• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Mikkelin Valkonauhayhdistyksen ylläpitämän Pursialan turvakodin tyttöjä. http://www.mikkelinvalkonauha.fi/j%C3%A4rjest%C3%B6/historia/

Sukunimi:
Lauha o.s. Lakka

Etunimi:
Tilda

Elinaika:
1877-1952

Synnyinpaikka:
Luumäki

Kuolinpaikka:
Mikkeli

Tilda Lauha s. Lakka syntyi Luumäellä 1877. Tildan isä toimi kauppiaana Kaipiaisissa. Tilda kävi tyttökoulun Viipurissa. Saatuaan päästötodistuksen 1894 hän suoritti puutarha- ja talouskurssin Haapavedellä. Läpäistyään sittemmin kansakoulunopettajan tutkinnon Jyväskylän seminaarissa hän joutui opettajaksi ensin Alavudelle ja sitten Isojoelle, jossa hän tutustui pastori Matti Lauhaan. Muutaman vuoden asiaa mietittyään Matti Lauha nouti silloisen Viipurin Tiiliruukin kouluun siirtyneen opettajattaren pappiskotinsa emännäksi 1903.

Tilda oli karjalaisen luonteenlaadun mukaisesti vilkas, voimakastahtoinen, innostuva ja innostava. Kun Matti Lauha länsisuomalaisittain oli rauhallinen ja pitkään harkitseva, Tilda joutui monestikin hoputtamaan miestään.

Kun kosiminenkin tuntui viipyvän, ehätti Tilda jo kihlautua toiselle, mutta silloin Matti tokeni touhuissaan, ja tottahan Tilda Matin halusi elämänkumppanikseen. Tilda Lauha oli kyllä kutsuttu Suomi-Opiston johtajattareksi Yhdysvaltoihin, mutta kun hän pyysi Mattia odottamaan pari vuotta, tämä ei siihen enää suostunut.

Tilda Lauhalle tuotti iloa julkisuudessa olo, ja hän olikin erittäin taitava ex tempore -puhuja. Työskentely papin emäntänä kodin ja seurakunnan hyväksi sai Tilda Lauhan elämässä laajat puitteet. Miehensä rinnalla Tilda toimi mm. Uukuniemellä, Savonlinnassa, Ruovedellä, Porissa, Enossa, Kangasniemellä ja Mikkelin maaseurakunnassa vuodesta 1932–1954. Tilda Lauha teki seurakuntatyötä monilla saroilla. Hän oli mukana pyhäkoulu-, diakonia-, lähetys- ja nuorisotyössä. Tilda osasi ottaa nuoretkin puheillaan haltuunsa.

Yhdessä Matti Lauhan kanssa Tilda piti pappilan ovia avoinna kaikille. Mikkelin maaseurakunnan pappila, nykyisin nimeltään “Kenkäveron pappila“, tuli tutuksi seurakuntalaisille. Kun Mikkeli joutui sodan aikana ankarien pommitusten kohteeksi, päämaja kehotti Tildaa siirtymään turvallisemmille seuduille, mutta Tilda vastasi: “Juuri nythän minua täällä eniten tarvitaan!“ Pappilassa saivat monet kodittomat ja pakolaiset yöpymissijan ja muuta huoltoa. Pahimpina pommitusöinä mentiin vain kirkkoherranviraston holviin suojaan.

Tilda kulki pitäjällä kodeissa ja kouluissa. Kun Matti Lauha puhui aikuisille, Tilda opetti äitejä ja lapsia. 1940-luvun puolelle asti he yleensä liikkuivat hevosella, autoa he eivät koskaan omistaneet. Tildan terveys oli horjuva, varsinkin myöhemmällä iällä, mutta loppuun uupuneenakin hän sai voimia, kun edessä oli lähtö seuroihin, hartaushetkeen, pyhäkoulutarkastukseen tai maakirkkoon. Vielä viimeisenä kesänä Tilda osallistui hänelle rakkaisiin herättäjäjuhliin, ja silloin hän sai luvan ajaa juhlakentälle autossa.

