• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki

naisten-aani-logo-t

suomi100_94x71

Ulpu Iivari – Pienoiselämänkerta

Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan kylä rakennettiin joen rannalle asumattomaan korpeen. Naruskasta tuli rajan taakse sodassa jääneen Korjan kylän asukkaiden uusi kotipaikka. Sinne poltettuun ja miinoitettuun Lappiin palasivat muiden mukana Tornion seminaarista parhain arvosanoin valmistunut opettaja ja…

kirjoittanut Miina Salo, julkaistu 23. 3. 2020

Aleksandra Gripenberg – Ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, kansanedustaja

Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli toiseksi nuorin. Hän otti elämäntehtäväkseen avata naisilta suljetut ovet kirjoittamalla realistisia kertomuksia. Kirjailijan ura vaihtui kuitenkin naisasian ajamiseen. Liikkeen keulahahmona hän pystyi vaikuttamaan paljon voimakkaammin kuin kirjailijana. Vuonna 1887 Aleksandra…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 19. 3. 2023

Tuuli Reijonen – Toimittaja, kriitikko ja palkittu kirjailija

Tuuli Reijonen kirjoitti tosipohjaisessa romaanissaan Vedessä ja tulessa tarinan, jonka päähenkilö on Maria Elisabeth Cajanus (1804-1861). Elisabeth kuului pohjalaiseen virkamies- ja pappissukuun. Reijosen äidin suvusta kertovassa kirjassa on erityisen hieno tunnelma, ja hän kirjoittaa ihmisistä heidän oikeilla nimillään. Vuonna 1959 ilmestynyt teos on oiva todiste siitä, että totuus voi olla tarua ihmeellisempää. Raahelainen lapsenpäästäjä Beatha…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 12. 3. 2023

Minna Canth – naisasianainen, kirjailija, toimittaja

Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista tuli lehtinainen, kun sanomalehden päätoimittajaksi palkattu aviomies ei ehtinytkään täyttää lehden palstoja. Ulrika Wilhelmina Johnson aloitti Jyväskylän seminaarissa tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Hän meni naimisiin 1865 opettajansa lehtori Canthin kanssa ja…

kirjoittanut Leeni Tiirakari, julkaistu 7. 3. 2023

Constance Ullner – Suomen ensimmäisiä eläinoikeusaktivisteja

Vaikuttajanainen ja Suomen eläinsuojelun äiti Constance Maria Ullner ent. Gullberg (1856-1926) toimi postitoimiston hoitajana ja eläinsuojeluaatteen innokkaana herättäjänä ja valistajana. Hän perusti elämänsä aikana useita eläinsuojeluyhdistyksiä, esitelmöi ja kirjoitti eläinten kaltoinkohtelusta. Hän toimi Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Hänen aloitteestaan Suomessa vietetään maailman eläinten päivää 4.10. Hänet on palkittu Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkillä vuonna…

kirjoittanut Raili Ilola, julkaistu 22. 2. 2023

Amerikansuomalaisen Lily Leinon elokuvallinen elämä

Legendaarinen amerikansuomalainen toimittaja Ulpukka ”Lily” Leino syntyi Omajassa Kuubassa suomalaisessa utopiasiirtokunta Ponnistuksessa 1911. Hänen vanhempansa olivat salolainen Aina Maria Leino (Hammar) ja Juho Kustaa Leino Eurajoelta. Perhe jätti ihanneyhteisön muuttamalla Yhdysvaltoihin 1912. Lilyn vanhemmat erosivat myöhemmin ja Lily asui äitinsä kanssa eri puolilla Yhdysvaltoja Aina Maria Leinon kuolemaan (1975) asti. Professori Eero Tarastin mukaan Lily…

kirjoittanut Jouni Hyytiäinen, julkaistu 8. 11. 2022

Pirkko Keskinen – lähtö Kainuuseen oli työuran paras päätös

Pirkko Anneli Tolvanen syntyi joulukuussa 1945 mummilassaan Puirookankaalla Nurmeksen maalaiskunnassa. Isoäiti Aino Nevalainen, sairaanhoitaja, auttoi hänet maailmaan. Viikon päästä isoisä, ”ukki”, toi hänet hevoskyydillä kotiin, Ylikylän Pyysärkkään, joka vielä tuolloin oli monen sukupolven perheyhteisö. Pirkko oli talon ensimmäinen vauva 22 vuoteen. Sittemmin lapsia syntyi taloon nopeaan tahtiin, joten hänen lapsuusympäristöönsä kuului omien sisarusten ohella useita…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 20. 2. 2022

Hanne Aho – Ensimmäinen nainen journalistien johdossa

Suomen Kuvalehden graafikkona Hanne Aho ei kynää enää juuri käyttänyt, kun koko ala digitalisoitui valokuvia myöden. Parinsadan journalistin pääluottamusmiehenä toimiminen ja monet muut luottamustehtävät kantoivat Hanne Ahon Suomen Journalistiliiton ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. Hanne Aho on kulkenut omanlaisiaan urapolkuja jo aivan nuorena. Yläasteen hän kävi sisäoppilaitoksessa Anna Tapion koulussa Aitoossa  ja oppi siellä samalla emännän aakkoset: kynimään…

kirjoittanut Riitta Lehtimäki, julkaistu 14. 11. 2021

Anna, Seiska ja Aller virstanpylväitä Eeva-Helena Jokitaipaleen pitkällä uralla

Eeva-Helena Jokitaipale aloitti toimittajauransa kesätoimittajana paikallislehti Itä-Hämeessä. Tosin vähän nuorempana kuin yleensä eli jo lukiolaisena. ”Olin lukiossa ajatellut rikosasianajajan tai toimittajan uraa, Seiskassahan nämä molemmat puolet sitten myöhemmin yhdistyivät”, naurahtaa Betsynä paremmin tunnettu päätoimittajaksi ja julkaisujohtajaksi urallaan päätynyt konkari. Betsy aloitti Tampereella lehdistö- ja tiedotusopin opinnot vuonna 1970. Toimittajan ura jatkui Keskisuomalaisessa sekä alue- että…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 18. 9. 2021

Asta Heickell – Miksi Yleisradio vaikeni lotista

Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion” kanssa. Ensimmäinen toimituspäällikkö oli Juho Kusti Paasikiven tytär Annikki Paasikivi. Wuolijoki oli nimitetty pääjohtajaksi 1945 ja erotettu harjoitetun ohjelmapolitiikan vuoksi 1947 Lex Jahvetin perusteella. Pääjohtajan nimitys siirrettiin sen jälkeen yhtiön…

kirjoittanut Asta Heickell, julkaistu 29. 8. 2021

Oili Tolvanen Matematiikan vihaajasta atk-toimittaja

Oili Tolvanen ei pienenä haaveillut toimittajan töistä, vaan isosiskosta piti tulla perheen journalisti. Toisin kuitenkin kävi. Helsingin yliopistossa Oili valitsi pääaineeksi poliittisen historian, koska siinä ei tarvinnut suorittaa tilastotieteen peruskurssia. ”Yritin kyllä!” Parin vuoden opintojen jälkeen piti ryhtyä miettimään tulevaisuuden työpaikkaa. ”Tutor ilmoitti, että poliittisen historian opiskelijoille töitä on joko järjestöissä tai tiedotusvälineissä. Minä tein…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 7. 7. 2021

Margareta Keskitalo tunnettiin yhteiskuntakriittisistä nuortenkirjoistaan

Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä piikatyttönä jo 12-vuotiaana. Runoja hän kirjoitti tytöstä asti. Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti lastenlehti Pääskyseen alle 10-vuotiaana. Keskitalo sai innostuksen kirjoittamiseen isältään Villeltä, joka kirjoitti oululaisiin työväenlehtiin ja avusti Raahen Seutua.…

kirjoittanut Kirsti Vähäkangas, julkaistu 9. 5. 2021

Aila Pervonsuo – Berliinistä Pasilaan ja puhelinvaihteesta päätoimittajaksi

“Haaveilin nuorena, että minusta tulisi politiikan toimittaja. Sellainen ‘tähtitoimittaja’, joka tekee poliittisia reportaaseja ja syvähaastatteluja. Mutta ei se mennyt lähellekään niin. Vähän harmi, etten tällaista journalismia päässyt enkä kyennyt tekemään. Mutta joskus on pakko tehdä, mitä eteen tulee, vaikka se ei olisikaan niin mieluista. Olenhan minä toki menestynyt työssäni ja saanut kiitosta ja kehuja. Ei…

kirjoittanut Merja Helle, julkaistu 31. 3. 2021

Ritva Karhula: Urani aikana radio monipuolistui monta kertaa

”Opin lukemaan viisivuotiaana ja olen aina kirjoittanut, jo pikkulikkana maalaistalon peräkamarissa. Runoja, satuja ja jatkokertomuksia julkaistiin lapsena maakuntalehdessä. Päiväkirjan yksityisyydestä kävin toistuvia taisteluita äitini kanssa. Varhaisteininä luin romaanin toimittajan työstä. Siitä lähtien tiesin, että maanviljelijän tyttärestä tulee toimittaja. Koti arvosti koulutusta, ja hain tietysti Tampereelle opiskelemaan. Opintoihin kuuluvaa ennakkoharjoitteluun en ymmärtänyt ajoissa etsiytyä, mutta yllättävän…

kirjoittanut Ritva Karhula, julkaistu 21. 3. 2021

Eeva-Liisa Pennanen – Bingohallin hoitajasta päätoimittajaksi

Eeva-Liisa Pennasen ura sai alkunsa liftausreissulla.   ”Liftasimme kaverin kanssa kahden miehen kyytiin, ja he kysyivät mitä teemme työksemme. Ja minähän sanoin, että olemme toimittajia.” Todellisuudessa Pennanen ei kuitenkaan ollut toimittaja vaan Kuopion Pallotovereiden bingohallin hoitaja. Aikaa myöten valheesta tuli kuitenkin itseään toteuttava ennuste.   Seuraavana vuonna 25-vuotias Pennanen hakeutui henkilöstösihteerikurssille Kuopioon. Kurssin kautta hän…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 7. 3. 2021

Kansainvälisyys on Satu Lipposen työelämän punainen lanka

Kalevan yhteiskoulun oppilaana Satu Lipponen tuijotteli koulun pihalta Sorsapuiston yli Tampereen yliopistoa, jonne pääsikin opiskelemaan vuonna 1975 kansainvälistä politiikkaa ja sivuaineina tiedotusoppia ja kansantaloustiedettä. Nurmijärveläinen Satu Lipponen on nyt, vuonna 2021, Syöpäjärjestöissä johtajana vastuualueenaan strategia ja ennakointi neljättä vuotta. Matka nykyiseen tehtävään on ensimmäisestä vakituisesta työpaikasta kestänyt 45 vuotta ja se on ollut mielenkiintoinen ja…

kirjoittanut Anu Kytölä, julkaistu 7. 3. 2021

Rosemarie Särkkä: Uutiskuvaajana nainen jäi jalkoihin

Oli tammikuu 2009. palasivat Helsinki-Vantaalle Unkariin suuntautuneelta häämatkaltaan. Tuoretta avioparia oli vastaanottamassa kolme valokuvaajaa, heidän mukanaan Ilta-Sanomille työskennellyt Rosemarie Särkkä. ”Kaksi isoa mieskuvaajaa tunki eteeni ja jyräsi minut täysin. Jäin sanamukaisesti jalkoihin.” Nainen valokuvaajana ei ollut enää harvinaisuus noina vuosina, mutta uutispuolella ala oli selvästi miehinen. Se näkyi ilmapiirissä. ”Tyypillinen keskustelu kulki niin, että mitenkähän…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 7. 3. 2021

Katja Hedberg – ”Journalismi on kulkemista totuutta kohti”

  Syksyllä 2009 toimittaja Katja Hedberg matkusti valokuvaaja J kanssa juttumatkalle sisällissotien runtelemaan Kongoon. Matkan tarkoituksena oli käydä tutustumassa paikalliseen kouluun, joka oli rakennettu kuopiolaisten keräämillä varoilla.   Matkan jälkeen Katja palasi töihinsä Savon Sanomiin, mutta Kongo ei jättänyt häntä rauhaan. Seuraavana vuonna hän lähti juttumatkalle uudelleen.    ”Kauheudet, joita siellä näimme, käänsivät maailmani äitinä, naisena…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 7. 3. 2021

Kaija Vähäsöyrinki: Maataloustoimittajana maakuntalehdessä

”Mitä katoavan elinkeinon edustaja”, tapasi tunnettu nivalalainen vaikuttaja Jaakko Vuolteenaho avata keskustelun aina, kun hän soitti minulle. Vuosikymmenien ajan. Katoavuus ei viitannut lehtityöhön vaan maatalouteen, jonka vaikeuksista usein uutisoin. Maakunnan talonpojat perustivat Keskipohjanmaan 1917 puolustamaan alueen etuja. Maaseudun ihmisten henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen oli vahva arvo alusta alkaen. Keskipohjanmaa on luultavasti ainoa maakuntalehti, jossa…

kirjoittanut Kaija Vähäsöyrinki, julkaistu 7. 3. 2021

Lempi Hanhisalo – Kun suurin osa miespäätoimittajista järkyttyi

Vaskiseppä Johan Viktor Löfgrenin ja vaimonsa Matildan tytär Lahja Lempi syntyi 1896 Helsingin Kalliossa. Osa perheenjäsenistä suomalaisti sittemmin nimensä Venojaksi, niin Lempikin. Lapsuus ja nuoruus viisilapsisessa perheessä kuohuvassa, itsenäistyvässä ja pian sisällissodan repimässä maassa antoi rohkeutta kohdata haasteita. Ja rohkeutta tarvittiinkin! Helsingin kaduilla liikkui sotilaita pistimineen. He yrittivät sulkea kadun, mutta Lempin johdolla tyttöjoukko vain…

kirjoittanut Helena Anttiroiko-Mehtälä, julkaistu 28. 2. 2021

Tiia Rantanen – ”Parasta on jos saa ihmisen nauramaan”

Tiia Rantasen suuri unelma toteutui alkuvuodesta 2018. Hän oli haaveillut omasta podcastista jo pitkään, ja kokeillutkin sellaisen tekemistä ystävänsä kanssa. Kaipuu kohti jotain omaa oli kuitenkin suuri. Asiat lähtivät rullaamaan, kun Rantanen löi päänsä yhteen toimittajakollegansa kanssa. Viinilasillisten äärellä hioutui ajatus podcastista, jossa kerrottaisiin kavereille sattuneista noloista jutuista. ”Annalla oli sisältöidea ja minulla vahva visio…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 28. 2. 2021

Anna-Stina Nykänen: Hesarin kapinallinen

Anna-Stina Nykäsen kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen juontaa juurensa Kuopion Linnanpellon lukioon. Siellä hän kuului kaveriporukkaan, joka kävi usein innokkaita keskusteluja ja väittelyitä. ”En ole koskaan ollut mikään kirjoittaja, mutta mulla oli tämä maailmanparantamisen halu.” Halu muuttaa maailmaa johdattikin Anna-Stinan kokeilemaan siipiään toimittajana. Ensimmäisen työpaikkansa hän sai vuonna 1981 kuopiolaisesta Uutiskukko-lehdestä. Kuopiosta tie jatkui Helsingin yliopistoon opiskelemaan…

kirjoittanut Emma Jolkkonen, julkaistu 28. 2. 2021

Lasikaton murtaja Terttu Häkkinen – Asian pitäisi olla keskiössä, ei persoonan

Hämeen Sanomien päätoimittajana kymmenvuotiskauden 1992-2002 toiminut Terttu Häkkinen ei nimityksensä aikaan edes huomannut, että särki lasikaton. Joku siitä sitten huomautti, ja pakkohan se oli uskoa. Seitsenpäiväisissä lehdissä vastaavina päätoimittajina oli tosiaankin ollut vain miehiä. Asemasta päätoimittajakunnan ainoana naisena oli etua. Terttu muistettiin, mikä helpotti yhteydenottoja vaikkapa politiikan ja talouden ykkösketjun päättäjiin. Seminaarien ja kurssien päivällisillä…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 28. 2. 2021

Helena Anttiroiko-Mehtälä – Työn ohella tiedon lähteille

Kiinnostus kirjoittamiseen ja äidinkieleen sekä intohimo kirjoihin ja lukemiseen sai minut jo varhain haaveilemaan toimittajan työstä. Jo ollessani kansakoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla 1960-luvulla opettajamme Kerttu Erkkilä lähetti oppilaiden tekstejä ja piirroksia maakuntalehti Keskipohjanmaahan, jossa ne julkaistiin Lasten iloksi -palstalla. Toimittaja Annikki Wiirilinna kävi tekemässä luokastamme juttua ja ottamassa kuvia lehteen, mikä innoitti kirjallisiin puuhiin.…

kirjoittanut Helena Anttiroiko-Mehtälä, julkaistu 28. 2. 2021

Sole Lahtinen-Manninen: HS:n kirjeenvaihtajahistorian ensimmäinen äiti ja vaimo

Alku Skandinavian-kirjeenvaihtajana oli tukala syyskuussa 1994. Edeltäjän poismuutto viivästyi, ja Tukholman-työhuoneisto piti remontoida. yöpyi viikkoja hotellissa. Työtehtävät vyöryivät päälle: Tanskan parlamenttivaalit sekä Ruotsin ja Norjan vaalit EU-jäsenyydestä. Niiden välissä virolainen autolautta Estonia upposi myrskyssä Itämerellä. Liki tuhannesta matkustajasta menehtyi yli 800. Ruotsalaisia heistä oli 501. ”Sitä maansurua raportoin sitten kaiken ohella Ruotsista. Onneksi kollega tuli…

kirjoittanut Vellamo Vehkakoski, julkaistu 28. 2. 2021

Annikki Wiirilinna – Legenda jo eläessään

ANNIKKI WIIRILINNA o.s. Tilvis, syntynyt vuonna 1921 maanviljelijäkodissa Kalajoella, oli toimittaja jos kukaan. Hän halusi niin kiihkeästi toimittajaksi, että saapuessaan opiskelijana kesälomalle Helsingistä, asteli asemalta heti Keskipohjanmaan toimitukseen, joka sijaitsi Kokkolassa Isokatu kahdessa asemaa vastapäätä. Annikki pyysi päästä kesätoimittajaksi vaikka ilman palkkaa. Hän teki sittemmin muutamia taukoja lukuun ottamatta pääasiallisen elämäntyönsä Keskipohjanmaassa vuodesta 1948 vuoteen…

kirjoittanut Raija Pelttari, julkaistu 24. 2. 2021

Kirsti Pohjonen – lahjomaton toimittaja

farmaseutti. Molemmat vanhemmat olivat kiinnostuneita kulttuurista: isä kuvataiteista – hän oli harrastajamaalari – äiti musiikista ja teatterista. Molemmat myös lukivat paljon. Vanhempien sivistys vaikutti myös tyttären elämään. Kirsti muistaa käyneensä teatterissa ja konserteissa jo pienenä. Viuluakin hän opetteli soittamaan ja tanssi balettia kahdeksan vuotta.   Tampereella oli 1940–50-luvuilla kaksi merkittävää tanssitaiteilijaa: . Kirsti kävi Liisi…

kirjoittanut Maija Kauppinen, julkaistu 24. 2. 2021

Leena Ahlholm – Kirjoittava elämä

Tulevan työurani suunta määräytyi abikeväänä 1969. Koulussa vahvin aineeni oli äidinkieli, jossa kielioppia ja kirjallisuutta ei opetettu erikseen. Molemmat olivat mieliaineitani. Lukiossa erityisesti kirjallisuus ja sen analysointi alkoivat kiinnostaa yhä enemmän. Valkolakit saatiin toukokuun viimeisenä päivänä 1969. En tehnyt tietoisesti suunnitelmaa ammatista ja siihen opiskelusta. Vanhempien kanssa siitä varmaan oli puhetta. Kirjoittaa halusin; siis toimittajaksi…

kirjoittanut Leena Ahlholm, julkaistu 20. 2. 2021

Maarit Tyrkkö – Lyhyt jakso lähellä valtaa, kokonainen elämä toimittajana

Maarit Tyrkkö ajattelee työuraansa tienä, josta on haarautunut monia polkuja. Niistä on pitänyt valita epävarmana siitä, mihin ne vievät. On vain pitänyt uskoa valitsemaansa tiehen – siihen, että se sattuma on oikea. Tämä tunne on vain vahvistunut koronakesän ja -syksyn kuukausina, jotka hän on viettänyt Kansallisarkistossa Helsingin Kruununhaassa järjestämässä arkistojaan.  Maarit Tyrkkö sanoo tätä ”toimita…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 7. 2. 2021

Raija Pelttari – Muistoja Keskipohjanmaasta

Tässä oma tekemäni juttu kulttuuritoimittajan vuosistani Keskipohjanmaassa. Viivyin ja viihdyin Keskipohjanmaassa lähes 40 vuotta eli täsmällisesti ilmaistuna 37, 5 vuotta vuodesta 1968 vuoteen 2005 saakka. Koko ajan kulttuuritoimittajana ja myöhemmin sen esimiehenä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri (s.1940 Lapualla) Helsingin yliopistosta ja tavoitteenani oli äidinkielenopettajan ura. Kokeilinkin opettajana muutaman vuoden pohjoisessa Lapissa ja viihdyin lasten kanssa.…

kirjoittanut Raija Pelttari, julkaistu 7. 2. 2021

Anna-Liisa Lilius – Sitkeää tiedon hakua lukijan puolesta

Anna-Liisa Liliuksen, Annukan, lapsuudenkoti Haapajärvellä oli tiedonhaluinen.  Rautatieläis-isä ja pankkivirkailijaäiti lukivat Helsingin Sanomia, mistä myös tytär oppi seuraamaan maailman menoa. ”Isän kanssa keskustelin yhteiskunnallisista asioista. Meillä oli suorastaan urheiluna se keskustelu. Kun opiskeluaikana menin kotiin, äiti ihmetteli, että ’voi hyvänen aika, kun yökaudet täytyy puhua’.” Perhe muutti Ouluun 1964 isän työn vuoksi. Annukka kävi lukion…

kirjoittanut Hanna Rajalahti, julkaistu 31. 1. 2021

Outoja perunoita ja ympäristönsuojelua – Yrsa Slotten mielestä toimittajalla on oltava halu vaikuttaa ja parantaa maailmaa

Pieni tyttö, joka  keinotteli itsensä uhkarohkeasti yläkerran huoneestaan  kuistin katolle ja huuteli sieltä ohikulkeville ihmisille. Koulutyttö, joka vaikutti  suuna päänä oppilasneuvostossa, ja myöhemmin monissa muissa yhdistyksissä. Tyttö, joka kulki usein metsissä metsäteknikko-isänsä kanssa ja oppi rakastamaan luontoa. Toimittaja, joka rohkeasti avasi suunsa infoissa ja otti asioista selvää perusteellisesti, aina kaupunginhallituksen b-listoja myöten. Nämä mielikuvat, tai…

kirjoittanut Leena Nygård, julkaistu 31. 1. 2021

Riitta Vihavainen – Urheilutoimittajan piti ansaita kollegojen ja haastateltavien arvostus

Riitta Vihavainen aloitti Uuden Suomen urheilutoimittajana vuonna 1980, yhtenä ensimmäisistä naisista alalla.  Kotoaan urheilukipinän saanut Riitta Vihavainen oli tottunut seuraamaan urheilua tarkasti, mutta urheilutoimittajan ammatissa hän joutui taistelemaan saadakseen arvostusta, etenkin miespuolisilta kollegoiltaan. Uuden Suomen urheilutoimituksessa vuonna 1980 aloittanut Vihavainen oli ensimmäisiä suomalaisnaisia urheilutoimittajana. Häntä ennen alalla olivat vain Helsingin Sanomien Marjut Svahn ja Reetta…

kirjoittanut Kaija Yliniemi, julkaistu 31. 1. 2021

Päivi Alasuutari: Osa asioista on menossa hyvään suuntaan

 Päivi Alasuutari aloitti sosiologian opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 1981. Hän oli vuotta aiemmin pyrkinyt lukemaan erittäin suosittua tiedotusoppia mutta ei päässyt sisään. Tampereella opiskeleva isoveli ja hänen kaverinsa onneksi neuvoivat, että tiedotusopin ei tarvitse olla pääaine, jos aikoo toimittajaksi. – Olin saanut koulusta hyvän kirjoittajan itsetunnon, ja minua kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat. Olen kotoisin duunariperheestä, joten…

kirjoittanut Johanna Liukkonen, julkaistu 17. 1. 2021

Raija Lahtinen: Räväkkä toimittaja voi ryhtyä vaikka mihin

Aina rohkeasti uusiin tehtäviin hypännyt toimittaja Raija Lahtinen on kokeillut muitakin kuin median työpaikkoja ja havainnut, että toimittajista on mihin vain. Mutta journalistin identiteettiä ei voi koskaan pestä pois. Raija on myös ahkeroinut journalistien järjestöissä ja toiminut muun muassa Naistoimittajat ry:n puheenjohtajana. Journalistin ammatti tuli ylioppilaskirjoitusten jälkeen Raija Lahtisen mieleen yhtenä vaihtoehtona, olihan hän 16-vuotiaana…

kirjoittanut Riitta Lehtimäki, julkaistu 31. 12. 2020

Marjut Lindberg: ”Median rooli vahtikoirana turvaa heikoimpien oikeuksia”

Käsitöistä ja ompelemisesta kiinnostunut Marjut Lindberg vietti osan kesästä 1969 Hollolan naisteollisuuskoulun käsityöopistossa. Tähtäimenä oli valmistua käsityönopettajaksi. Se oli hänen ainoa tulevaisuuden suunnitelmansa.  – Olen aina ommellut, neulonut ja tehnyt paljon muitakin käsitöitä. Minulla oli tuossa koulussa kuitenkin tosi ”kettumainen” opettaja. Hänen takiaan päätin, ettei minusta koskaan tule ainakaan käsityönopettajaa. Pysyköön käsityö harrastuksena ja niin…

kirjoittanut Anne-Maj Aunula, julkaistu 29. 12. 2020

Maarit Tastula – ”Tärkeintä on saada itsensä ulos poterosta”

Yhdysvaltalaiskirjailija Louisa May Alcotin klassikkoteos, Pikkunaisia (1868, 1869) ja kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomeryn Pieni Runotyttö (1923) ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen moniin tyttöihin ja naisiin ympäri maailman. Yksi, jonka sisäistä maailmaa teokset aikanaan myllersivät, on kahdeksalla Telvis-palkinnolla useasti noteerattu suomalaistoimittaja Maarit Tastula. – Luin aikoinaan paljon suosittuja tyttökirjoja, muun muassa Pikkunaisia ja Pientä runotyttöä. Samaistuin kirjojen…

kirjoittanut Maria Paldanius, julkaistu 20. 12. 2020

Marja Kytömäki – Järjestölehdessä kuului lukijoiden ääni

– Haaveilin, millaisen lehden perustaisin, jos voisin. Näin Marja Kytömäki kuvaa mietteitään kouvolalaisena ylioppilaana 1977. Toimittajan työ kiehtoi. Silti hän hakeutui Helsingin yliopistoon opiskelemaan kansatiedettä, joka vaihtui pian ihmisläheisemmältä tuntuneeseen uskontotieteeseen.  Yliopisto-opintojen lomassa Marja kävi Laajasalon lehdistö- ja tiedotusopin kurssin, työskenteli kesän Yleisradion Kaakkois-Suomen alueradiossa, kirjoitti ja teki taittotöitä freelancerina eri julkaisuihin, perusti perheen ja…

kirjoittanut Karjalainen Merja, julkaistu 20. 12. 2020

Merja Karjalainen – Alan vaihto palautti ilon kirjoittamiseen

Merja Karjalainen on uuden edessä. Pitkä ja monipuolinen toimittajan ura tuli käännekohtaan kevättalvella 2018, kun työhön ei enää löytynyt paloa. Tähän hetkeen jokainen aikaisempi työ tuo kuitenkin jotakin, eniten vuodet Työ Terveys Turvallisuus -lehden toimituspäällikkönä ja päätoimittajana. Merja kuvaa itseään ihmiseksi, joka toimii innoituksen mukaan. – Palo, halu ottaa selvää ja toimia sanansaattajana jonkun toisen…

kirjoittanut Marja Kytömäki, julkaistu 20. 12. 2020

Raili Malmberg – valovoimainen opettaja, päätoimittaja ja järjestöaktiivi

Opetusneuvos Raili Malmberg (omaa sukua Vasara) on monista yhteyksistä tunnettu vaikuttaja, joka on elämänsä aikana työskennellyt opettajana monilla kouluasteilla ja toimittajana sekä osallistunut työnsä ohella ja eläkkeellä ollessaan lukuisiin järjestöihin niiden kantavana voimana. Taitavana sanankäyttäjänä hän on esitelmöinyt ja luennoinut erilaisille yleisöille ja kirjoittanut monia teoksia. Raili Malmberg syntyi Helsingissä 22. marraskuuta 1926. Hän vietti…

kirjoittanut Pirkko Nuolijärvi, julkaistu 4. 12. 2020

Maija Toppila – Erikoislehtien ykkösnainen

Lukijan palvelemiseksi on käännettävä kaikki kivet, ja hyvä taloudellinen tulos kertoo, että lehti on siinä onnistunut.  Monen aikakauslehden päätoimittaja ja erikoislehden tekijä Maija Toppila kertoo oppineensa nämä asiat jo alle kolmikymppisenä toimituspäällikkönä. Maija Toppilan koti ei ollut akateeminen eikä tuttavapiiriin kuulunut ainuttakaan toimittajaa.  Lähtiessään Oulusta opiskelemaan Maija ei tähdännyt journalistin uralle. Intohimoinen humanisti ja latinisti pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuustiedettä mutta…

kirjoittanut Jenna Parmala, julkaistu 8. 11. 2020

Helena Tahvanainen – Unelmatyössä Pohjois-Karjalassa

Helena Tahvanainen oli lukioaikana kirjoittanut Karjalaisen nuorten palstalle ja eri lehtien mielipiteisiin ja jopa myynyt aineiden aloituksia koulukavereilleen. Äidinkielen opettaja oli useammankin kerran kysynyt, onko hän ajatellut toimittajan ammattia. Ei hän ollut, häntä kiinnosti juridiikka. Oikeustieteellisen pääsykokeissa ei kuitenkaan tärpännyt, ja Helena jätti yrittämisen yhteen kertaan. Koska hän halusi Helsinkiin, jossa tuleva puoliso jo opiskeli,…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 8. 11. 2020

