En stor hägg som alltid blommade och doftade rikligt på försommaren, några pilträd, fanns där längs vägen. Närmare husgrunden stod två äppelträd, det ena blommade mycket rikligt en del vårar, mot grannen fanns syrener. Häggen förekommer inte här i byn, undrar var Maria har burit den ifrån. Säkert har där funnits en väl skött trädgård,…
Kvinnoliv på landsbygden
Hilda Maria Kull – Ett mångskiftande livsöde
Min mormor Hilda Maria Kull var född i Rimal by i Solf som andra barn till Anders Johan Johansson Remahl (f. 17.4.1841) och Vendla Sophia Carlsdotter Påfs (f. 2.6.1840). Paret var kusiner! Kusingifte har länge ansetts som icke-rekommenderbart. Hur det var då det begav sig finns inga belägg för. Faktum är att kusingiften varit vanligare…
Edit Ström – min mor
Ett kvinnoliv 1904-1982. Kvinnan jag vill berätta om är min mor Edit född Häggblom 1904-1982, gift första gången med Magnus Hägg 1903-1940. Han stupade 6.3 1940 vid Viborgska viken, omgift 1945 med Oskar Ström. Edits föräldrar var Brita och Johan Häggblom båda födda under det så kallade ”storfattigåret” 1867. De var bönder och bodde…
Helena Mathilda Alakorva – uudisraivaajan tytär
Mummoni perhe muutti Kittilän Kaukosen kylästä aluksi Sodankylän Kierinkiin, sieltä Sodankylän Unarin Uimaniemeen. Unarissa syntyi perheeseen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Helena Matilda. Isä Michael Ranta osti sieltä talon Marttiini (nykyään Martin), sitten hän muutti Sodankylän Seitajärvelle, joka siihen aikaan kulki virallisesti nimellä Sodankylän Sompion kylä. Hän osti siellä Arajärvi-nimisen maatilan. Helena Matildan isä perheineen oli…
Riitta Ahtiainen – Elämäni tarinaa
Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5 lasta, 4 tytärtä ja 1 poika sekä 7 lastenlasta. Hän on innokas järjestö- ja yhdistysaktiivi, maa- ja kotitalousnainen ja luottamushenkilö. Synnyin Kuopiossa ja asuin 10 ensimmäistä vuottani Jäppilässä, kunnassa, joka…
författaren
Riitta Ahtiainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
3.
2018
Aini Kuukasjärvi – ahkera puurtaja, maatalon emäntä
”Mitä sitä höpöä”, oli anopillani, Ainilla, tapana sanoa, kun jokin asia ei hänen mielestään ollut tärkeä. Niin hän olisi varmaan sanonut, jos hänelle olisi kerrottu, että hänen elämästään kirjoitettaisiin pienoiselämäkertaa. Ei siksi, että hän olisi ollut tyytymätön elettyyn elämäänsä tai aikaansaannoksiinsa, vaan siksi, että hän ei halunnut koskaan vaatimattomana ihmisenä tehdä itsestään tai tekemisistään mitään…
Aina Vähäkallio – sata siunattua vuotta
”Jouruin vangiks leipäni erestä ja olin vuaroon molempien puolella. Kun en ikänä ole mistään politiikasta pitäny. En ymmärrä kui ihmine sekkoo ku kana rohtimiin.” Isomummoni Aina Vähäkallio eli pitkän elämän. Neljävuotiaana luulin Aina nimen tulevan siitä, että Aina oli aina ollut olemassa. Ja niinhän hän tavallaan olikin. Aina syntyi Humppilassa vuonna 1894 ja kuoli Loimaalla…
Ellen Kauppila – Kauppila kvinnosläkte
Min mormors föräldrar Anna-Lisa och Johan Emil är antecknade som husbönder på Kauppila hemman i Närpes år 1907. Hemmanet är fortfarande i släktens ägo och brukas av min mormors brorsbarn. Jag har fått veta att namnet Kauppila härstammar från Östermark (Teuva), där hemmanet redan år 1582 eller 1583 är antecknat som skattehemman. Kauppila hemman har…
Greta Väänänen – Reeta-mummo