Seurakuntalaiset tottuivat Matin ja Tildan yhteiseen läsnäoloon niin, että he jo kutsuvaiheessa toivoivat “molempien rovastien“ tulevan. Talvella 1942 Matin vieraillessa Kannaksen rintamalla tervehtimässä Mikkelin miehiä miehet etulinjan korsuissa katselivat pettyneinä ympärilleen ja kyselivät: “Mihinkä ruustinna jäi?“ Jouluaattoina Matti ja Tilda vierailivat säännöllisesti vankilassa ja uudenvuoden päivänä psykiatrisessa sairaalassa.

Varsinaisen seurakunnallisen työn ohella rovastinna Lauha toimi monissa uskonnollisissa ja yleishyödyllisissä yhdistyksissä, ja usein johtavissa asemissa. Näistä mainittakoon NNKY, Valkonauhayhdistys, sotilaskotityö, toiminta Kristillisessä Taideseurassa, kotikasvatusyhdistyksessä, paikalliset Martta -yhdistykset, Mannerheimliiton paikallisosasto ja raittiustyö. Tilda Lauha oli mukana myös papinemäntien toiminnassa ja hän kirjoitteli lisäksi artikkeleita sanoma- ja aikakauslehtiin. Suomen Valkonauhaliiton puheenjohtajana Tilda toimi 1938–1948.

Tilda oli innokas matkailija. Hän teki opinto- ja edustusmatkoja esitelmöitsijänä ja puhujana Keski-Euroopan ja Skandinavian maihin. Yhteydet veljeskansoihin yhdessä Matti Lauhan kanssa olivat säännölliset.

Kuvaavaa Tilda Lauhan monipuoliselle toiminnalle oli, että hänen 60-vuotispäivänään tervehdyksen tuojina olivat mm. Mikkelin pitäjän lottien lähetystö, Otavan kansanopisto, Otavan kyläkirkko, Mikkelin kristillinen taidekerho, Mikkelin seudun opettajayhdistys, Mikkelin Valkonauhayhdistys, Mikkelin Sotilaskoti ja Laitialan nuorisoseura. Sähkösanomia ja kirjallisia onnitteluja saapui noin 200 ja henkilökohtaisia juhlijoita noin 150.

Tildalla oli sisäinen palo kristilliseen toimintaan. Hän piti ihmisten kanssa olemisesta ja kohtasi jokaisen sydämellisesti. Koska Tilda jo nuorena oli saanut oppia puutarhan hoitoa, hän valvoi pappilan ympärillä olevia istutuksia. Nytkin vielä matkailija voi löytää Kenkäveronniemen puutarhamaasta “ruustinna Lauhan ruskoliljan“.

Tilda Lauha oli huumorintajuinen ja nopeaälyinen. Yhteydet silloiseen sivistyneistöön ja matkat ulkomaille avarsivat näkökantoja, silti Tilda pysyi hartaana pietistissävyisenä kristittynä. Varsinkin Porissa Tilda ja Matti olivat kosketuksissa vanhaan rukoilevaisliikkeeseen.

Tildan ja Matin avioliitto oli elämän ja työn liitto. He löysivät ystäviä yli herätysliikkeiden rajojen, jopa niitä, jotka eivät olleet aktiivisen kirkollisen elämän piirissä, ja he osasivat tuoda vakaumuksensa esille luontevasti. Tilda Lauha tunsi kutsumuksekseen omistautua kokosydämisesti niille seurakunnille ja yhdistyksille sekä järjestöille, joissa hän kulloinkin toimi. Itsensä ja omien kykyjensä antaminen muiden käyttöön loi hänen elämästään mielenkiintoisen, sisäisesti rikkaan ja siunausta välittävän kokonaisuuden. Tilda Lauha kuoli 1952. Tilda ja Matti Lauhan hauta on Rouhialan hautausmaalla Mikkelissä.

 

Kirjoittaja

Rovasti Silja Forsberg

Lisätietoja

Artikkelin kirjoittaja on rovasti Silja Forsberg

Lähteet

Artikkeli on julkaistu teoksessa Irja Eskelinen: Sata vuotta järjestäytynyttä äidinrakkautta -Suomen Valkonauhaliitto 1905-2005

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Föreningsliv skapar välmående, Naisten Ääni, Uskonto, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT