elämän, jolla leimaa-antavana on ollut polttava kaipuu yhä täydellisempään tietoon ja alati ilmennystä etsivä taiteellinen näkemys, missä voimakas paatos ja välkehtivä huumori ovat esiintyneet rinnakkaisina vivahduksina. Alma Hedenström valmistui elämäntehtäväänsä siinä oppilaitoksessa, joka on ollut monen muunkin ansioituneen naisen polun lähtökohtana, nimittäin Jyväskylän seminaarissa. Sieltä…
Elin Vuorivirta – taitava puheilla vaikuttaja
Oulussa täytti rouva Elin Vuorivirta 50 vuotta huhtikuun 18. pnä 1934. ”Reipas retkeilijällämme, jonka matkoilla ja retkillä ympäri maan on aina hauskuuttamassa muita, on yltänyt keski-ikään. Väsymys ei hänellä kuitenkaan kuulu nyt saavutettuihin vuosiin. Jos ihmisen on käynyt niin huonosti, että väsymys saa vallan, on paras astua huoneentäyteisen yleisöjoukon eteen ja pitää puhe, niin kumma…
författaren
Terttu Välikangas,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
20.
7.
2018
Elise Pakarinen o.s. Hirvonen – kultturelli yhteiskunnallinen vaikuttaja
Keskiviikkona toukokuun. 4. pnä 1922 täytti rouva Elise Pakarinen o.s. Hirvonen Joensuussa 75 vuotta. Merkkipäivän vastaisena yönä kävivät useat paikkakunnan laulukuorot Elise Pakarista laululla tervehtimässä. Syntymäpäivänä hän sai paljon kukkia. Pitkin päivää kävivät ystävät ja tuttavat onnittelemassa ja tervehdyksensä tuomassa. Omien lasten tunteet tulkitsi Eino-poika merkkipäiväksi tehdyllä, tunteikkaalla runolla. Elise Pakarinen syntyi 1846 Kihtelyksen pitäjän…
Martta Ritvanen – Kaunis Korun perustaja
– Koskaan en ole syntymäpäivistäni elämää pitänyt, mutta nyt aion oikein koketeerata iälläni, sanoo Martta Ritvanen Helsingin Sanomien haastattelussa 28.5.1995, kun hän 84-vuotiaana valmistelee lakkiaisiaan yhdessä pojantyttärensä kanssa. Martasta on tulossa maan kaikkien aikojen vanhin uusi ylioppilas iltalukiosta Helsingissä. Martta päätti keskikoulun vuonna 1927. Vanhempien mielestä koulutusta oli tarpeeksi tytölle ja keskiarvokin oli laskenut alle…
Riitta Ahtiainen – Elämäni tarinaa
Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5 lasta, 4 tytärtä ja 1 poika sekä 7 lastenlasta. Hän on innokas järjestö- ja yhdistysaktiivi, maa- ja kotitalousnainen ja luottamushenkilö. Synnyin Kuopiossa ja asuin 10 ensimmäistä vuottani Jäppilässä, kunnassa, joka…
författaren
Riitta Ahtiainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
3.
2018
Selma Fröberg – en folkbildare
Mitt intresse för lärarinnan Selma Fröberg väcktes när Lärar- och elevförbundet vid Åbolands folkhögskola år 2013 fyllde 120 år. Jubileumsåret till ära ordnade föreningen bland annat en dramatiserad vandring i folkhögskolan. Det föll på min lott att gestalta fröken Fröberg och försöka sätta mig in i hennes gärning som lärare på skolan. Sedan dess har…
Gunilla Löfman – Kan stjärnorna le?
25 maj 1995 Polikliniken har jag besökt varannan vecka under fem månaders tid. Idag säger man att nu finns det inga fler undersökningar att göra, vi ska studera resultaten och skicka din diagnos per post. 28 augusti 1995 Att jag inte kommer att få något brev…
Mirja Hakko – kasvu toimittajan ammattiin
Oulunsalolaisen Hakon perheen Mikko-isän työ kiertokoulunopettajana oli päättynyt, ja hän oli juuri valmistunut poliisiksi Suomenlinnan poliisikoulusta, kun Mirja Annikki syntyi maaliskuussa 1921. Uudella tulokkaalla oli jo kaksi veljeä, 10-vuotias Sulo ja 3-vuotias Into, kaksi muuta lasta oli menetetty vuoden 1919 epidemiaan. Nyt oltiin uuden alussa. Koska isommat lapset osallistuivat tuolloin ahkerasti kotitöihin ja lastenhoitoon, on…
Tuulikki Koivunen Bylund – Härnösandin piispa, Uppsalan tuomiorovasti
Tuulikki Koivunen Bylund on tehnyt merkittävän uran Ruotsin evankelisluterilaisessa kirkossa. Härnösandin piispan virkaan marraskuussa 2009 vihitty Bylund Koivunen on Ruotsin ensimmäinen suomalainen naispiispa. Lue koko teksti https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9500!
författaren
Pirkko Lehtiö,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
21.
2.
2018
Pirjo Karhu – naisyrittäjyyden johtotähti
Kun Pirjo Karhu 16-vuotiaana lähti maailmalle, hänellä oli vankka usko siihen, että kaikki ovet ovat auki ja hyviä asioita tulee tapahtumaan. Jo lapsena iskostui vahvasti selkärankaan halu vastata omista asioista ja tehdä osuutensa maatilan töistä ahkerasti ja sinnikkäästi. Opiskelujen jälkeen mielessä siinsi unelma omasta yrityksestä ja yrittäjäurasta. Sitä ennen tarvittiin kuitenkin vahvaa ammatillista kokemusta ja…
författaren
Pirjo Karhu,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
21.
2.
2018
Irja Askola – Helsingin piispa ja runoilija
Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin toimialasihteerinä. Ennen piispaksi valitsemistaan hän oli Espoon piispan teologinen erityisavustaja. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!
författaren
Pirkko Lehtiö,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
1.
2018
Alma Pettersson – balttysk immigrant, direktörska, rödakorssyster och elevhemsföreståndare i Lovisa
Alma Pettersson, f. Weber, var balttyska, född i Reval (Tallinn), Estland, gift med bokhandlaren och badhusdirektören John Pettersson i Lovisa. Hon var i egenskap av rödakorssyster medlem i vita ambulansen under inbördeskriget och var mångårig föreståndare för elevhemmet i Lovisa. Alma Weber föddes 1889 i en tyskspråkig familj i Reval. Hennes föräldrar var garvarmästaren och…
Seija Tyrninoksa – maailman kansalainen
Vanha sanonta “Kauas on pitkä matka” pitää kirjaimellisesti paikkansa Kainuun pikkukylässä Puolangan Puokiovaaralla kasvaneelle Seija Tyrninoksalle (os. Kyllönen). Maailman monet kriisipisteet, kylät ja kaupungit ovat tulleet tutuiksi, niin myös eri kansainvälisten humanitääristen järjestöjen ohjelmat ja toimistot, joiden neuvonantaja- ja johtotehtävissä hän on saanut työskennellä pitkän uransa aikana, lievittämässä omalta osaltaan maailman hätää. Hänen tiensä on…
författaren
Heli Bathija,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
12.
2017
Greta Roos – aktiv medlem under sex årtionden i marthakretsen Kvasten i Helsingfors svenska Marthaförening
Greta Roos var medlem i marthakretsen Kvasten ända från det kretsen grundades. Hon hann vara med i 59 år innan kretsen år 2016 upphörde. Under denna tid innehade Greta Roos många viktiga förtroendeposter i kretsens styrelse: 1959-1971 var hon vice kassör, 1985-1988 revisor, 1989-2001 sekreterare och 2002-2010 vice sekreterare. För sin värdefulla insats har Greta…
Stina Mattsson – Till minne av min mor
Hon föddes i Sund på Åland som fjärde barnet i en jordburkarfamilj som småningom utökades till elva barn. Hennes föräldrar ville ge barnen möjlighet att studera, så att de skulle få ett yrke. De ekonomiska förutsättningarna fanns endast till de fyra äldsta av barnen, mor var en av dem. Efter att Stina genomgått fem klasser…
Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija
Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen ensimmäisellä kurssilla. Minä ja veljeni Tauno synnymme, kun äiti ja isä muuttivat asumaan sairaalan asuntoon 1939 lopussa. Sisaremme Tuulikki syntyi muutettuamme sairaalaan. Alkoi kymmeniä vuosia kestänyt asuminen samassa ´monttuasunnossa´. Sairaalan työntekijät, lääkärit mukaan lukien,…
författaren
Taina Pitkänen-Koli,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
27.
11.
2017
Gretel Westerholm – ordförande i fem decennier för marthakretsen Kvarnen i Helsingfors svenska Marthaförening
Gretel Westerholm har i närmare 50 år varit marthakretsen Kvarnens ordförande, alltsedan år 1969 och är det alltjämt år 2017. Kretsen grundades av nyinflyttade kvinnor i Kvarnbäcken och den har bibehållit sin lokala karaktär. Under Gretel Westerholms ledning har Kvarnen haft ett mångsidigt program och ett omfattande socialt engagemang. Gretel Westerholm var ledamot i Helsingfors…
Alma Skog – ”Fosterlandet”
”Det är väl ingen kvinna i svenska Österbotten, som är mera känd än hovrättsrådinnan Alma Skog. Överallt, där det gällt arbetet för modersmål, hembygd och fosterland, ha vi varit vana att finna henne med i främsta ledet.” Så skrev Signe Strömborg, rektor för Kronoby folkhögskola, i tidskriften Husmodern år 1933 om den då 87-åriga Alma…
Elsa Heporauta – kalevalaisen kulttuurin renessanssi
Elsa Heporaudan synnyinpaikka oli Miettulan saha (nykyinen Sahanlahti) Puumalassa. Saha oli pitäjän kuuluisin teollisuuslaitos, jonka kruununvouti Johan Vilhelm Meinander perusti vuonna 1765. Se oli maakunnan ensimmäinen vientisaha ja sen ympärille muodostui elävä yhdyskunta. Siellä toimi mylly, meijeri, kauppa ja sahanvalttarin apteekki. Tämän yhdyskunnan merkkihahmo oli sahanhoitaja Juhana Koponen, vuonna 1883 perheen kuopuksena syntyneen Elsan isä.…
Elma Koivunen – Kuhmon mummot ja minä
Siinä hän on, tuvan seinällä raameissa, suvun voimanainen Vappu, isomummoni, joka syntyi tammikuun pakkasilla 1839. Syntyi ja eli hyvin vanhaksi. Suomi kuului silloin Venäjän keisarikuntaan ja Kuhmoniemi Sotkamon emäpitäjään. Neljä vuotta aikaisemmin oli Suomessa julkaistu ensimmäinen Kalevala-versio, jonka runoja Lönnrot ahkerasti oli vuosi kausia kerännyt itärajan molemmin puolin. Mutta siitä mummo tuskin tiesi mitään. Vappu-mummo…
författaren
Elma Koivunen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
13.
2.
2017
Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari
Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena oli ihanteellisuus ja usko tulevaisuuteen. Mieleltään, vakaumukseltaan ja koulutukseltaan hän oli humanisti, puoluekannaltaan vapaamielinen. Oli vuosi 1972, ja osallistuin nuorena paikkaani yhteiskunnassa etsivänä maisterina Suomalaisen Naisliiton kokoukseen. Tapahtumasta on mieleeni…
författaren
Karmela Bélinki,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
10.
2.
2017
Svea Törnroos – min mamma
En mörkhårig liten flicka med flätorna som en krans över huvudet sitter på en gräsmatta. Hon är omgiven av en grupp människor, tre vuxna och två barn. Det är en rysk militärfamilj som bodde i samma hus, ett tvåvånings trähus, som låg vid Östra Chaussén 93, nuvarande Tavastvägen. Flickan är min mamma Svea Margit Alice…
Helmi Vuorelma – suomalaisen kotiteollisuuden uranuurtaja
Helmi Siviä Kummila syntyi Orimattilassa maalaistalon tyttärenä vuonna 1886. Hän sai kotoa mitä parhaimmat lähtökohdat elämälleen, sillä Karoliina-äiti oli tarmokas ja valveutunut nainen. Hän ilmoitti jo varhain varman mielipiteensä: ”Meillä sitten tyttäretkin koulutetaan.” – Niinpä Helmi valmistui 1909 Fredrika Wetterhoffin työkoulusta Hämeenlinnassa kudonnan opettajaksi, kertoo Helmin pojantytär Kristiina Vuorelma-Aho. Naisopettajan ammatti oli siihen aikaan korkeasti…
Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja
Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.
Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.
Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!
författaren
Venla Sainio,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
28.
1.
2017
Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa
Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain kotiin kirjeen, jossa kutsuttiin Unioniin johonkin keskustelutilaisuuteen. Eräs tuttavani oli saanut saman kirjeen ja keskustelimme puhelimessa, että sinne pitäisi kyllä mennä. Tuttavani ei sitten jostain syystä päässyt tulemaan, joten ajelin yksin Kirkkonummelta Helsinkiin. Tilaisuudessa…
författaren
Lea Rantanen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
1.
2017
Alma Sofia Örn – määrätietoinen ja vahva naisasianainen
Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (os. Hjerpe, s.1851) ja kahden lapsen kanssa Lopen Salonkylään 1873. Torpan kontrahti tehtiin Carl Johan Olssonin kanssa 1887. Asuttuaan ensi Lintulassa muutti perhe Rajaojan yhden huoneen mökkiin. Perheeseen syntyi vielä viisi lasta.…
författaren
Annika Örn,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
1.
2017
Sylvia Linnansaari – kansakoulunopettajan ja isänmaan kutsumus
Sylvia Bökmanin isä oli apteekkari Gustaf Adolf Bökman (1861-1921) ja äiti klaveerinsoittaja ja laulaja Märtha Aurora Mechelin (1872-1954). Lapsia syntyi yhdeksän, joista kaksi kuoli pieninä. Joen törmällä sijaitseva apteekkirakennus pihoineen käsitti puutarhan marjapensaineen ja juureksineen sekä tilaa lampaille. Koska Vetelissä ei ollut omaa lääkäriä, apteekkari toimi osittain lääkärinä. Sylvian äiti Märtha soitti pianoa ja lauloi…
Seija Tuohesmaa – Kalevalamitan taitaja
Olen syntynyt Helsingissä vuonna 1938 mutta asunut koko ikäni Keski-Suomessa. Ylioppilaaksi kirjoitin Saarijärven yhteiskoulusta 1958. Kävin aluksi Jyväskylän talouskoulun, koska aioin talousopettajaksi. Aloitin kuitenkin opinnot Jyväskylän yliopistossa 1960. Valmistuttuani 1963 humanististen tieteiden kandidaatiksi tein opettajasijaisuuksia muun muassa Vaajakosken yhteiskoulussa sekä Laukaan kunnan Leinolan koulussa. Vuonna 1966 aloitin äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Keski-Suomen Opistossa Suolahdessa. Opisto…
författaren
Seija Tuohesmaa,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
1.
2017
Pirkko Teirikko lukiolaisena ja lottana säähavaintoasemalla Oulussa
Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 Oulussa ei ollut lentoliikenteen tarpeisiin riittävän hyvää ja tarkoituksenmukaista säähavaintoasemaa. Koko Pohjois-Suomen säähavaintotoiminnan pääkeskus oli Rovaniemellä. Ilmatieteen laitoksella Helsingissä etsittiin sopivaa paikkaa sotatilan vaatimalle asemalle Pohjois-Suomesta. Helsingistä otettiin yhteyttä isääni Antti Teirikkoon, joka oli tuolloin Oulun seudun suojeluskunnan aluepäällikkö. Hänen toivottiin osoittavan Oulun seudun säähavaintoasemalle sopiva paikka ja sen toiminnasta vastaava…
Hilma Herajärvi isänmaan asialla
Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen seminaarista kansakoulunopettajaksi. Samana vuonna 1917 Suomi itsenäistyi. Hän suoritti saamansa stipendin turvin vielä kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen, lukuvuonna 1927–1928, kansakouluopettajien jatko-opintoja Helsingin yliopistossa. Hilma Herajärvi toimi aluksi opettajana Alatornion kunnan Kivirannan kansakoululla ja…
Vivan Juthas – eldsjälen för Svenskhusen i Helsingfors
Vivan Juthas banade sin egen väg; hon skaffade sig akademisk utbildning och gjorde yrkeskarriär i en tid då det ännu inte var så vanligt för kvinnor. Inom Martharörelsen var hon en ledande gestalt. Inom Helsingfors svenska bostadsstiftelse engagerade hon sig för modernt boende till förmånligt pris och kunde hjälpa mindre bemedlade att få ett hem.…
Hilkka Kujala – hyvinvoinnin rakentaja
Hilkka syntyi heinäkuussa 1922 Kujalan perheeseen esikoisena Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa. Seuraavana vuonna perhe sai Jalo-pojan. Väinö-isä oli Lappeenrannan konepajalla valajana. Lyyli-äiti teki lastenhoidon ohella ompelutöitä. Molemmat vanhemmat toimivat aktiivisesti ammattiosastossa ja työväenyhdistyksessä. Jo pienestä pitäen lapset pääsivät mukaan harrastuksiin, jotka tavalla tai toisella liittyivät työväen toimintaan, joka noina aikoina olikin voimissaan. Myös liikunta ja urheilu…
författaren
Irma Marttila,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
27.
12.
2016
Arla Klockars – Flicklotta på krigssjukhus
Under vinterkriget fyllde jag 12 år. Vid krigsutbrottet förvandlades skolorna till krigssjukhus och vi elever – de flesta av oss flickscouter – anmälde oss till tjänstgöring. Scoutkåren organiserade det inte, vi gjorde det själva redan första dagen. Det uppstod först något av konkurrens mellan flickscoutingen och flicklottarörelsen. Scoutledarna gillade inte att som var för unga…
Anja Moilanen – isän tyttö – aatteen vanki
Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin sanoa, on jo. Sieluni kuitenkin panee vastaan. Se joka syntymääni odotellessaan on minuun kiinnittynyt ja matkaa tehdessään hieman jalostunut. Mika Waltari puolestaan kirjoittaa: ”Alastomana ihminen on aidoimmillaan”. Tätä kirjoittaessani minun…
författaren
Anja Moilanen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
12.
2016
Helmi Tengén – Unionin tukipylväs
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Irmeli Kaario sukupolvien ketjussa
Sukupolvien ketjussa puhutaan yleensä miehistä. Miehen nimi on periytynyt pojalle, samoin ennen tilat ja maat. Isyydestä ei kuitenkaan aina voinut olla täyttä varmuutta. Naisten muodostama ketju on selkeämpi. Se on napanuoraketju. Isoäitini, Maria Wetterstrand, o.s. Huotari syntyi keisarillisella Venäjällä, Pietarissa karjalaisista vanhemmista. Perhe vietti turvattua, onnellista ja vaurasta elämää. Seitsemäntoistavuotiaana Maria tutustui muutamaa vuotta vanhempaan…
Lyyli Aalto – Janakkalan Rautarouva
Olen tottunut lainkäyttöön jo pienestä pitäen. Isästänikin käytiin oikeutta. Vuonna 1922 tuli voimaan uusi lapsenruokkolaki ja minun tapaukseni on varmaan ensimmäinen Humppilan käräjillä. Kuuntelen äitini helmoissa kun tuomari sanoo: ”Tyttöhän on ihan näköisenne, eikös olisi parasta tehdä sopimus sovinnolla?” Renki Väinö Korpilon ei auta kuin suostua, ja hän maksaa kerralla sovitun summan. Sillä rahalla pystyn käymään…
författaren
Ari Aalto,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
28.
10.
2016
Irma Rewell – Vaasan oopperan sielu
Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi 1960-luvulla maan suurimpiin rautakauppoihin kuuluvan Vaasan Teräksen toimitusjohtajana. Hän oli vuosikymmenten ajan tunnettu hahmo Pohjanmaan ja Vaasan elinkeinoelämässä ja sai ansioistaan kauppaneuvoksen arvon. Irma Rewell edusti urheilukilpailuissa Vaasan Vasamaa lajeinaan 100…
Kaarina Äijö, kotitalousopettaja ja tienraivaaja
Onneksi maailmassa Kaarina Äijön kaltaisia tahtonaisia, joille mikään ei ole mahdotonta. Kaarinalle maailma on täynnä kiinnostavia haasteita, suurempia ja pienempiä urakoita, joilla asiat muuttuvat piirun verran paremmiksi. Mikä parasta Kaarina tekee kaiken suoraryhtisenä, hymy huulilla ja esimerkillisen hyvin. Kaarina on meille kotitalousopettajille esikuva vailla vertaa. Kaarina on kahdeksanlapsisen perheen vanhin, äidin apulainen ja varmasti ahkera…
författaren
Kaisa Isotalo,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
20.
10.
2016
Eira Paunu – ensimmäinen teologian tohtoriksi väitellyt nainen
”Minusta tuntuu siltä, että naisteologius vapautuu lapsenkengistään silloin, kun joku meistä painaa tohtorinhatun päähänsä. Mutta myös työmme kannalta on tärkeää, että mekin saamme sellaisia näköaloja ja sitä arvostelukykyä, mitä jatkuva perusteellinen syventyminen tieteeseen antaa. Maailmassa näyttää myös olevan niin, että suoritettu oppiarvo antaa ihmisen sanoille ja teoille suuremman kantavuuden kuin niillä muuten olisi.”
Eira Paunusta tuli ensimmäinen tohtorisnainen teologisessa tiedekunnassa vuonna 1952, mutta helpolla hän ei tutkintoaan saanut. Paunu osallistui myös aktiivisesti keskusteluun naisena olosta ja naisen tehtävistä kirkossa ja yhteiskunnassa. Lue lisää teologian professori Eira Paunusta.
författaren
Pirkko Lehtiö,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
18.
10.
2016
Aura Korppi-Tommola – Historiantutkija, tiedon levittäjä ja organisaattori
Istuin vuonna 1983 illallispöydässä Ruotsin Kommunförbundetin johtajan Sten Sture Landströmin vieressä ja keskustelimme suomalaisesta tutkimuksesta. Hän mainitsi, että hänellä on työpöydällään suomalaisen tutkijan Aura Korppi-Tommolan tuore teos, jota Landström piti hyödyllisenä. Olin todella ylpeä siitä, että Auran tutkimus oli päätynyt oikeisiin käsiin ja sillä oli käyttöä. Aura Korppi-Tommola oli väitellyt vuotta aikaisemmin (1982) väitöskirjalla Ystävyyttä…
författaren
Marjatta HIetala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
14.
10.
2016
Marja Nuuttila-Helenius – arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja
Jälkikäteen ajateltuna tuntuu, että eräänlainen tilanteiden ja tapahtumien nauha johdatti minua kohti Teknilliseen korkeakoulua. Kaikki lähtee perheestäni. Isästä, äidistä ja pikkusisarestani Kirstistä. Isä oli maanviljelijäperheen poika Lapinjärveltä. Hänen molemmat vanhempansa tulivat vanhoista talonpoikaissuvuista, ja poikien oli tapana jatkaa talonpitoa. Isän kansakoulunopettaja oli kuitenkin sanonut perheelle, että kyllä tuo Lauri täytyy saada oppikouluun. Isäni isä oli…
författaren
Pirkko-Liisa Schulman,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
6.
10.
2016
Helena Sainio – ”turha murehtiminen pois!”
Helena Sainio syntyi 2.11.1925 suomenkielisten vanhempien lapsena Maalahdessa. Kun Helena oli kaksivuotias, perhe muutti Vaasaan isän valmistuessa poliisiksi. Helenalla muistaa lapsuuden valoisana, minkä hän arvelee johtuvan siitä, että ihmissuhteet perheen ja sukulaisten kesken olivat hyvät. Helena vietti lapsuuden kesät Maalahdessa ja kertoo, että ennen sotia oli suomenkielisiä kielletty seurustelemasta ruotsinkielisten kanssa ja päinvastoin. Helena kävi…
författaren
Riitta Aikkola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
27.
9.
2016
Seija Estlander – Kohti tasa-arvon tantereita
”Koen nykyään yhä enemmän onnea ja elämänriemua ja huomaan tammikuun pimeässä aamussakin naurunpaikkoja. Olen myös oppinut, että elämään kuuluu monenlaisia kivirekiä, joiden kiskominen loppuu äitini sanoin vasta sitten, kun on multaa suun päälle. Juuri tästä on elämän kakussa mielestäni kyse. Ja kun tuon on vihdoin tajunnut, niin jokainen päivä on voittajan päivä, kun saa kulkea kulkijana kulkijain joukossa. Ihan kaikkine karvoineen.”
Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Seija Estlander kertoo oman tarinansa rehellisen suorapuheisesti. Lue.
författaren
Seija Estlander,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
16.
9.
2016
Inkeri Kinnunen – Esimerkillinen soroptimisti
Meillä ei ole rajoja, ellemme itse niitä laadi. Filosofian maisteri Inkeri Kinnunen oli Porin soroptimistiklubin ensimmäinen presidentti. Hän syntyi 20.9.1906 Loimaalla ja kuoli 92-vuotiaana vuonna 1998 Porissa. Porin klubi perustettiin vuonna 1960, ja seuraavana vuonna klubi järjesti Porin Suomalaiseen Yhteislyseossa lähinnä oppikoululaisille tytöille tarkoitetun yleisötilaisuuden, mihin tuli vieraaksi tyttöjen kysymyksiin vastaava Kotilieden PikkuÄiti. Tilaisuuden nimi oli…
författaren
Sinikka Tiusanen, kemisti, eläkkeellä SI Pori,
publicerade i De tunga krigsåren webbsida
6.
9.
2016
Irma Merentie – sotaorvon tarina.
Isäni Kalle Keränen syntyi vuonna 1909 Suomussalmella. Hän oli muuttanut Kuhmoon työn vuoksi 1930-luvun alkupuolella. Äitini Lilli Oikarinen syntyi myös vuonna 1909 Hyrynsalmella. Hän tuli myös 1930-luvun alussa Kainuun Osuusliikkeen palvelukseen Kuhmoon. Siellä he tutustuivat ja menivat avioliittoon vuonna 1933. Perheeseen syntyi kaksi tyttöä ja yksi poika, minä heistä vanhimpana vuonna 1934. Asuimme ensin vuokralla,…
Pirkko Arola – Akaalainen kauppaneuvos työllisti satoja naisia
Kartanonemäntä Pirkko Arola perusti vuonna 1948 kutomon, jotta juurikaspelloilla työskennelleille naisille saatiin sadepäiviksi ja talveksi tekemistä. Arolan kutomosta tuli suomalainen menestystarina, ja sen värikästä johtajaa muistellaan yhä lämpimästi. Näin Pirkko Arola kertoi kutomonsa toiminnasta sen alkuvaiheessa 1949: ”Jotta näille viljelyksille saataisiin ammattitaitoista työväkeä, oli välttämätöntä saada työvoima vakinaistetuksi ja varatuksi sille läpi vuoden sopivaa työtä.…
författaren
Kirjoittanut SI Akaan työryhmä: Pirkko Arolan miniä Maila Arola, Minna Kalliainen, Katariina Romppainen ja Eva von Wehrt,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
20.
8.
2016
Järjestösihteeri Alma Mäkelä – Piikkomekkotyttö
Karkeassa rohdinpuvussaan, piikkomekossa, seitsemäntoistavuotias Alma Mäkelä lähti vuoden 1916 syksyllä kävelemään seitsemän kilometrin taivalta Rotmosta ison tien varteen. Ilmajoelle Perhosta poikkimain tuohon aikaan taisi kulkeminen olla hieman vaivalloista. Muun kaipaavan kotiväen joukosta Alman veljen vaimo kertoi seuranneensa matkan etenemistä metsänreunaan asti ajatuksin, että mitenkähän tuo lapsiraukka maailmalla selviää. Hän kertoi eläessään minulle Alman sen aikaisesta…
författaren
Inkeri Sipola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
8.
2016
Tuula Peltonen – tiukkapipoisesti naisten, mutta ennen kaikkea tasa-arvon asialla
”Olen keskustalaisen kodin kasvatti ja isällä oli luottamustehtäviä kunnan tasolla. Opiskeluaikana aktivoiduin yhteiskunnallisesti ja kokeilin vähän aikaa myös kokoomusta, koska silloinen poikaystäväni oli kokoomuslainen. Harjoittelin julkista vaikuttamista kirjoittamalla kolumneja alueen valtalehteen, Keskisuomalaiseen. Vuonna 2000 sekä SDP että kokoomus pyysivät minua kunnallisvaaliehdokkaaksi. Luin puolueiden ohjelmia netistä ja vertailin niitä keskenään. SDP:n ohjelma oli parempi, ja niin…
författaren
Merja Minkkinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
31.
7.
2016
Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos
Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa kasvatuksen takia vierastivat politiikanteon kovimpia muotoja. Tämän vuoksi he työskentelivät julkisen ja yksityisen rajalla saadakseen aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Jenny af Forselles oli Suomen ensimmäisiä akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Hän valmistui…
Seija Sihvola – lasten terveyden edistäjä, filosofian tohtori
Filosofian tohtori Seija Sihvola on edistänyt lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla toimittajana, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmapäällikkönä, tutkijana sekä kirjoittamalla yleistajuisia teoksia ja oppikirjoja. Hän on ollut taustavaikuttajana kansanterveystyötä linjattaessa erityisesti 1990-luvulla ja terveystiedon opetusta kehitettäessä 2000-luvulla. Seija Sihvolan (o.s. Rantio) elämä oli vähällä päättyä jo seitsemänvuotiaana, kun hän mäkeä laskiessaan jäi kuorma-auton alle.…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
21.
7.