Synnyit Savossa, Vänninmäellä, Anders Böökin ja Elsa Brita Revon kahdeksanlapsisen perheen kuudentena lapsena. Sisaruksistasi usea kuoli jo aivan pikkuisena. Aikuiseksi vartuttuasi avioiduit jo hyvin nuorena saman kylän pojan, Paavo Väänäsen kanssa. Jäitte asumaan kotikyläänne. Valkorunkoiset koivut reunustivat järveä, jonka rantatörmällä kökötti savupirttinne. Perustitte perheen. Saitte lyhyen ajan sisällä kahdeksan lasta. Ilo asui kanssanne pienessä, vaatimattomassa…
Maire Juujärvi – oman polun raivaaja
Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan kupeessa. Vakinainen asutus oli syntynyt 1800-luvulla, kun hyvät luonnonolosuhteet kalaisine järvineen houkuttelivat sinne suomalaisia etelästä päin. Samaan aikaan lappalaiset muuttivat pohjoisemmaksi alueelta. Vuorijärven suojaisilla rinteillä viljeltiin ohraa. Ympäröivistä metsistä pyydystettiin…
Maria Elisa Hakko – torpantyttö, käsityöopettaja ja kunnallisaktiivin puoliso
Laihialainen torppari Jaakko Kauppi oli lapseton kahdesti leskeksi jäänyt mies, kun hän vuonna 1881 meni naimisiin kymmenisen vuotta nuoremman Maria Koskelan kanssa. Heille syntyi neljä tytärtä – Elisa, Hilda, Sanna ja Aini sekä yksi vain hetken elänyt poikavauva. Aluksi perhe asui Kylänpäässä, myöhemmin Jokikylässä, ylempänä Laihiajokivarressa. Jokikylään kunnallinen kansakoulu saatiin joskus vuoden 1870 jälkeen. Elisa-tyttö…
Hilja Visuri – elämä kouli mökin tytön
Hilja Visuri (s. 1923 o.s. Mämmelä) on kotoisin Raahen Palonkylästä. Leskeksi jäätyään hän asettui asumaan Laivurinkadulle Runolaan, ja mikäpä siinä on asuessa, kun kunto on hyvä ja muisti on terävä kuin partaveitsi. Hiljan vanhemmat, Aapeli (1881–1962) ja Kaisa (1886–1965) Mämmelä, asuivat Palonkylässä. Heillä oli 10 lasta. Lasten ikäerosta johtuen kolme vanhinta poikaa kävi töissä Ruona…
författaren
Kirsti Vähäkangas,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
19.
12.
2017
Alma Smeds – min farmor
Jag upplevde att min farmor Alma f 1904 var en mycket driftig kvinna. Hon var beslutsam och ganska envis. Hon var kreativ och omtänksam. Utan Alma skulle min farfar Lennart knappast ha stått på benen i över 45 år efter sin krigsskada. Jag har hört berättas att farmor övade med honom och tvingade honom…
Stina Mattsson – Till minne av min mor
Hon föddes i Sund på Åland som fjärde barnet i en jordburkarfamilj som småningom utökades till elva barn. Hennes föräldrar ville ge barnen möjlighet att studera, så att de skulle få ett yrke. De ekonomiska förutsättningarna fanns endast till de fyra äldsta av barnen, mor var en av dem. Efter att Stina genomgått fem klasser…
Edit Sarlin – en häpnadsväckande historia
Edit Sarlin föddes år 1888 i Villmanstrand. Hennes mor var Anna Karolina Tikkinen som hade bott som inhysingshjon i Libelitzalo i norra Karelen, som vid den tiden var Finlands fattigaste kommun. Inhysingarna var de fattigaste av de fattiga. Med bara några års folkskola bakom sig men med stora mått av nyfikenhet, målmedvetenhet och driftighet…
Karin Ingeborg Häggman – Evakuerad krigsänka i Sjundeå.
Vårt sommarställe låg bara en kilometer från min mormors gård, Sigfrids. Mormor kallade vi alltid mommo. När jag lärt mig cykla fick jag som uppgift att cykla efter mjölken till mommos. Bak på pakethållaren hade jag en papplåda fastsurrad och i den satte jag mjölkkannan. Ofta stannade jag hos mommo och min ogifta moster Doris…
författaren
Ann-Christine Welander,
publicerade i Berättelser från Svenskfinland webbsida
12.
7.
2017
Elli Tervo – huoleton lapsuus, sota-ajan nuoruus
Oulunsalolainen Elli Hakko eli huolettoman, joskin ajalle tyypillisen työteliään lapsuuden. Talvisodan syttyminen muutti kaiken, sillä vain 13-vuotias tyttö joutui sotavuosina raskaisiin ja vastuullisiin tehtäviin. Kaksiosaisen tarinan ensimmäisessä osassa kertojana on tekstin kirjoittanut Ellin tytär, toisessa osassa Elli itse. Sata vuotta sitten Oulunsalon Keskipiirillä asusteli Hakkojen perhe. Molempien vanhempien juuret olivat Etelä-Pohjanmaan Laihialla. Mikko-isä oli kiertokoulun…
Ebba Pettersson – en torparhustru
Under 1900-talets andra hälft arbetade Ebba Pettersson som bondhustru på en liten lägenhet i Västra Nyland. I dag ser hon tillbaka på det hårda slitet med kreatur, på åker och äng och i skogen med förnöjsamhet. Lägenheten Snappertuna i Tenala fortsätter i släktens ägo fast åkrarna numera arrenderas ut. Ebbas barnbarn och barnbarnsbarn bor i…
Elma Koivunen – Kuhmon mummot ja minä
Siinä hän on, tuvan seinällä raameissa, suvun voimanainen Vappu, isomummoni, joka syntyi tammikuun pakkasilla 1839. Syntyi ja eli hyvin vanhaksi. Suomi kuului silloin Venäjän keisarikuntaan ja Kuhmoniemi Sotkamon emäpitäjään. Neljä vuotta aikaisemmin oli Suomessa julkaistu ensimmäinen Kalevala-versio, jonka runoja Lönnrot ahkerasti oli vuosi kausia kerännyt itärajan molemmin puolin. Mutta siitä mummo tuskin tiesi mitään. Vappu-mummo…
författaren
Elma Koivunen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
13.
2.
2017
Martta Oikarisen työurakka ja ponnistelu lasten kouluttamiseksi
Martta syntyi maanviljelijäperheeseen 1918. Nuoruudessaan hän hoiti kotonaan karjaa ja oli ajoittain isänsä mukana muurausmatkoilla hanslankarina. Vuonna 1938 Martta lähti tätinsä mukana Petsamoon ja työskenteli Jäniskosken voimalaitoksella keittäjänä. Siellä hän tutustui Iikka Oikariseen, joka oli tullut voimalaitostyömaalle kirvesmiestöihin. Kun talvisota syttyi syksyllä 1939, Martta lähti evakkoon ja palasi Muhokselle kotitaloonsa Kylmälänkylään. Iikka jäi Petsamoon ja…
Tyyne Lehtonen – sisukas äitimme
Äitimme, Tyyne Lehtonen, syntyi vuonna 1925 Lempaalassa, Pohjois-Inkerissä, Suomen rajan tuntumassa. Hän oli perheen nuorin lapsi. Isän suku oli savakkoja, jotka olivat tulleet jo 1600 luvulla Savosta Inkerin maalle. Äidin suku oli äyrämöisiä Kannakselta. Perhe viljeli maata ja he myivät monenlaisia elintarvikkeita miljoonakaupunki Leningradiin. Luterilaisuus ja suomalaisuusaate kuuluivat tiiviisti arkielämään. Ahkeruus ja säästäväisyys olivat perheen…
Signe Maria Lantto – Lanton Mamma
Signe-mamma oli mielenkiintoinen ihminen. Pieni, eläväsilmäinen nainen, jolla oli ohut tukka niskaan pyöräytetyllä pienellä nutturalla. Lukiessaan hänellä oli kullanväriset pyöreät silmälasit. Arkioloissa hänellä yleensä oli vaatimaton, väritön asu, pusero ja hame, vaatteet, joissa oli mahdollisuus työskennellä. Eivät hänen asunsa olleet värikkäitä tai kukallisia kuten äidilläni, hänen miniällään. Mamman lempisanonta kuului: ”Joka on aina korea, se…
Helvi Brander – evakko, isänmaan ystävä, perheenäiti
Helvin isä Evert Junnonen (1882─1974) oli kotoisin Lemiltä ja suuren kymmenlapsisen perheen poika. Äiti Emma Matikainen (1887─1950) oli pakkoluovutetusta Karjalasta, Pälkjärveltä. Emman lapsuuden perheessä oli 10 lasta. Koska Pietarissa oli runsas suomalaisyhteisö, niin nuoret kumpikin omalla tahollaan lähtivät sinne etsimään muun muassa paroni Nicolailla sisäkön opissa ja sen jälkeen vastaavissa tehtävissä toisissa varakkaissa perheissä. Nuoret…
Eeva Säynäjäkangas – elämänviisautta ja kiitollisuutta
”Olen aina tykännyt hoitaa vauvoja, koska ne tuoksuukin niin hyvälle”. Äitimme muisti monenlaisia sanontoja. ”Siitä ne vaikeudet lasten kanssa vasta alkaa, kun korva korvan tavoittaa”. Äitimme Eeva oli Helka ja Eemeli Rantamäen esikoinen. Äiti eli lapsuutensa ja nuoruutensa Evijärvellä, Kortesjärven Kivimäen kylässä. Perheeseen syntyi lisäksi kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Äidin suuri haave oli tulla…
Alma Sofia Örn – määrätietoinen ja vahva naisasianainen
Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (os. Hjerpe, s.1851) ja kahden lapsen kanssa Lopen Salonkylään 1873. Torpan kontrahti tehtiin Carl Johan Olssonin kanssa 1887. Asuttuaan ensi Lintulassa muutti perhe Rajaojan yhden huoneen mökkiin. Perheeseen syntyi vielä viisi lasta.…
författaren
Annika Örn,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
1.