Tuula Heinänen – Sydämellä lapset ja kulttuuri

Tuula Heinäsen koko työuran kestänyt suhde Hämeen Sanomiin alkoi hauskasti. Hän oli saanut kesäksi 1967 varapaikalta pestin lehden kesätoimittajaksi. Kun hän ensimmäisenä työpäivänään meni toimitukseen, hän esittäytyi ensimmäiselle vastaantulijalle. ”Kiuru”, hän sanoi ujosti. ”Leivo”, mies vastasi. Ohikiitävän hetken uusi tulokas mietti, pilaako hänestä tehdään, mutta ei sentään. Jyri Leiwosta tuli hänelle pitkäaikainen, hyvä työtoveri. Tuula…

kirjoittanut Pirkko Keskinen, julkaistu 8. 11. 2020

Kaija Virta – Maailmanpolitiikan syväluotaaja

Uutisreportterina palaneen parlamenttitalon edessä Moskovassa, lakkolaisten piirittämänä Gdanskin laivatelakalla, jakkupukunaisten ja kravattimiesten seurassa EU:n ja Naton huippukokouksissa milloin Madridissa, milloin Brysselissä. Nuo ovat välähdyksiä ulkomaanjournalisti Kaija Virran uralta. Hän on pyörinyt kriisien keskellä ja vallan saleissa. Omimmillaan hän silti kokee olevansa kirjoittaessaan syvällisiä analyysejä maailman tapahtumista. Maailmanpolitiikan syväluotaus ei ole hellittänyt eläkkeelläkään. Kaija Virta ojentaa…

kirjoittanut Tellervo Yrjämä-Rantinoja, julkaistu 8. 11. 2020

Hilkka Ritola-Sunnari, Ylen aluetoimittaja sai Lapin kylissä juhlavan vastaanoton

Kun Hilkka Ritola-Sunnari aloitti toimittajan työt Ylen aluetoimituksessa 1970-luvun alussa, ohjelma-aikaa oli vähän, mutta into saada maakunnan ääni kuuluviin oli kova. Nuoren toimituksen tekemisiä valvoi Ylen alueellinen ohjelmaneuvosto, joka ratkaisi jopa äänestyspäätöksin, olivatko ohjelmat tasapuolisia ja oliko haastateltu oikeita ihmisiä. Hilkka Ritola-Sunnarin ammatinvalinnan ratkaisi kesäharjoittelu Ylen Oulun aluetoimituksessa vuonna 1970. Kalajoella oli syttynyt suuri, sitkeä…

kirjoittanut Hilkka Säävälä, julkaistu 30. 10. 2020

Anita Salmi – Pitkä ura kirjoituskoneen ajasta someen

”En koskaan ajatellut, että minusta tulisi toimittaja. Kuitenkin pienestä saakka olin väsännyt pieniä tarinoita ja tykännyt kirjoittaa. Toimittajan tehtävään tulin silti eräällä tavalla ”sattumalta” tai olisiko siinä ollut jonkinlainen polku, johdatus. Työskentelin Keskipohjanmaa-lehdessä aluetoimittajana vuodesta 1985 vuoteen 2015. Olin koulutukseltani markkinointilinjan yo-merkonomi ja saanut mieheni siivellä töitä Wärtsilän Pietarsaaren tehtaiden konttorista, jossa melko pian sain…

kirjoittanut Anita Salmi, julkaistu 30. 10. 2020

Maija Kauppinen – Perusolemukseltaan toimittaja

Elettiin 1950-lukua, kun ystävykset Maija, Kaarina ja Ritva tekivät Iisalmen tyttölyseossa lehtiä. Käsin kirjoitettuja tietenkin. Yhdelle heistä innostus ja tekemisen ilo jäi alitajuntaan niin, että hänestä tuli toimittaja, ja urasta pitkä ja upea. Maija Kauppinen on työskennellyt yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana kolmessa lehdessä. Hän aloitti Emäntälehden toimitusharjoittelijana 1968, ja jäi eläkkeelle Pirkan toimituspäällikkönä…

kirjoittanut Tuula Stenberg, julkaistu 16. 10. 2020

Jenna Parmala – Vapaus veti freelanceriksi

Vapautta arvostavalle toimittaja Jenna Parmalalle freelancerin työ on ollut hauskaa mutta median murroksessa myös väistämätöntä. Kun Jenna Parmala (s. 1987) oli lukiolainen, hän uneksi monen tulevan toimittajan tapaan vapaasta taiteilijaelämästä. Ammattihaaveissa siinsivät filosofin ja luovan kirjoittajan työt. Kun paikkaa yliopistolta eikä Teatterikorkeakoulusta auennut, hän löysi Laajasalon opiston. Vuosi sen medialinjalla oli ensi sysäys journalistin ammattiin.…

kirjoittanut Maija Toppila, julkaistu 7. 10. 2020

Liina Putkonen: Tarina ei katoa koskaan

Tapa kertoa muuttuu, mutta tarina itsessään ei katoa. Niitä kerrottiin jo ennen kirjapainotaitoa. Tekstin kuolema kuulostaa meidän sukupolvelle mahdottomalta, vaikka ovathan myös TikTok ja Snapchat omanlaistaan tarinankerrontaa. Liina itse joutui vuosiksi työntämään syrjään intohimonsa kirjoittaa. Paine purkautui tavalla, jonka on monelle journalistille tuttu. – Menin luovan kirjoittamisen kurssille. Törmäsin dekkarikilpailuun, satuin voittamaan sen ja sain…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 15. 9. 2020