2016
Alli Paasikivi – tasavallan presidentin puoliso, vapaaehtoisen sosiaali- ja lastensuojelutyön tukija
Alli Paasikivi oli edustava ja julkisuudesta nauttiva tasavallan presidentin puoliso, joka osasi toimia myös välittäjänä valtakunnan johtopoliitikkojen ja äkkipikaisen presidentin välillä. Alli Paasikiven, koko kansan ”Alli-tädin”, tuella perustettiin useita vapaaehtoista lastensuojelutyötä tukevia rahastoja ja säätiöitä. Valistuneen suutarin tytär Alli Valve (vuoteen 1907 Hildén) sai käydä maan parhaimpiin kuuluvaa Helsingin Suomalaista yhteiskoulua, josta hän erosi 1900…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
9.
7.
2016
Varpu Sintonen – naisena muuttuvassa kirkossa ja yhteiskunnassa
Varpu Sintonen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja paikallisvaikuttaja, joka on tehnyt elämäntyönsä Kymin seurakunnassa Karhulassa. Kirkon piirissä tehdyn pitkän uran ohella hän on myös toiminut toimittajana ja aktiivisena mielipidevaikuttajana paikallisissa sanomalehdissä. Jo opiskeluajoista lähtien vähempiosaisten aseman puolustaminen on ollut Sintoselle tärkeää, ja myös hänen valintaansa ottaa pappisvihkimys vaikutti erityisesti toive toimia kirkossa tasa-arvon edistäjänä.…
författaren
Sara Jormakka,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
1.
7.
2016
Hilda Käkikoski – kansanedustaja, opettaja, kirjailija
Opettaja ja kirjailija Hilda Käkikoski oli Suomalaisen Puolueen tärkeimpiä puhujia valmistauduttaessa ensimmäisiin eduskuntavaaleihin 1906 – 1907. Hän esiintyi yhdessä J. R. Danielson-Kalmarin ja J. K. Paasikiven kanssa ja otti kantaa niin perustuslakiin, kunnalliseen äänioikeuteen ja työväenkysymykseen kuin raittiuteen, naisasiaan ja äidinkielen sekä uskonnon merkitykseenkin. Käkikoski valittiin valtiopäiville Uudenmaan vaalipiirin suurimmalla äänimäärällä. Hilda Käkikoski valittiin 1907…
författaren
Eeva Ahtisaari,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
6.
2016
Fanny Kaarne – ”Herra on heikoissa väkevä”, Kristillisen työväenliikkeen naisasiavaikuttaja
1800-luvun loppupuolella syntynyt Fanny Kaarne ehti elämänsä aikana nähdä ja kokea kaikki Suomea koskettaneet sodat itsenäistymisen kynnykseltä jatkosotaan saakka. Hän toimi yhteiskunnallisena vaikuttajana, toimittajana ja naisasian ajajana Suomen Kristillisen Työväen Naisliitossa sen perustamisvuodesta 1909 aina viimeisiin elinpäiviinsä asti. Fanny Kaarne kuoli vuonna 1956, mutta hänen aloittamansa toiminta työkansan parissa ei ole lakannut Kristillisessä Työväenliitossa tänäkään…
Helena Virkki kansanedustajana
Helena Virkki (1884–1968) tunnetaan ennen kaikkea työstään Marttaliiton valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja ensimmäisenä kirkolliskokouksen naisedustajana. Näiden tehtävien lisäksi hän oli aktiivinen toimija myös monissa muissa järjestöissä ja luottamustoimissa. Hän toimi muun muassa kotipitäjässään Vuokselassa kunnanvaltuutettuna ja kirkkovaltuuston jäsenenä. Valtakunnan politiikassa Virkki toimi kolmen kauden ajan vuosina 1945–1954 Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana. Tässä tekstissä tarkastelen Virkin kansanedustajatyötä,…
Katri Bergholm – sotilaskotitoiminnan uranuurtaja, kirjailija ja järjestöihminen
”Tuntuu ettei minulla ole ollut vaikeuksia ensinkään”, summaa erityisesti maamme sotilaskotitoiminnan uranuurtajana tunnettu Katri Bergholm elämänsä vaiheita radiohaastattelussa vuosi ennen kuolemaansa. Jos ei omaan elämään suurempia murheita ehkä mahtunutkaan, eivät ihmiselämän moninaiset ongelmat olleet Bergholmille suinkaan vieraita. Kuudentoista vuoden ajan hän vastasi Kotiliesi-lehden sivuilla nimimerkillä ”Isoäiti” lukijoiden kirjeitse lähettämiin kysymyksiin, jotka useimmiten käsittelivät juuri elämän…
Tarja Filatov – valta pakenee naisia, mutta myös naiset pakenevat nykyään valtaa
”Olen syntynyt vuonna 1963 eli olen yhtä vanha kuin samapalkkaisuuslaki. Minusta naisten työssäkäynnin puolustaminen on tasa-arvon kannalta hyvin tärkeää. Päivähoito ja ilmainen kouluruoka taas ovat välttämättömiä edellytyksiä naisten työssäkäynnille, ja siksi näistä vanhoista saavutuksista ei edelleenkään pidä tinkiä. Lapsena minulla oli kaksi vakitoivetta. Halusin olla noita ja tulla tähtitieteilijäksi. Toivoin noidan taikasauvaa, jotta olisin voinut…
Marjatta Hietala – yleisen historian professori, kaupunki- ja innovaatiohistorian tutkija
Molempien vanhempieni ja isovanhempieni sukujuuret ulottuvat Johannekseen, Kaijalan kylään ja Johanneksen edustalla oleviin saariin. Johannes (nykyään Sovietsk) on rannikkopitäjä, 25 kilometriä Viipurista etelään. Kylästä on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja ja esineitä. Se sijaitsi Rokkalanjoen rannalla (kartoissa Kosenjoki) ja 1939 siellä oli 151 taloa, kaksi kansakoulua, osuuskauppa, suojeluskuntatalo ja nuorisoseuran talo. Ensimmäinen merkintä maakirjoissa Puusa-talosta Kaijalan kylässä…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
22.
5.
2016
Eeva Alha- tyttö- ja naistyön uranuurtaja ja naispappeuden kannattaja
Eeva Alha työskenteli yli 30 vuotta Suomen Nuorten Kristillisen Liiton, nykyisen Nuorten Keskuksen, tyttö- ja naistyön eri tehtävissä. Hän toimi myös Kenttäviesti- ja Nainen ja Elämä -lehtien päätoimittajana ja kirjoitti ahkerasti erilaisia julkaisuja koskien naisten ja tyttöjen asemaa kirkossa ja yhteiskunnassa. Alha näki työnsä nais- ja tyttötyönsihteerinä olleen toiminnan järjestämisen ja kehittämisen lisäksi myös parantaa…
Hilkka Pietilä – YK-liiton pääsihteeri, tietokirjailija, kansalaisaktivisti
Suomen YK-liiton pitkäaikainen pääsihteeri Hilkka Pietilä on vuosikymmenten ajan välittänyt tietoa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) toiminnasta luennoiden ja kirjoittaen erityisesti YK:n roolista kehityskysymyksissä ja naisten aseman parantamisessa. Kansainvälinen toiminta on vienyt Pietilän pohtimaan ihmisenä elämisen ja ihmiskunnan yhteisiä ongelmia. Näitä asioita käsittelevissä kirjoissaan hän etsii ratkaisuja ongelmiin ja paluuta ihmisarvoa korostavaan ja luonnonläheisempään elämäntapaan. Lue koko…
författaren
Aili Nenola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
5.
2016
Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen
Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai aikaan suuren hälyn syyttäessään kirjailija Hannu Salamaa jumalanpilkasta. Turussa, Urjalassa ja Petäjävedellä pappilan tyttärenä kasvanut Margit Borg omaksui elämäänsä voimakkaan kristillisen uskon. Siihen liittyi kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin kansalaissodan jälkeisen kurjuuden…
Tuovi Monola – Lausuntataiteilija, dosentti
Tuovi Heleena Monola syntyi Viipurissa 11.5.1934 ja kuoli 28.11.2010 Oulussa pitkällisen sairauden murtamana. Hän koki evakon kohtalon eikä unohtanut koskaan rakasta Karjalaa. Monolan perhe asettui viimein asumaan Keravalle, missä Tuovi kävi koulunsa. Tutkinnot: Ylioppilas v. 1955 Keravalla, Filosofian maisteri, Helsingin Yliopisto v. 1961, Logonomin tutkinto v. 1961 Filosofian tohtori v. 1976, Puheopin dosentti v. 1979,…
författaren
Kirsti Ojala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
22.
4.
2016
Salli Hantunen – 105 vuotta täynnä tarmoa
Olen tavannut Sallia säännöllisesti ja ihana tuttavuus on tämä matalaääninen, tomera nainen, josta sain heti vaikutelman, että siinä oli nainen, joka osasi tarvittaessa näyttää kaapin paikan. Olen lukenut Sallin kirjan ”Näin sen olen kokenut”, jonka hän kirjoitti 92-vuotiaana. Kirjan luettuani tiesin ensivaikutelmani osuneen oikeaan. Salli Hantunen on tarkkanäköinen, määrätietoinen ja jämäkkä nainen; kirjassa hän käy…
författaren
Anneli Velho,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
16.
4.
2016
Helvi Frick – lotta joka solultaan
Koulun rehtoria pidettiin yleisesti patkulina, isänmaata vastaan vehkeilijänä. Tätä käsitystä vahvisti se, että hän kielsi oppilaita osallistumasta ilman hänen lupaansa mihinkään rientoihin, varsinkaan isänmaallisiin. Ei edes elokuviin saanut mennä. Helvi Heino ja hänen ystävänsä eivät vaivanneet rehtoria lupapyynnöllä, koska tiesivät, ettei sellaista heruisi. Tytöt menivät omin luvin kiellettyyn tilaisuuteen. Rehtori palkitsi tyttöjen omatoimisuuden käytöksenalennuksella, sen…
Ester Ståhlberg – kirjailija, lastensuojelun edistäjä
Ester Ståhlberg loi ensimmäisenä presidentin puolisona toimintatavat presidentinlinnan seuraelämälle. Impulsiivisena taiteilijapersoonana hän pehmensi jäykän ja sulkeutuneen miehensä sosiaalisia ja poliittisia suhteita. Hän oli omana aikanaan myös suosittu kirjailija, mutta kenties merkittävimmän elämäntyönsä hän teki lastensuojelutyön alalla ja Pelastakaa Lapset ry:n perustajana. Vaasan pormestarin tytär Ester Elfving suoritti Oulun ruotsalaisen tyttökoulun jälkeen Suomalaisen jatko-opiston tutkinnon. Hänen…
författaren
Aura Korppi-Tommola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
8.
4.
2016
Kerttu Kujala – Martta-aktiivi ja monitoimija
Espoolainen Kerttu Kujala tunnetaan rohkeana ja aikaansaavana moneen toimeen tarttujana. Työura alkoi kansakoulunopettajana ja jatkui sittemmin perheyrityksissä. Ennen muuta hän on kuitenkin ollut aktiivinen monenlaisessa vapaaehtoistyössä ja harrastustoiminnassa. Näistä keskeisin on ollut elämänmittainen jäsenyys Marttajärjestössä, johon on sisältynyt paikallisen, maakunnallisen ja valtakunnallisen tason luottamustoimien lisäksi kansainvälisiä kontakteja ja avustustyötä. Kerttu Orvokki syntyi 24.3.1936 Helsingin Naistenklinikalla…
författaren
Katariina Sokka,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
3.
2016
Eila Saarinen – taidetta läpi elämän
”Jo alaluokilla koulussa minulla oli ajatus, että minusta tulee taiteilija”, kertoi Eila Saarinen. ”Osasin piirtää hyvin, osallistuin kilpailuihin ja maalasin vesiväreillä kauniita kortteja. Opettajakin kiinnitti piirustuksiini huomiota ja kannusti minua. Hän sanoi, että voisin elättää itseni piirtämistaidoillani. Taiteilijaa minusta ei tullut, mutta taidetta olen harrastanut suurimman osan elämääni. Minulla ei ollut kuitenkaan varaa taideopintoihin.” Saarinen…
Pirkko Erkkilä – tieni messuyrittäjäksi
Työ mainostoimistoissa 40 vuotta sitten oli viime hetken päätöksien aiheuttaman sekasortoisen kiireen täyttämää selviytymistä päivästä toiseen. Päätin irrottaa itseni tuosta oravanpyörästä ja ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi aivan toiselle alalle – kukkakauppiaaksi. Vuoden kokemuksen jälkeen olin kuitenkin valmis siirtymään lähemmäksi aikaisempaa osaamisaluettani ja perustin sopivantuntuisen kumppanin ilmaannuttua av-alan yrityksen. Tällä tiellä kasvoin sitten eteen tulleisiin tilaisuuksiin tarttumalla…
författaren
Pirkko Erkkilä,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
3.
2016
Liisa Ahola – terveyssisarena Kainuussa 1950-luvulla
1950-luvulla Kainuun terveystilanne, samoin koko Pohjois-Suomen, oli muuta maata heikompi johtuen elinolojen niukkuudesta, hygienian heikosta tasosta, epäterveellisista ruokailutottumuksista, erityisesti eläinrasvojen ja suolan runsaasta käytöstä sekä miesten runsaasta tupakoimisesta. Myös sota vaikutti terveystilanteeseen. Monet miehet olivat rintamalla 4-5 vuotta ja jotkut nuoret miehet olivat lähes neljänneksen elämästään rintamalla. Kaikesta oli pulaa. Elintarvikkeiden säännöstelyllä turvattiin peruselintarvikkeiden saanti…
författaren
Liisa Ahola s. Oilinki,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
29.
2.
2016
Vappu Taipale – tavoitteena maailmanrauha, hyvä vanhuus ja mielenterveys
Isäni kaatui talvisodassa jo ennen syntymääni enkä koskaan ehtinyt nähnyt häntä. Ei ihme, että rauhanliike on nuoresta saakka ollut minulle tärkeä. Äiti palasi isän kuoleman jälkeen kotikaupunkiinsa Vaasaan, missä asuimme isovanhempien kanssa. Olen kasvanut isossa suvussa, jossa oli paljon serkkuja ja tätejä. Pidämme vieläkin tiiviisti yhteyttä. Feminismiä opetti isoäiti, emansipoitunut kansannainen, joka itse kävi vain…
författaren
Merja Minkkinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
26.
2.
2016
Irma Arminen – kansakoulun opettaja
Kansakoulun opettaja Irma Arminen, os. Puonti oli 156-senttinen. Hänellä oli ruskea, kihara tukka ja toisessa silmässään aavistus ruskeaa väriä. Hän jäi täysorvoksi 15-vuotiaana ja samalla nuorempien sisarustensa huoltajaksi. Hänestä kehittyi merkittävä opettajavaikuttaja Helsingissä. Hän oli naisasianainen, edistysaatteen kannattaja ja ihailtu opettaja. Hänellä oli laaja ystäväpiiri. Meitä kahta tytärtään hän kannusti monin tavoin ja auttoi nuorempia…
författaren
Hilkka Lehtonen, professori emerita, TKT, arkkitehti Safa,
publicerade i De tunga krigsåren webbsida
18.
1.
2016
Miina Sillanpää – vahva kansalaisvaikuttaja
Miina Sillanpää muistetaan ensisijaisesti siitä, että hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri. Hän oli apulaissosiaaliministerinä Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926–1927. Mutta Miina Sillanpää oli myös paljon muuta, merkittävä kansalaisvaikuttaja ja edelläkävijä monessa asiassa. Miina Sillanpään elämä on huikea tarina köyhän torpan tytöstä tehtaantyöläiseksi, piiaksi ja palvelijattareksi ja siitä palvelijattarien aseman parantajaksi, toimittajaksi, kansanedustajaksi, ministeriksi ja…
författaren
Ulla Numminen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
1.
2016
Edith Bergholmin elämäntyönä Porvoon Naisopisto
1867 Edith Bergholmin isä oli Borgå Lyceumin rehtori, professori Karl Axel Bergholm ja äiti Ida Augusta os. Roschier. Edith Bergholm innostui nuoruudessaan naisasialiikkeestä ja oli huolissaan nuorten naisten koulutus- ja työmahdollisuuksista varsinaisen koulunkäynnin jälkeen. Ollessaan oppikoulun opettajana Edith Bergholmia alkoi askarruttaa koulun yksipuolisuus. Hänelle selvisi, että oli perustettava koulu, joka ei perustu pelkästään älyn kehittämiseen,…
författaren
Sirkka Söderlund, rehtori, FM, MBA, Helsinki,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
2.
12.
2015
Sirkka Littow – kulttuurin suurkuluttaja
Miellyttävä, tyylikäs, hillitty, iätön. Luonnehdinta kertoo 85-vuotiaasta zonta-sisarestamme Sirkka Littowista. Hän osallistuu Oulun Zonta-kerho I:n kokouksiin aina kun mahdollista. Kun useimmat meistä tulevat autolla, hän pyöräilee paikalle sään ja kelin salliessa. Sirkka Littow, o.s. Hyyryläinen, on kotkalaisen, juuriltaan savolaisen puusepän ja talonrakentajan neljästä lapsesta vanhin. Perheessä oli kaksi tyttöä ja kaksi poikaa. Vanhemmat pitivät…
författaren
Eva-Liisa Nikula,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
1.
12.
2015
Eeva-Liisa Siltala – monipuolinen toiminnan nainen
Eeva-Liisa Siltala kuuluu niihin – toivottavasti ei harvinaisiin – ihmisiin, joilla on halu ja kyky nähdä kaikissa asioissa hyvät puolet tai ainakin jotakin myönteistä. Tuo elämänasenne on näkynyt siinä, miten hänen elämässään on ollut ja on edelleen keskeistä toisten hyväksi toimiminen. Zonta-sisarestamme ja kerhomme Oulun Zonta-kerho I:n perustajajäsenestä piirtyy aidon kristityn ja lähimmäisen kuva. Eeva-Liisa Siltala syntyi…
Piia Vähäsalo – pelastusalan First Lady
Uranuurtava, jämäkkä, avoin, yhteistyökykyinen ja maanläheinen. Nämä ovat muutamia niistä adjektiiveista, jotka ovat hyviä kuvaamaan Piia Vähäsaloa, joka valittiin pelastusjohtajaksi ensimmäisenä naisena Suomesta. Vähäsalo on myös vaimo ja kahden lapsen äiti. Piia Vähäsalo syntyi 22.10.1972 Keski-Pohjanmaalla, Kokkolassa yrittäjäperheeseen. Perheeseen kuuluu isosisko ja pikkuveli. Vanhemmat ja molemmat sisarukset ovat yrittäjiä. Koti opetti yrittäjyyteen ja antoi työnteon mallin. Vähäsalon…
författaren
Sirpa Suomalainen ja Mira Leinonen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
25.
11.
2015
Naisissa maaseudun voima -tunnus toteutui Wilma Ehon elämässä
Wilma Ehon juuret olivat tukevasti uusmaalaisessa maaperässä. Isä Väinö Rikhard Tikkala, ent. Silfvast oli talonpoikaissukua, jonka esipolvet tunnetaan vuosisatoja taaksepäin Artjärven Männistön kylästä ja Lapinjärven Vasarankylästä. Myös äiti Ida Olivia oli vanhaa lapinjärveläistä Eskolan sukua Porlammilta. Wilman isoisän isoäiti Lisa Matintytär Silfvast oli Jean Sibeliuksen isoisän, raatimies Johan Sibeliuksen serkku. Erilaisten elämänvaiheiden takia Wilman vanhemmat…
författaren
Auli Eho, tytär,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
11.
2015
Fanni Luukkonen -lottien keulakuva
Fanni (Fanny) Luukkonen oli kotoisin Oulusta, jossa hän kävi viisi luokkaa Oulun Suomalaista Tyttökoulua. Luukkonen jatkoi 16-vuotiaana opintojaan Helsingin suomalaisesssa jatko-opistossa. Hän halusi jo nuorena opettajaksi. Luukkonen valmistui kansakoulunopettajaksi Raahen seminaarista vuonna 1906 ja suoritti opettajakokeet Jyväskylässä vuonna 1912. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli kansa- ja oppikoulussa sekä työväenopistossa Oulussa. Luukkosen pätevyys huomattiin ja koulutoimen ylihallitus…
13.
11.
2015
Margareta Paschinsky – Vaasan Sotilaskotiyhdistyksen kantava voima
Margareta Paschinsky o.s. Renlund syntyi Luodossa, lähellä Pietarsaarta. Nuorena tyttönä hän muutti Vaasaan ja kävi ammattikoulun keittäjälinjan. Paschinsky kouluttautui lisää alalla ja pääsi Helsinkiin töihin hotellin kylmäköksi. Helsingistä hän kuitenkin hakeutui takaisin Vaasaan ja siirtyi Vaasan keskussairaalan keittiölle töihin. Tämän jälkeen Paschinsky päätti vaihtaa ammattia ja kävi apuhoitajakurssin. Myöhemmin hän kouluttautui sairaanhoitajaksi. Sairaanhoitajana Paschinsky pysyi uskollisena Vaasan keskussairaalalle eläkkeeseensä…
författaren
Hellevi Kaminen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
3.
11.
2015
Terhi Nieminen-Mäkynen – vahva vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti
Myös Terhi Nieminen-Mäkysestä oli tullut 50 vuoden aikana kosmopoliitti. Hän oli rakentanut merkittävän uran Suomessa ja kansainvälisesti. 1960-luvulla alkanut kunnallisvaltuutetun työ jatkui 20 vuotta. Sen lisäksi hän toimi kansanedustajana vuosina 1975 – 1983. Jäätyään pois eduskunnasta hänestä tuli kansainvälisen siviilikriisinhallinnan taitaja Kosovossa ja Afganistanissa. Kaiken aikaa hän toimi myös kolmannen sektorin osaajana ja se työ jatkuu…
författaren
Timo Martikainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
2.
11.
2015
Maja Genetz – lottien talousnero
Maja (Flora Maria) Genetz (1901–1970) oli kotoisin Viipurista. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja teki useita opintomatkoja ulkomaille. Genetz oli vuodesta 1929 lähtien autoliike Oy Nikolajeff Ab:n palveluksessa. Hän aloitti konttoripäällikkönä, vuosina 1934–1948 hän työskenteli apulaisjohtajana ja lopuksi toimitusjohtajana vuoteen 1959. Sanottiin, että se mitä Genetz ei tiennyt autoista tai automaailman ongelmista, ei ollut tietämisen…
29.
10.
2015
Maija Pekkarinen – martta ja professori
Ravitsemustieteen professori emerita, riemutohtori Maija Pekkarinen aloitti marttauransa Karjalan Marttapiiriliitossa, missä hän toimi kotitalouskonsulenttina vuosina 1942 -1950. Akateemisen uran sekä lukuisien kotimaisten ja ulkomaisten kotitalousalan luottamustoimien ohella hän on osallistunut aktiivisesti marttatoimintaan. Hänen oma yhdistyksensä on Kulosaaren Martat. Satavuotissyntymäpäivänään 20.5.2015 professori emerita Maija Pekkarinen totesi: ”On marttojen ansiota, että olen nyt tässä. Siirryin Karjalan Marttapiiriliiton…
27.
10.
2015
Tiiu Holappa – eksotiikkaa rakastava järjestöaktiivi
Tiiu Holappa tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan kun liiton silloinen työntekijä Nasima Razmyar talutti hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen S-Marketin pihalta Monika-Naiset liiton työpajaan, jonne Holappa ei ollut meinannut löytää. Holappa sanoo muistavansa tuon kohtaamisen elävästi. Holappa syntyi 12.7.1942 Tallinnassa. Hän kuvailee olevansa horoskooppimerkkinsä ravun kaltainen: päätökset tunteella, ei järjellä tekevä. Holappa väittää, ettei koskaan kasva täysin…
författaren
Liisa Ketolainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
10.
2015
Celestine Vita-Buba – energinen tekijä ja palkittu isoäiti
Celestine Vita-Buba on syntynyt Kongon pääkaupungissa Kinshassa vuonna 1949. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tyttöä, joista Vita-Buba oli vanhin. Vita-Buba kuvaileekin olleensa kuin yksi pojista. Hän oli energinen lapsi, joka piti lukemisesta ja opiskelusta. Perheen isä oli muusikko ja äiti toimi myyjänä torilla. Kongossa aloitetaan peruskoulu seitsemänvuotiaana kuten Suomessakin ja peruskoulu kestää kuusi vuotta.…
författaren
Liisa Ketolainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
10.
2015
Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta
Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1917 ja osallistui Suomen sisällissotaan ambulanssisairaanhoitajana. Hän toimi ambulanssipalveluksessa myös Viron vapaussodassa vuosina 1918–1919. Pohjala jatkoi vuosina 1921–1924 sairaanhoito-opintojaan Yhdysvalloissa ja suoritti Columbian yliopistossa filosofian maisterin tutkinnon vuonna…
20.
10.
2015
Hilja Riipinen – lottien ideologi
Hilja Riipinen (1883-1966, o.s. Miklin, vuodesta 1906 Metsäpolku) syntyi Oulun maalaiskunnassa. Hän pääsi kansakoulun jälkeen vapaaoppilaspaikalle Oulun Suomalaiseen Tyttökouluun, jossa myös Fanni Luukkonen opiskeli. Riipinen kirjoitti Oulun jatko-opistosta ylioppilaaksi vuonna 1902 oppiaineinaan kielet, kirjallisuus ja estetiikka. Valmistumisensa jälkeen Hilja Riipinen työskenteli toiveammatissaan opettajana opettaen mm. venäjän kieltä. Hän avioitui vuonna 1911 Lapuan yhteiskoulun opettajan Heikki…
13.
10.
2015
Elli Saurio – toiminnanjohtaja, joka yhtenäisti marttajärjestön
Elli Ivarintytär Saurio syntyi 31.12. marttajärjestön perustamisvuonna 1899 Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa. Molempien vanhempien kuoltua Elli muutti sisaruksineen setänsä perheeseen Kokemäelle. Parin vuoden kansantaloustieteen opintojen jälkeen Elli janosi käytännöllisempiä aiheita ja siirtyi opiskelemaan puutarhaopettajaksi Reitkallin puutarha- ja maatalouskouluun, jossa yksi järjestön keskeisistä alkuaikojen hahmoista Alma Forstén oli johtajana. Vuonna 1925 Elli aloitti kotitalouskonsulenttina Suomalaisessa Marttaliitossa, joka toimi…
Helinä Niskala ja Terttu Välikangas – kaupunginsuunnittelijakaksoset ensimmäisinä naisina alallaan
Kun teimme oppikoulun 5. luokan piirustustunneilla koristetekstejä tasaterillä, miellytti tulos piirustuksenopettajaamme ja niinpä hän neuvoi isää panemaan kaksoset kartanpiirtäjäkouluun isämme kysyessä hyvää ammattia lyhyellä koulutuksella. Ainut kartanpiirtäjiä kouluttava ammattikoulu oli Jyväskylässä. Sinnepä me sitten haimme, tulimme valituiksi ja valmistuimme kartanpiirtäjiksi 1963. Koulukuluissa auttoivat niin isä kuin Oiva-veljemme. Pääsimme heti töihin: ensin Oulun Talousseuralle, sitten Oulun Maanmittaustoimistoon ja…
författaren
Terttu Välikangas ja Helinä Niskala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
9.
10.
2015
Saara Mikkola – kansanedustaja ja martta
Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja Kunnallisneuvos, filosofian maisteri, kansanedustaja Saara Mikkola toimi Marttaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1963–1969 ja puheenjohtajan vuosina 1969–1975. Etelä-Hämeen Marttapiiriliiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1965–1981. Marttaliiton kunniapuheenjohtajaksi Saara Mikkola kutsuttiin järjestön 100-vuotisjuhlavuonna 1999. Järjestötyön perheenemännille antamat valmiudet saivat Saara Mikkolalta tunnustusta. Hän haastoi martat jakamaan tietoja…
29.
9.
2015
Helmi Paasonen – Työväen Urheiluliiton naistoiminnan uranuurtaja
Työväen Urheiluliiton ensimmäinen naissihteeri Helmi Paasonen johti liittonsa naistoimintaa tärkeinä rakentamisen vuosina 1920- ja 1930-luvulla. Hän oli enemmänkin johtaja ja organisaattori kuin kasvattaja tai teoreetikko. Paasonen vaati naisille oikeutta saada itse päättää omista asioistaan. Lujaa tahtoa tarvittiinkin, sillä naiset joutuivat alkuaikoina taistelemaan miesten ennakkoluuloja vastaan myös omassa liitossaan. Naiset saavuttivat kuitenkin lyhyessä ajassa niin hyviä…
författaren
Seppo Hentilä,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
22.
9.
2015
Elin Malin – Marttaliiton alkuvuosien keskushahmo
Elin Malin (1868–1959) omaa sukua Nikander oli tehtailijan tytär, joka kävi tyttökoulun ja suoritti suomenkielisen jatko-opiston. Opiskeluaikaan häntä kuvattiin kaunottaresi, joka osallistui aktiivisesti Suomalaisen Seuran toimintaan pääkaupunkiseudun muiden sivistyneiden kanssa. Opiskelun päätyttyä Elin toimi lyhyen ajan opettajana ja palovakuutusyhtiö Pohjolan palveluksessa. Hallintosihteerin puolisona hän kykeni osallistumaan ilman työsitoumuksia erilaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Järjestötyö ja hyväntekeväisyys olivat hänen…
Terttu von Weissenberg – verkostoitumisen mestari
Lehtori Terttu von Weissenberg oivalsi jo nuorena yhdistystoiminnan merkityksen. Pian Hämeenlinnaan tultuaan hän hakeutui yhdistyksiin, joissa tutustui paikallisiin. Samoin hän toimi Vaasassa, jossa ykkösyhdistykseksi nousi Vaasan Suomalainen Naisklubi. Kun hän lähes kahdenkymmenen Vaasan vuoden jälkeen palasi Hämeenlinnaan, vastassa olivat tutut yhdistykset ja ihmiset. Verkostot, joihin hän innolla sukelsi ja jotka maan ja Pohjolan laajuisiksi laventuivat.…
författaren
Maija Kauppinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
8.
9.
2015
Maria Heiko – emäntä ja naisasianainen Limingassa
Maria Heiko Limingassa täytti (v. 1927) viime kuun 26 p:nä 50 vuotta. Käytyään omavaraisen kodin tyttärenä kansakoulua ja Oulun kauppakoulua osoitti hän sittemmin lämmintä edistysintoa ja tahtoi olla mukana kaikkialla, missä sai enemmän tietoja ja valistusta. Nuoruusvuosinaan liittyi hän nuorisoseuraan kuuluen kauan sen innokkaimpiin toimiviin jäseniin eikä hänen huolenpitonsa seurasta ole vieläkään loppunut, vaan tahtoo…
Alva Forsius – sosiaalinen auttaja, kätilö, naisasian edistäjä
Alva Forsius syntyi vuonna 1866 Porvoon maalaiskunnassa, toiseksi vanhimpana perheen kaikkiaan 12 lapsesta. Hänen vanhempansa olivat Johan Wilhelm Forsius ja Hulda Aurora Hollmérus, jotka omistivat Porvoon lähellä sijaitsevan Åbyn säteritilan. [Katso myös Forsius-suku.] Alva Forsius valmistui ensin käsityönopettajaksi. Pian hänessä heräsi voimakas halu antautua sosiaaliseen avustustyöhön. Sen seurauksena hän liittyi Helsingissä ns. Metsästäjänkadun ystäväryhmään ja omistautui…
författaren
Arno Forsius,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
8.
2015
Edla Weijola – Naisten Äänen edistäjä Iissä
Edla Weijola o. s. Wirkkula lissä täytti 50 v. huhtik. 2 p. 1927. Koska hän on Naisten Äänen monivuotinen, uskollinen asiamies sellaisella paikkakunnalla, jossa naisasiaa niin vähän tunnetaan, on syytä, että lehden ystävät saavat hänestä hiukan tietoja. Mentyään naimisiin pankinjohtaja Weijolan kanssa, on hän etupäässä suorittanut perheenemännän monipuoliset, paljon huolta ja vaivaa vaativat tehtävät. Sen…
Margareta Pietarila – naisliittolainen Pudasjärveltä
Joulukuun 13 p. v 1924 täytti talonemäntä Margareta Pietarila o.s. Karvonen Pudasjärvellä 70 vuotta. Hän on syntynyt Pudasjärven Jongun kylässä Karvosen talon ainoana tyttärenä ja kun hänen kaksi veljeänsä lähti lukuteille, paloi siskonkin mieli kouluun, mutta koska sen ajan katsantokanta ei tyttöjen kouluutusta katsonut tarpeelliseksi, täytyi hänen jäädä kotiin. Jouduttuaan naimisiin maanviljelijä Aukusti Pietarilan kanssa,…
Anna Wiik – työväen muistiorganisaatioiden äiti
Kolme työväen perinnelaitosta saa kiittää tarmokasta Anna Wiikiä kokoelmiensa hoitamisesta ja kartuttamisesta. Anna Wiik toimi Työväen Arkistossa kymmeniä vuosia ja kehitti samalla perustan Työväenliikkeen kirjastolle. Anna Wiik oli myös Kansan Arkiston perustaja. Anna Wiikin syntymäpäivä 5.3. on työväenperinnepäivä, jolloin Työväenliikkeen kirjastossa julkistetaan Työväentutkimuspalkinto eli vuoden paras työväentutkimus. Anna Elisabeth Wiik, os. Forsström syntyi 1891 Helsingissä…
Maj-Len Remahl – liikealan työntekijöiden edunvalvoja
Maj-Len Remahl (s. 1942) nousi 1986 piiritoimitsijan tehtävästä Liiketyöntekijäin Liiton puheenjohtajaksi ja sittemmin Liikealan ammattiliiton ja Palvelualojen ammattiliiton johtoon. Hän on ollut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön vaikutusvaltaisimpia liittojohtajia ja kansainvälisen Union Network Internationalin puheenjohtaja. Maj-Len Rönnholm syntyi Vaasassa työläisperheeseen. Vanhemmat olivat kotoisin kaupungista, ja Maj-Len asui ensimmäiset kuusi elinvuottaan Sepänkylässä ja sittemmin Palosaaressa. Perhe muutti 1952…
författaren
Marjaliisa Hentilä,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
2.
6.
2015
Mimmi Manninen – Oulun kaupungin rokottaja, sairaanhoitaja, kätilö ja Naisten Äänen asiamies
Tammikuun 19.p 1922 täytti ystävämme Mimmi Manninen 50 vuotta. Hän on syntynyt Suomussalmella, missä isä oli kauppiaana. Suuren sisarusparven vanhimpana tyttärenä oli hänen jäätävä kotiin äidin avuksi silloin, kun vanhimmat pojat, kolme luvultaan, lähetettiin Ouluun kouluun. Mimmi sai tyytyä siihen opetukseen, jonka tarjosi kotikylä, missä herttainen ruustinnatäti, Cilla Calamnius, piti koulua omille ja naapuriensa lapsille.…
författaren
Kirsti Ojala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
18.
5.
2015
Helena Fellman – Oulun tyttölyseon saksan- ja englanninkielen opettaja
Oulun tyttölyseon saksan – ja englanninkielen opettaja Helena Fellman täytti 60 vuotta helmikuun 9. päivänä v.1936. ”Helena Fellman on vanhaa oululaista liike- ja virkamiessukua, niin isän kuin äidinkin puolelta. Oulussa on hän koulunsa käynyt ja monissa eri paikoissa opettajana oltuaan jälleen Ouluun opettajaksi tullut. Varsinkin on Iin Olhava, jossa on hänen lapsuudenkotinsa ”Olhavan lasibruukki” hänelle…
Jenny Olivia Simelius – Oulun osastosta kansanperinteen keruuseen
Paavolan kylässä vuonna 1878 syntynyt Jenny Simelius kävi viisivuotisen Oulun suomalaisen tyttökoulun ja sen lisäksi yksivuotisen Mimmi Berghin johtaman jatkoluokan. Oulun suomalaisen lyseon rehtori Mauno Rosendahl tarjosi kuudelle tytölle mahdollisuutta osallistua poikalyseon opetukseen. Monen erikoisluvan jälkeen koulunkäynti edistyi hyvin ja Jenny kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1899. Jenny samoin kuin hänen kuusi veljeään asuivat koko kouluajan Oulussa,…
författaren
Kirsti Ojala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
6.
5.
2015
Kyllikki Okkonen – Ouluun kotiutunut karjalaistyttö
On talvinen iltapäivä Pitkässärannassa. Olen seitsemänvuotias. Me Uiton koulun ekaluokkalaiset harjoittelemme urheilutunnilla mäenlaskua suksilla. Huomaan osaavani. Tunti loppuu, ja muut lähtevät kotiin. Minä en malta lopettaa. Yhä uudelleen ja uudelleen kapuan mäenharjalle; sitten riemullinen lasku alas. Koska olen yksin, uskallan laulaa koulussa oppimaani laulua: ”Helei, helei mäenrinteelle vaan. Pohjolan taivas jos tummakin lie, lämmin on…
Anna Mäkelä – Suomen Yrittäjänaisten ja Suomen Naiskuoroliiton voimahahmo
Anna Mäkelä, o.s. Lehtonen, syntyi Hollolan Lahdessa vuonna 1891. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1911. Anna jatkoi opiskelujaan Helsingin kauppakorkeakoulussa ja valmistui pankkilinjalta ekonomiksi vuonna 1914. Opiskelujen jälkeen Anna työskenteli mm. pankkialalla. Vuonna 1922 Anna avioitui Uuno Mäkelän kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä: Marja 1924 ja Anja 1926. 1920-luvun lopulla Anna jätti pankkiuran ja…
författaren
Maikki Autio,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
16.
4.
2015
Eine Salonen – koulutuksen ja lastensuojelun asiantuntija
Eine Elisabeth Salonen s. Lahtonen syntyi 1872 Loimaalla, jossa hänen isänsä J. F. Lahtonen toimi pappina. Hänen äitinsä oli Hilda Ingborg s. Lagström. Loimaalta perhe muutti Hartolaan ja sieltä Hauholle. Perhettä kohtasi sittemmin suuri menetys, kun perheen äiti kuoli Einen ollessa vielä nuori. Eine Salonen sai päästötodistuksen 1888 Hämeenlinnan Suomalaisesta Tyttökoulusta. Sen jälkeen hän aloitti…
författaren
Irja Eskelinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
13.
4.
2015
Tilda Lauha – monipuolinen kirkollinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja
Tilda Lauha s. Lakka syntyi Luumäellä 1877. Tildan isä toimi kauppiaana Kaipiaisissa. Tilda kävi tyttökoulun Viipurissa. Saatuaan päästötodistuksen 1894 hän suoritti puutarha- ja talouskurssin Haapavedellä. Läpäistyään sittemmin kansakoulunopettajan tutkinnon Jyväskylän seminaarissa hän joutui opettajaksi ensin Alavudelle ja sitten Isojoelle, jossa hän tutustui pastori Matti Lauhaan. Muutaman vuoden asiaa mietittyään Matti Lauha nouti silloisen Viipurin Tiiliruukin…
författaren
Rovasti Silja Forsberg,
publicerade i Föreningsliv skapar välmående webbsida
13.
4.
2015
Lauha Airas – ensimmäinen naispuolinen Suomen Leijonan komentajamerkin saaja
Suomen Valkonauhaliiton kunniajäsen, lääninlääkäri Lauha Airas (1914–2014) ehti viettää 100-vuotisjuhlansa haluamallaan tavalla. Juhlapäivänä järjestettiin kirkkokonsertti Oulun tuomiokirkossa ja sen kolehtituotto ohjattiin Lauhan toiveen mukaisesti lähetystyön hyväksi. Konsertin jälkeen nautittiin juhlakahvit tuomiokirkon kryptassa. Lauha Airas ehti elämänsä aikana olla mukana monenlaisessa toiminnassa sekä oman ammattinsa että oman kiinnostuksensa mukaan. Lauha Airas omaa sukuaan Parvela oli syntyperäinen…
Frida Sjöblom – valkonauhatoiminnan vakiinnuttaja
Haminalaisen merikapteenin Henrik Sjöblomin ja hänen toisen puolisonsa Anna Sofia Gestrinin viides lapsi, 1853 syntynyt Frida Karolina aikuistui varhain, niin kuin tuon ajan suurten perheitten tyttäret yleensäkin. Kotikaupungin ruotsinkielisen tyttökoulun jälkeen tämä lämpimän uskonnollisessa kodissa kasvanut tarmokkaan isän tarmokas tytär jatkoi opintojaan Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun yhteydessä toimivassa jatko-opistossa ja valmistui opettajaksi. Näin hänellä oli, toisin…
författaren
Venla Sainio,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
13.
4.
2015
Karin von Willebrand – lempeä valkonauhasisar
Karin von Willebrand (syntyään Colliander) syntyi 1872 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Carl Viktor Olivier Colliander ja äitinsä vapaaherratar Johanna Charlotta Adelaide Gripenberg. Karin avioitui 1892 Pietarissa syntyneen itseään pari vuotta vanhemman lakimiehen, myöhemmin lakitieteen tohtorin ja professorin, Wladimir von Willebrandin kanssa, jonka isä oli Turussa 1846 syntynyt kenraalimajuri Reinhold Robert Willebrand ja äiti Libaussa…
Fanny von Hertzen – valkonauhatoiminnan vahvistaja ja kehittäjä
Fanny von Hertzen syntyi 1873. Fannyn isä, Karl, syntyi 1844 Savitaipaleella ja äiti Alexandra Salonius 1849 Luumäellä. Karl von Hertzen vihittiin papiksi 1870 ja hän toimi Porvoon tuomiorovastin apulaisena, Pieksämäen kirkkoherran apulaisena sekä Luumäen kappalaisena. Alexandra von Hertzen kuoli 1891 vain 42-vuotiaana ja häneltä jäi kahdeksan lasta, joista vanhin, Fanny, oli äidin kuollessa vasta 19-vuotias.…
författaren
Irja Eskelinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
13.
4.
2015
Hanna Loimaranta – unohdettu kirkkotekstiilitaiteilija
Hanna Henrika Juliana Loimaranta, (o.s. Reinilä, ent. Rehnbäck), syntyi Oulussa 1889 Suomen Pankin Oulun konttorinjohtajan Johan Rehnbäckin ja puolisonsa Elisabethin, syntyään Hellman, yhdeksäntenä lapsena. Perheeseen kuului kaikkiaan yksitoista lasta. Hanna Loimarannan äiti Elisabeth Hellman oli Oulun kruununjyvästön hoitajan Fredrik Mauritz Hellmanin ja Henrika Carolina Cannelinin tytär. Rehnbäckien perheessä oli runsaasti taiteellista lahjakkuutta. Hannan veli Knut…
Hellin Mustala – kirjoittava sosiaalialan tuntija
Opettaja Anna Hellin Mustala (o.s. Louhivuori, vuoteen 1905 Lohtander) syntyi 1889 Varkaudessa sahanhoitaja Mikael Louhivuoren ja Anna Karolinan (o.s. Savolainen) perheeseen. Hellin Mustala pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta tyttökoulusta 1909 ja suoritti opettajan tutkinnon Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa 1911. Hellin Mustala avioitui 1915. Puoliso, pastori Paavo Mustala, sai sittemmin sosiaalineuvoksen arvon. Hellin toimi työuransa aikana monenlaisissa vaativissa…
författaren
Irja Eskelinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
13.
4.
2015
Maikki Friberg – elämäntyönä Naisten Ääni
”Paras tapa edistää suomalaista kulttuuria on hankkia paljon tietoja ja itse tulla kauttaaltaan sivistyneeksi ihmiseksi.” Maikki Friberg valitsi lauseen jo nuorena elämänsä motoksi. Ja eli sen mukaan. Opettajana ja puhujana, mutta ennen kaikkea Naisten Ääni -lehden toimittajana. Maikki Friberg syntyi vuonna 1861 Kankaanpäässä yksitoistalapsisen nimismiehen tyttärenä ja pappissukujen jäsenenä. Isä kuoli hänen ollessaan 12-vuotias, jolloin…
författaren
Maija Kauppinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
3.
2015
Tyyne Paasivuori – naisten ja kotien hyväksi
Tyyne Maria Paasivuori, o.s Kallio, syntyi 1907 Kokemäellä ja kuoli 1974 Turussa. Hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1954–1957 ja uudelleen 1962–1974. Hänen aviopuolisonsa oli vuodesta 1934 lähtien Arvo Kullervo Paasivuori, Helsingin huoltolaitosten johtaja ja sos.dem. kansanedustaja 1945–1947. Heillä oli neljä lasta, joista vanhin menehtyi runsaan vuoden ikäisenä alkuvuodesta 1942. Tämä artikkeli on syntynyt Tyyne Paasivuoren…
författaren
Marjaliisa Hentilä, VTT, dosentti, Erikoistutkija Työväen Arkisto,
publicerade i Föreningsliv skapar välmående webbsida
10.
2.
2015
Greta Kivilahti – kotien valistaja Karjalassa
Marttaliiton ensimmäinen päätoiminen kotitalouskonsulentti oli Greta Kivilahti (1887-1957). Alkujaan marttatoiminnan lähtökohta oli sivistyneistön pyrkimys kohottaa Suomen kansan elin- ja sivistystasoa koulutuksen, ahkeruuden, yritteliäisyyden ja terveiden elämäntapojen avulla. Erityisesti marttatyön tarkoitus oli sivistää perheitä ja vahvistaa kodin merkitystä äidin välityksellä. Perhe oli keskeinen instituutio, jonka tehtävä oli kasvattaa kunnollisia kansalaisia. Vuonna 1899 perustettu Marttajärjestö alkoi vuodesta…
författaren
Marjaliisa Hentilä, Marjaliisa Hentilä VTT, dosentti, Työväen Arkiston tutkija,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
10.
2.
2015
Raija Virtanen – usko naisten huomispäivään
Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa. Sananlasku pätee Raija Virtaseen, Suomalaisessa Naisliitossa yli 40 vuotta vaikuttaneeseen naiseen. Ensimmäiset vuodet hän istui rivijäsenenä Helsingin Osaston tilaisuuksissa vaiti, mutta kuunteli tarkkaan, sillä kukaan ei puhunut hänelle. Kun Raija Virtanen lopulta keksittiin ja valittiin hallitukseen ja pian puheenjohtajaksi, hänellä oli paljon Helsingin Osastolle ja Naisliitolle annettavaa. Raija Virtanen syntyi…
författaren
Maija Kauppinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
3.
2.
2015
Maissi Erkko – hehkuva ja rohkea
Helsingin Sanomat tuntee jokainen suomalainen, Eero, Eljas ja Aatos Erkonkin tietää moni. Sen sijaan toinen Erkkojen dynastian perustajista, Maissi Erkko, on jäänyt miesten varjoon. Ja aivan aiheetta, sillä hän oli vahva ja rohkea niin puolisona ja äitinä kuin isänmaan puolustajana ja naisasianaisena. Maissi Erkko syntyi 1872 Turussa; hänen vanhempansa olivat apulaisläänin-rahastonhoitaja Johan Fredrik ja Aurora…
Katri Heikkilä – puoli vuosisataa Naisliiton Oulun osaston puheenjohtajana
Katri Tervonen syntyi Sotkamossa vuonna 1890. Hän opiskeli käsityökoulussa ja Oulun kauppakoulussa. Hänen lapsuudenkotinsa Sotkamossa oli valistunut nuorsuomalainen maatila, jääkäriliikkeen etappitalo. Talon nuoriso oli 1900-luvun alkupuolella kansanvalistusaatteen pohjalta syntyneiden sotkamolaisten nuoriso- ja urheiluseurojen perustajajäseniä. Kun Sotkamoon perustettiin Lotta Svärd -yhdistys, Katri Heikkilä valittiin sen puheenjohtajaksi. Vuonna 1924 Katri Heikkilän perhe muutti Ouluun, missä hänen yhteiskunnallisesti…
Naima Kurvinen – Suomalaisen Naisliiton Oulun osasto uuteen vauhtiin
Naima Kurvinen syntyi 1876 Helsingissä. Perhe oli palannut vuotta ennen Naiman syntymää Ambomaalta, missä Pietari Kurvinen oli ollut seitsemän vuotta lähetyssaarnaajana. Isä oli runolaulaja Mateli Kuivalattaren pojanpoika, äiti Gustafva Wilhelmiina Rosvall varakkaan viipurilaisen suutarimestarin kielitaitoinen tytär. Naima kävi viisivuotisen Helsingin tyttökoulun. Hänen haaveenaan oli lääkärin ammatti, mutta opintojen tiellä oli tuolloin naiselle paljon esteitä. Niinpä…
författaren
Kirsti Ojala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
12.
2014
Anna Reding – Suomalaisen Naisliiton Oulun osaston 1920-luvun puheenjohtaja
Anna Reding syntyi vuonna 1876 kauppiasperheeseen Puolangan Särkijärvellä. Anna, kuten muutkin Redingin tyttäret, opiskelivat Oulun Suomalaisessa tyttökoulussa. Tyttökoulun jälkeen Anna kävi Oulun kauppakoulun. Mainion koulumenestyksensä takia hän pääsi Oulun kaupungin stipendiaattina opintomatkalle Skandinavian maihin ja Englantiin. Opintomatkalta palattuaan Anna Reding meni vuonna 1896 Osakeyhtiö H. W. Snellmanin Rautakauppaliikkeen palvelukseen. Kuusi vuotta myöhemmin hänet ylennettiin prokuristiksi,…
författaren
A. H. (Alma Hirvelä),
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
12.
2014
Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki
info@naistenaani.fi, ota yhteyttä
Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.
Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!
Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.