2017
Elsi Pikka – sinnikäs, monitaitoinen äitini
Äitini Elsi Annikki syntyi elokuun 30. päivänä vuonna 1933 nivalalaiseen viljelijä-työmiesperheeseen. Perheeseen kuului jo kolme isoa siskoa ja äitini jälkeen syntyi vielä poika. Perhe asui omassa pienehkössä talossa, joten tunne oli sellainen, ettei oltu rikkaita eikä köyhiä, koska oli aina ruokaa pöydässä ja oma koti. Talous oli lähes omavarainen. Äidin äiti hoiti karjaa ja taloutta…
Martta Leskelä – eräs kotirintaman sankari
Martta Leskelä (os. Simelius) syntyi Pulkkilassa vuonna 1922. Haastattelin Marttaa, anoppiani, useaan otteeseen vuosina 2010-2016. Tämä kirjoitus on tehty haastattelujen pohjalta ja rajautuu lähinnä sota-aikaan ja kotirintamaelämään. Rauhankallion ovet avautuvat puoliautomaattisesti. Tulemme palvelutalon hämärään käytävään, jonka perällä on Martan huoneisto. Käytävän päässä, mutkan takana avautuu asukkaiden yhteinen kokoontumis- ja kahvittelutila. Pöydän äärellä istuu muutama iäkäs nainen. Sanomme…
Leena Junkkari – kairoja kulkeva parantaja
Auhonkylän Hietalan talossa kasvanut Jaana Leena Heikintytär Kähkönen oli erikoinen nainen. Hänestä kehittyi ihmisten auttaja ja parantaja. Mistä hän, luku- ja kirjoitustaidoton sai oppinsa, ei ole tietoa. Olettaa saattaa, että hänellä oli viisaat ja tietäväiset vanhemmat. Hietalan talo oli vauras ja karjan hoidossa mukana ollut Leena sai elämisen perustaidot käytännön läheisesti. Siihen aikaan liikkui paljon…
författaren
Anneli Halme,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
4.
1.
2017
Elli Tahkola – äiti, sankarittareni
Oli maaliskuun kolmas päivä vuonna 1918. Aurinko killotti puhtaaseen hankeen. Lieveen tuvassa Määttälänvaaran huipulla oli kiireinen tunnelma. Perheen äidin, Hildan, synnyttämisen aika kuulosti olevan tuona päivänä. Äiti oli lämmittänyt liedellä kuumaa vettä, repinyt pestyjä vaateriekaleita pyyhkeiksi ja kapaloiksi sekä käskenyt Ainon, perheen esikoisen, hakea lapsenpäästäjä naapurista paikalle. Antti-isä oli lähtenyt jo aamusta hevosella metsään puita…
Helvi Savikuja ja hänen sukutarinansa
Torniolaisella Helvi Savikujalla on takanaan rikas elämä. Se alkoi 93 vuotta sitten Ylivojakkalassa, jatkui Sukevalla, missä hän kävi kansakoulun. Helsingissä käydyn lukion jälkeen hän pääsi ylioppilaaksi Torniossa, missä hän suoritti myös opettajaseminaarin ja toimi opettajana, lyhyttä hämäläiskautta ja Ruotsin vuosia lukuun ottamatta. Kaikkina näinä vuosina ja vuosikymmeninä suku on ollut Helville, sukunsa jatkajalle, tärkeä. Ensin…
Vieno Kronqvist – Matriarkka, Markiisitar, Mamma
Isoäitini oli meille kaikille sukulaisille Mamma, muille Kronqvistin Mamma. Mammasta tuli mamma, kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi: hän ei halunnut itseään kutsuttavan mummuksi, sillä hänen kuopuksensa Veli Allan oli syntynyt 1954, vuotta ennen ensimmäistä lastenlastaan. Vieno Rantakrans kasvoi isänsä Iisakin (Isak Juhonpoika 26.11.1875–9.6.1943) kodissa Ylitornion Aittamaan kylässä. Äiti oli Maria Johanna, sukuaan Rovanperä (17.12.1875–30.3.1916) kuoli Vienon…
Maria Magdaleena Niskasaari – Aaponmaija
Aaponmaija – nimi on enne meille, jotka tunsimme Maria Matleenan. Kuullessamme nimen Aaponmaija sydämen tienoilla viivähtää ilo siitä, että saimme tuntea hänet. Minulle hän oli vanhaäiti, isäni äiti. Hänet tunnettiin hyvin kotikylällään ja laajemmaltikin. Aappola, jossa hän asui puolet elämästään, 44 vuotta, oli ja on edelleen Ervasti – Kurki – tien reunassa. ”Aura”, joka Aappolaan…
Lyydia Hartikainen – kyläompelija
Äitini, Lyydia Katariina – lempinimeltään Lyyli – syntyi Revonlahdella Katri ja Albert Marjomaan maanviljelijäperheen toiseksi vanhimpana lapsena toukokuussa 1905. Tummatukkaisen pikkuneidin lisäksi perheeseen syntyi kaksi poikaa ja neljä tyttöä: Eino, Adele, Fanni, Helli, Urho ja Kerttu. Ison maatalon emännällä töitä riitti aamuvarhaisesta iltamyöhään. Vanhimpana tyttölapsena Lyyli sai tehtäväkseen huolehtia koulunkäyntinsä ohella nuoremmistaan aina, kun Katri-äiti…
Toini Väänänen ja Irma Innanen – Jäämeren rannan lasten sotavankeus ja Petsamoon jäänyt nuoruus
Suomen toinen, menetetty käsivarsi tunnetaan Petsamona, mutta Petsamo on vasta sisämaata. Vielä sen takana jatkui Suomen alue Jäämeren rannikkona ja Kalastajasaarentona. Alueen suomalaiskylät jätettiin Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen alle talvisodan käynnistyessä. Neljäsataa naista ja lasta joutui puna-armeijan sotavangiksi. Mukana olivat myös Moilasen perheen tyttäret Toini ja hänen siskonsa Irma. Toini jäi kaipaamaan Kalastajasaarennon elämää ja kotiaan koko…
Hilda Karppinen – perheenäiti ja kotirintamanainen
Syksyinen aurinko paistoi vielä niin lämpimästi, että reipas kävely sai hikihelmet otsalle. Hilda pysähtyi pyyhkimään kasvojaan. Taipaleenharjun talot olivat seuraavan mäen takana. Sieltä saisi kyydin Ouluun. Kuusamontie oli pääväylä ja kulkijat pysähtyivät lepäämään Taipaleenharjun kievarissa. Tauko oli paikallaan, reppu pois selästä, kaulaan ripustetut kengät kiven kupeelle. Purosta täytetty vesipullo antoi avun janoiselle. Kylläpä raikas vesi…
Saimi Paavola – sitkeä vaikeuksista selviäjä
Suomessa leviävä ”lentävä keuhkotauti” valtasi 1920-luvulla Revonlahden, oli riehunut Suomessa jo muissakin pitäjissä pidemmän aikaa. Tauti riisti Saimi Maria Martikkalalta isän, äidin ja 12 sisarusta lyhyen ajan sisällä. Saimi jäi yksin hoitamaan kotimökkiä 13-vuotiaana. Saimi oli saanut suunnitella vähän aikaa tulevaisuuttansa viimeisen elossa olevan veljensä Aalen kanssa. Pienen maatilan työt kävivät liian rankoiksi tytön yksin…
Anja Moilanen – isän tyttö – aatteen vanki
Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin sanoa, on jo. Sieluni kuitenkin panee vastaan. Se joka syntymääni odotellessaan on minuun kiinnittynyt ja matkaa tehdessään hieman jalostunut. Mika Waltari puolestaan kirjoittaa: ”Alastomana ihminen on aidoimmillaan”. Tätä kirjoittaessani minun…
författaren
Anja Moilanen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
12.
2016
Elli Karsikko – selviytyjä
On jo syyskuun puoliväli, hyytävän kylmä tuuli suhisee korvissani, vaikka musta neulelippis suojaa päätäni. Tahtoisin huutaa, kuten nuo Kummatin koulun pihalla välituntiaan viettävät lapset. Omatunto soimaa: tiedän että minua odotetaan. Keväällä poimin Ruonankadun tienvarrelta ison kimpun puna-ailakkeja tuliaisiksi. Kun olin lapsi, äiti kertoi, että ne ovat taivaanavaimia. Myöhemmin kesällä olen vienyt äidilleni puna-apiloita tai poiminut…
Helmi Tengén – Unionin tukipylväs
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Aune Kinnarinen – minun elämäni tarina
Olen syntynyt 24.10.1934 Nilsiässä Pienviljelijä perheen esikoisena. Kotini oli pienen Pieksänjärven rannalla, jossa Lokki-laiva kesäisin ajoi Kuopion ja Pieksänkosken väliä, kuljettaen asukkaiden ostokset, niin rakennustarpeet kuin myös maidot meijeriin Kuopioon. Talvella oli neljän kilometrin matka käveltävänä maatien varteen, jossa kulki postikas ja yksi linja-auto kerran päivässä. Nilsiän kirkolle oli matkaa 20 kilometriä, joko hevosella tai sitten jalkapatikalla.
Lue lisää Aune Kinnarisen elämästä, joka on kuljettanut Nilsiästä Helsinkiin ja Kuusankoskelle.
Sylvi Kotka – suvun turva ja suvun turvassa
Sylvi syntyi Pyhäjokivarressa Alakosken taloon Oulaisten Hirsiperälle pari vuotta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919. Sylvin pitkään elämänkaareen mahtuivat kaikki Suomen 12 presidenttiä Ståhlbergistä Niinistöön. Vanhemmat olivat Heikki ja Kaisa Raudaskoski. Heikki-isällä siunaantui kahdesta avioliitosta yhteensä 13 lasta, joista Sylvi oli nuorin. Lapsuuskoti oli vahvasti uskonnollinen, olihan Heikki-isä körttisaarnaaja Juho Raudaskosken poika. Sylvin lapsuudessa ja nuoruudessa…
Vieno Parhaniemi – perhe on aina ykkönen
Äitini Vieno Kaarina syntyi Pyhäjokivarressa Oulaisten Irvanperällä Ketosen Helmin ja Kaunon perheeseen seitsenjäsenisen sisarussarjan toisena lapsena helmikuun pakkasilla vuonna 1935. Samana vuonna syntyivät myös Elvis Presley, Pavarotti ja Dalai Lama. Suomea johti tuolloin kolmas presidenttimme P.E. Svinhufvud. Äidin auttoi maailmaan hänen isänäitinsä, Sanna-mummu, joka oli tunnettu lapsenpäästäjä kylällä. Äiti muisteli usein lapsuuttaan: kaunista jokivartta, tukinuittoa ja uintia…
författaren
Marjo Luokkanen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
26.
10.
2016
Martta Lehtonen tahtoo tyttärille parempaa
Äitini, Martta Ilona Lehtonen, syntyi Isojoella vuonna 1924, ja siirtyi Taivaan kotiin elokuussa 2015. Hänen lapsuudenperheeseensä syntyi kahdeksan lasta, joista yksi kuoli hyvin pienenä. Perheen äiti ja syntyvä vauva menehtyivät yhdeksännessä synnytyksessä. Kuuro isä jäi huoltamaan seitsemää lasta, joista jokainen joutui ja yrittikin parhaansa mukaan tehdä töitä perheen elannon eteen. Martta oli kuusivuotias äitinsä kuollessa.…
Helka Lumijärvi – Suurperheen äiti, papin puoliso ja muistisairaiden kohtaaja
Helka Lumijärvi on vanhoillislestadiolainen kymmenen lapsen äiti ja kirkkoherran puoliso Sahalahdelta. Teologiksi kouluttautumisensa jälkeen hän teki suurimman osan elämäntyöstään kotiäitinä osallistuen samalla pappilan emännän roolissa paikallisen seurakunnan työhön. Lasten vartuttua aikaa jäi myös toiminnalle kirkko- ja kunnanvaltuustossa. Kotiäitivuosien jälkeen Lumijärvi lähti rohkeasti täysin uudelle uralle dementiakotiin ja pyrki myöhemmin parantamaan muistisairaiden elämänlaatua validaatiomenetelmän avulla. Helka…
Sirkka Nukari – elämän kaikki valinnat kotitilan hyväksi
– Omassa elämässäni olen tehnyt kaikki valintani ja ratkaisuni kotitilani hyväksi. Elämä on ollut täyteläistä, paljon työtä, mutta paljon myös juhlan ja hauskuuden hetkiä. Hienoa on ollut nähdä maatalousalan työmenetelmien ja välineiden huikea kehitys ja tiedon lisääntyminen. Täytyy sanoa kuin Niskavuoren vanha emäntä, että minulle onni on sitä, kun vilja kasvaa niin, että korvissa kohisee.…
författaren
Tuula Heinänen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
6.
2016
Olga Auer – kyläkoulun opettajan vaimo ja maatilan emäntä
Esivanhempani Olga, meijerska ja tyttöjen käsityönopettaja, ja Nikolai, kansakoulunopettaja, aloittavat työnsä Multian Sahrajärvellä haaveineen ja toiveineen hyvin erilaisessa Suomessa kuin nyt. Maailman muuttuminen ja sodat koettiin perheen arjessa. Olga antaa esimerkin ja mallin naisen roolista muutosten keskellä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle. On elokuu 1899. Olga, Nikolai ja pieni Teuvo ovat matkustaneet pitkän matkan Sortavalasta Multian Sahrajärvelle,…
författaren
Anneli Kortelainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
5.
5.
2016
Elma Kyllin tarina – Kiitos elämä
Elma Inkeri Rautio syntyi 21.3.1932 Ala-Temmeksellä. Elma-nimen hän sai Amerikassa syntyneen äitinsä serkun Elma Kukkosen mukaan, joka toimi opettajana Finlandia Yliopistossa Houstonissa. Äitini kotikunta oli Liminka, vaikka Temmeksen kirkonkylä oli Raution perheelle varsinainen kauppa- ja asiointikeskus. Äitini asui varhaisimmat elinvuotensa kolmen sukupolven taloudessa – torpassa, jonka isoisä, torppari Heikki Rautio oli rakentanut vuokraamalleen tilalle ja…
Emäntä Rauha Lähdeaho – sivistyksen parista syrjäkylään Ähtäriin
Eloon jääneet kaksoset olivat aika harvinaisia sata vuotta sitten ja kun kyläläisiä kävi Sofia ja Matti Peltomaan perheessä Ilmajoen Harjunmäessä katsomassa syyskuussa 1916 syntyneitä nuorimpia lapsia, joku sanoi, etteivät ne voi tuon suurempia ollakaan kun niitä on kaksi. Perinnöllisyystieteestä ei kukaan tiennyt mitään. Kaksoset olivat perheen seitsemäs ja kahdeksas lapsi ja heidän äitinsä oli 37-vuotias.…
Kaisa Kallio – presidentin puoliso, Kaisankodin perustaja
Pohjalaisen maatalon tytär Kaisa Kallio piti presidentin puolison tehtävässäkin kiinni talonpoikaisesta arvokkuudestaan, tavoistaan ja periaatteistaan. Kaisa Kallio vältti politiikkaa, mutta toimi erityisesti maaseudun naisten hyväksi muun muassa Marttojen ja Pelastusarmeijan välityksellä ja perusti Kaisankoti-nimisen lepokodin. Pohjalaisen maatalon tytär Kaisa Nivala olisi halunnut opettajaseminaariin, mutta siihen ei perheellä ollut varaa. Hän kävi kansanopiston ja opetteli laulua.…
Naisissa maaseudun voima-tunnus toteutui Wilma Ehon elämässä
Wilma Ehon juuret olivat tukevasti uusmaalaisessa maaperässä. Isä Väinö Rikhard Tikkala, ent. Silfvast oli talonpoikaissukua, jonka esipolvet tunnetaan vuosisatoja taaksepäin Artjärven Männistön kylästä ja Lapinjärven Vasarankylästä. Myös äiti Ida Olivia oli vanhaa lapinjärveläistä Eskolan sukua Porlammilta. Wilman isoisän isoäiti Lisa Matintytär Silfvast oli Jean Sibeliuksen isoisän, raatimies Johan Sibeliuksen serkku. Erilaisten elämänvaiheiden takia Wilman…
författaren
Auli Eho, tytär,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
11.
2015
Iida ja Vieno Jaatinen – äidin ja tyttären tarina
Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”
Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.
Mirjami Stranius – äitini, huutolaistyttö
Mirjami-äitini (1915–1922) olisi täyttänyt vuonna 2015 sata vuotta. Omistan tämän kirjoituksen hänelle. Äiti oli orpo, hylätty huutolaistyttö. Hänen vanhempansa kuolivat nuorina, äidin ollessa alle kouluikäinen. Hänen ensi muistonsa liittyivät siihen, kun pientä tyttöä hakattiin remmillä, koska hän oli nälissään syönyt vauvan ruokaa. Mirjami oli ”huudettu” isoon taloon vauvaa ja lehmiä hoitamaan vuonna 1921. Hän oli tuolloin kuusivuotias. TV 1 (22.9.2015)…
Aili Alasirniö – sotavuodet Posion Sirniön kylässä
Äiti kirjoittaa isälle rintamalle 19.8.1941:”Tyyniä on kohdannut ikävä tapaus, Aarohan on kaatunut viime perjantaina. Kirkkoherra Koivisto kävi pyhänä sanaa tuomassa, siellä on ollut kovat taistelut. Satoja Pudasjärveläisiä on siellä kaatunut, mm Naamagan Reino.”
Ja 2.9.1941 äiti jatkaa: ”Tyynille syntyi tyttö 29 elokuuta ja sitte viime pyhänä oli sankarivainajien hautajaiset Taivalkoskella jolloin Aarokin haudattiin, me oltiin Isän ja Eskon (Tyynin ja Aaron 8- vuotias poika) kans siellä käymässä kun Tyyni ei voinut lähteä, kun oli 2 päivän vanha tyttö. Meillä oli valtion puolesta matkakyyti ja kahvitarjoilu Suojeluskunnan talolla, olihan se surullinen päivä meille kaikille. Toivottomuushan tuo pakkaa tulemaan mieleen, ettette tekään palaa muuten kun valkeassa arkussa.” Lue lisää Aili Alasirniön sotavuosien kokemuksista.
Maria Heiko – emäntä ja naisasianainen Limingassa
Maria Heiko Limingassa täytti (v. 1927) viime kuun 26 p:nä 50 vuotta. Käytyään omavaraisen kodin tyttärenä kansakoulua ja Oulun kauppakoulua osoitti hän sittemmin lämmintä edistysintoa ja tahtoi olla mukana kaikkialla, missä sai enemmän tietoja ja valistusta. Nuoruusvuosinaan liittyi hän nuorisoseuraan kuuluen kauan sen innokkaimpiin toimiviin jäseniin eikä hänen huolenpitonsa seurasta ole vieläkään loppunut, vaan tahtoo…
Anni Pirilä – kauhajokilainen emäntä
Anni Pirilä o. s. Blomberg Kauhajoella täytti v. 1924 heinäk. 27 p. 50 vuotta. Rva P. on yksi niitä tarmokkaita Pohjanmaan naisia, joka miehensä rinnalla ymmärtämyksellä ja ahkeralla työllä on saanut maatilansa mallikelpoiseen kuntoon. Läpikäytyään Kristiinan -kaupungin 5-luokkaisen tyttökoulun, alkoi rva Pirilä jo nuorena tyttönä johtaa työtä isänsä maatilalla, ollen varhain ja myöhään mukana ulkotyössä:…
Kreeta Jyrkäs – naisasian ystävä Pudasjärvellä
Kreeta Jyrkäs Pudasjärvellä täytti 75 vuotta v. 1924 heinäk. 16 p. Hän on paikkakuntansa huomatuimpia käsiteollisuuden harrastajia. Itsekseen on hän opetellut kutomaan mitä erilaatuisimpia pukukankaita, saaleja, pöytäliinoja, ikkunaverhoja, raanuja ja mattoja. Tunnustukseksi monista eri töistään on hän saanutkin useat palkinnot ja kunniakirjat näyttelyissä. Suurta työtarmoa on sellainen elämäntyö tekijältään vaatinut ja jos hän olisi nuoruudessaan…
Margareta Pietarila – naisliittolainen Pudasjärveltä
Joulukuun 13 p. v 1924 täytti talonemäntä Margareta Pietarila o.s. Karvonen Pudasjärvellä 70 vuotta. Hän on syntynyt Pudasjärven Jongun kylässä Karvosen talon ainoana tyttärenä ja kun hänen kaksi veljeänsä lähti lukuteille, paloi siskonkin mieli kouluun, mutta koska sen ajan katsantokanta ei tyttöjen kouluutusta katsonut tarpeelliseksi, täytyi hänen jäädä kotiin. Jouduttuaan naimisiin maanviljelijä Aukusti Pietarilan kanssa,…
Greta Kivilahti – kotien valistaja Karjalassa
Marttaliiton ensimmäinen päätoiminen kotitalouskonsulentti oli Greta Kivilahti (1887-1957). Alkujaan marttatoiminnan lähtökohta oli sivistyneistön pyrkimys kohottaa Suomen kansan elin- ja sivistystasoa koulutuksen, ahkeruuden, yritteliäisyyden ja terveiden elämäntapojen avulla. Erityisesti marttatyön tarkoitus oli sivistää perheitä ja vahvistaa kodin merkitystä äidin välityksellä. Perhe oli keskeinen instituutio, jonka tehtävä oli kasvattaa kunnollisia kansalaisia. Vuonna 1899 perustettu Marttajärjestö alkoi vuodesta…
författaren
Marjaliisa Hentilä, Marjaliisa Hentilä VTT, dosentti, Työväen Arkiston tutkija,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
10.
2.
2015
Vilhelmiina Tuuri – onnensa etsijästä tarmokkaaksi talolliseksi
Vilhelmiina Juhontytär Tuuri os, Ojala syntyi Kauhajoella 1875 tilallinen Juho Jaakko Iisakinpoika Ojalan ja vaimonsa Heta Sofia Hermannintyttären (os Krusberg) kolmantena lapsena. Ennen vuosisadan vaihdetta, epävarmoina venäläistymispaineiden aikoina tuli yhä tavallisemmaksi hakeutua Suomesta siirtolaiseksi ulkomaille, etsimään parempaa elämää. Tavallisimmin lähtijöitä olivat miehet, jotka useinkin välttivät tällä toimenpiteellään osallistumisensa Venäjän armeijan palvelukseen. Vilhelmiina tiesi jo 17-vuotiaana,…
författaren
Soilikki Suoranta os. Tuuri,
publicerade i Immigranter och emigranter webbsida
3.
2.
2015
Kvinnor Berättar
Bildningsalliansen rf
Georgsgatan 18
00120 Helsingfors
Kontakta oss
Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.