Liisa Kuittinen: Mikään uralla ei ole lopullista

Kun Liisa Kuittinen muutti Helsingistä Lappiin ja lähti palkkatyöstä freelanceriksi, hän arveli, että sopeutuminen kestää muutaman kuukauden. Nyt hän ymmärtää, että muutoksen sisäistäminen kestää vuosia. Liisa Kuittinen valmistui vuonna 2004 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereelta ja pääsi imeytymään suoraan työelämään. – Se oli hyvää aikaa valmistua. Oli nousukausi. Olin tehnyt gradukesänä juttuja Alma Median Lehdentekijöille, ja valmistuttuani…

kirjoittanut Johanna Liukkonen, julkaistu 31. 8. 2020

Anna-Liisa Hämäläinen: ”Kirjoittajan ääni tuo brändiin elämän maun”

Vapaus jatkaa on parasta, mitä Anna-Liisa Hämäläinen haluaa työelämältä, vaikka jäikin eläkkeelle. Nykyinen yrittäjä ja entinen päällikkö palvelee lukijoita koko vapaan journalistin sydämellään. Koronakevät 2020 viuhahti ohi Anna-Liisa Hämäläisen nauttiessa kertyneitä pitämättömiä lomiaan, ja niiden jälkeen odotti eläkkeelle jääminen. Kurjia tunteita herättävät vain uutiset työpaikan yt-neuvotteluista. Oma tiimi työskenteli tietämättä tulevaisuudestaan. – Kovat on ajat. …

kirjoittanut Sinikka Luhtasaari, julkaistu 21. 8. 2020

Tiina Komi: ”Tärkeintä on säilyttää suhteellisuudentaju”

Tiina Komi ajautui freetoimittajaksi asuessaan lyhyen aikaa kahdessa maassa. Hän kiittää ammattia, joka toimii eri elämäntilanteissa iästä riippumatta ja jossa tärkeintä ovat kysymykset. Tiina Komi kasvoi Kouvolassa äitinsä ainokaisena. Päiväkirjaan hän kirjoitti kesäkuussa 1971: – On ihme, miten kynä lentää ihan itsestään. Olisi ihana tehdä sinusta, rakas päiväkirja, jotain erikoista, niin kuin kirjoissa olevat päiväkirjat…

kirjoittanut Sinikka Luhtasaari, julkaistu 21. 8. 2020

Toimittaja Rita Dahl: Rakkaudesta journalismiin

Nuorena Rita Dahlin unelma-ammatteja olivat oopperalaulaja, kirjailija ja professori. Hän päätyi toteuttamaan suuren osan haaveistaan. Nykyään Rita on laaja-alaisesti työskennellyt vapaa toimittaja, kirjailija, kääntäjä, runoilija, viestinnän ammattilainen, opettaja ja sopraano. – Nyt opetan suomen kieltä Helsingin aikuislukiossa, vedän kirjoituskursseja viestinnän ammattilaisille ja käännän galicialaisen nuoren runon antologiaa. Rita myös markkinoi kirjojaan podcastien avulla ja tekee…

kirjoittanut Jenna Parmala, julkaistu 27. 5. 2020

Tuulikki Antila – sata vuotta suomalaista journalismia

Naistoimittajat ry:n perustaja- ja kunniajäsen ja 1960-luvun lopun puheenjohtaja, ekonomi Tuulikki Antila (o.s. Väänänen) syntyi kolme viikkoa vanhaan itsenäiseen Suomeen Hämeenlinnassa 31.12.1917. Hän ehti elämänsä aikana kokea Suomen ja maailmanhistorian merkittävät käänteet ja tavata ajan valtaapitävät. Ennen kaikkea Antila koki naisen aseman muutoksen ruutuessuisesta hellapoliisista aktiiviseksi virkanaiseksi. Antila kirjoitti paljon, elävästi ja modernisti. Tupakka sauhusi taukoamatta. Hän työskenteli…

kirjoittanut Tiina Vahtera, julkaistu 24. 11. 2019

Aino Pietarinen – Paremman työelämän puolesta

Päätoimittaja Aino Pietarisen elämäntyönä on ollut suomalaisten työelämän seuraaminen ja työn muutoksesta kirjoittaminen. Kolmekymmentä vuotta Palkkatyöläinen-lehdessä kietoi oman toimittajauran ja lehden tavoitteet erottamattomasti yhteen. Molemmat pyrkivät parantamaan työelämää ja työntekijöiden asemaa. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa liippaavat aiheet lankesivat pitkään Aino Pietariselle siksi, että hän oli Palkkatyöläisen toimituksen ainoa nainen ja myös siksi, että hän…

kirjoittanut Maija Töyry, julkaistu 31. 10. 2019

Leena Löyttyniemi – Kotitalous-lehden päätoimittaja, perhe- ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja

Kotitalous-lehden päätoimittaja Leena Löyttyniemi kiinnostui jo opiskeluvuosinaan perheestä taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena yksikkönä. Perhepolitiikan ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja Löyttyniemi on ollut 1970-luvulta lähtien. Lisäksi hän on nostanut naisten asemaa ja maanpuolustusta koskevia kysymyksiä julkiseen keskusteluun lukuisilla lehtikirjoituksilla ja esitelmillä sekä toimimalla kansalaisjärjestöissä. Riihimäen varuskunnassa sotilasvirkamiehen tyttärenä kasvanut Leena Varjokallio, sittemmin Löyttyniemi, valmistui kotitalousopettajaksi 1962 Helsingin Kotitalousopettajaopistosta.…

kirjoittanut Aura Korppi-Tommola, julkaistu 21. 4. 2017

footer-logo2

Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

 

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT