Lapsuus Lapissa Kaikki alkoi varsinaisesti Naruskasta. Kylästä, joka sijaitsee tiettömän tien takan, noin 50 kilometrin matkan päässä Sallan keskustasta pohjoiseen, aivan Venäjän rajan tuntumassa. Naruskan
Räätälin tytär Maria (Maiju) Raunio syntyi vuonna 1872 Keuruun pitäjässä Keski-Suomessa räätäli Erland Saarisen (1846-1930) ja piika Kristiina Hellénin (1851-?) esikoisena. Perheeseen syntyi kaikkiaan 13
Anni Huotari oli ammatiltaan ompelija ja käsityönopettaja. Hän oli 1900-luvun alussa suomalaisen työväenliikkeen näkyvimpiä naishahmoja yhdessä Miina Sillanpään ja Ida Aalle-Teljon kanssa. Hän oli yksi
Kun Tuula Koukku syntyi, äiti Tellervo oli 22- ja isä Leo 26-vuotias. Odotettu ja toivottu lapsi jäi ainokaiseksi. Äiti oli kotona, isä tehtaassa töissä ensin
Perniöläinen Eeva Koskinen menehtyi 74-vuotiaana 30.8.2024. Hän jätti jälkeensä selkeän viestin: ”Tärkeää työtä maailman naisten ja tyttöjen hyväksi on jatkettava. Kohti tasa-arvoa on kuljettava.” Toimittaja
Me, jotka olemme kasvaneet Raahen Seudun lukijoina, jäimme kaipaamaan Selan seurassa -pakinoita. Se palsta oli luettava aina ensin, sitten vasta uutiset. Toimittaja Senja Anttila kirjoitti
”Oikiat raahelaiset asuvat aina muualla. Muualta muuttaneet raahelaiset eivät ole raahelaisia muuallakaan. Oikioille raahelaisille Raahe on maailman paras paikka. Eivät he silti muuta Raaheen muualta
Helsingissä syntynyt Helena Westermarck oli Naisasialiitto Union ensimmäinen sihteeri, Nutid-lehden toimittaja, naisten äänioikeuden puolestapuhuja, kirjailija ja taidemaalari sekä naisasianainen. Hän oli ehdolla ensimmäisissä eduskuntavaaleissa, mutta
Ensimmäinen nainen Yleisradion ulkomaankirjeenvaihtajana oli Sinikka Siekkinen (s. 1943), joka valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1969 ja pääsi kohta toimittajaksi televisiouutisiin. Hän oli aluksi kotimaan
Ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja oli Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807-79). Helsingin Lauantaiseura perusti vuonna 1832 oman lehden, Helsingfors Morgonbladin, jonka toimittajaksi J. L. Runeberg lupautui,
Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli
Tuuli Reijonen kirjoitti tosipohjaisessa romaanissaan Vedessä ja tulessa tarinan, jonka päähenkilö on Maria Elisabeth Cajanus (1804-1861). Elisabeth kuului pohjalaiseen virkamies- ja pappissukuun. Reijosen äidin suvusta
Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista
Vaikuttajanainen ja Suomen eläinsuojelun äiti Constance Maria Ullner ent. Gullberg (1856-1926) toimi postitoimiston hoitajana ja eläinsuojeluaatteen innokkaana herättäjänä ja valistajana. Hän perusti elämänsä aikana useita
Legendaarinen amerikansuomalainen toimittaja Ulpukka ”Lily” Leino syntyi Omajassa Kuubassa suomalaisessa utopiasiirtokunta Ponnistuksessa 1911. Hänen vanhempansa olivat salolainen Aina Maria Leino (Hammar) ja Juho Kustaa Leino
”Parhaimmillani olen toimittajana ollut, kun on pitänyt juosta pää kolmantena jalkana.” Näin toteaa vuosikymmeniä päätoimenaan kahta maakuntalehteä – Hämeen Sanomia ja Kainuun Sanomia – palvellut
Hanne Aho toimii Suomen Journalistiliiton puheenjohtajana aikana, jolloin alalla käydään vuodesta toiseen jatkuvia yt-neuvotteluja, ja tuhannet entiset journalistikollegat ovat menettäneet työnsä. Lapsena Hanne vastaili toimittajaäitinsä
Eeva-Helena Jokitaipale aloitti toimittajauransa kesätoimittajana paikallislehti Itä-Hämeessä. Tosin vähän nuorempana kuin yleensä eli jo lukiolaisena. ”Olin lukiossa ajatellut rikosasianajajan tai toimittajan uraa, Seiskassahan nämä molemmat
Tulin Yleisradioon lehdistöstä 1965 Hella Wuolijoen perustaman ”Kotien ohjelmat” -nimisen toimituksen toimituspäälliköksi. Muutin omana päällikkökautenani nimen ”Perheradioksi”. Se sopi hyvin yhteen ”Kouluradion” ja ”Lasten radion”
Matematiikan vihaajasta tuli atk-toimittaja – Oili Tolvanen Oili Tolvanen ei pienenä haaveillut toimittajan töistä, vaan isosiskosta piti tulla perheen journalisti. Toisin kuitenkin kävi. Helsingin yliopistossa
Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä
“Haaveilin nuorena, että minusta tulisi politiikan toimittaja. Sellainen ‘tähtitoimittaja’, joka tekee poliittisia reportaaseja ja syvähaastatteluja. Mutta ei se mennyt lähellekään niin. Vähän harmi, etten tällaista
Ritva Karhula aloitti uransa lehdessä ja työskenteli sitten radiossa noin 40 vuotta. Sinä aikana tapahtui paljon. ”Opin lukemaan viisivuotiaana ja olen aina kirjoittanut, jo pikkulikkana
Soisalon Seudun päätoimittajana elämäntyönsä tehnyt Eeva-Liisa Pennanen uskoo yhä paikallisjournalismin voimaan. Uransa varrella hän on halunnut nostaa esille erityisesti tavallisten ihmisten tarinoita ja kokemuksia. Eeva-Liisa
Satu Lipponen kuunteli nuorena radiosta Maailman politiikan arkipäivää -ohjelmaa ja teki muistiinpanoja kiehtovista tapahtumista. Vaihto-oppilasvuosi Yhdysvalloissa 1971 – 1972 ennen lukioon menoa oli kasvattanut mielenkiintoa
Valokuvaaja Rosemarie Särkkä aloitti uransa 2000-luvun alussa. Uutiskuva oli tuolloin vielä voimissaan, mutta naista syrjittiin kenttätyössä ihan kirjaimellisesti. Oli tammikuu 2009. Sauli Niinistö ja Jenni
Toimittajan töitä neljällä vuosikymmenellä tehnyt Katja Hedberg on haastatellut asunnottomia, huippu-urheilijoita ja Nobel-voittajaa. Viisikymppisenä hän siirtyi järjestöviestinnän maailmaan. Setlementti Puijolan viestintäpäällikkönä hän kokee olevansa yhä
”Mitä katoavan elinkeinon edustaja”, tapasi tunnettu nivalalainen vaikuttaja Jaakko Vuolteenaho avata keskustelun aina, kun hän soitti minulle. Vuosikymmenien ajan. Katoavuus ei viitannut lehtityöhön vaan maatalouteen,
Vaskiseppä Johan Viktor Löfgrenin ja vaimonsa Matildan tytär Lahja Lempi syntyi 1896 Helsingin Kalliossa. Osa perheenjäsenistä suomalaisti sittemmin nimensä Venojaksi, niin Lempikin. Lapsuus ja nuoruus
Sosiaalialalta mediamaailmaan siirtynyt Tiia Rantanen luotsaa kollegansa Anna Karhusen kanssa yhtä Suomen kuunnelluimmista podcasteista. Kaverin puolesta kyselen -podcastin ohella Rantanen tekee töitä media-alan yrittäjänä ja
Toimittaja Anna-Stina Nykänen on ihastuttanut ja vihastuttanut jutuillaan Helsingin Sanomien lukijoita jo viidellä vuosikymmenellä. Nykänen on tullut tunnetuksi kolumneistaan, pitkistä artikkeleistaan ja siitä, ettei hän
Terttu Häkkinen oli ensimmäinen nainen seitsenpäiväisen lehden vastaavana päätoimittajana. Työuransa parhaina hän kuitenkin muistelee vuosia Hämeen Sanomien uutispäällikkönä. Hämeen Sanomien päätoimittajana kymmenvuotiskauden 1992-2002 toiminut Terttu
Kiinnostus kirjoittamiseen ja äidinkieleen sekä intohimo kirjoihin ja lukemiseen sai minut jo varhain haaveilemaan toimittajan työstä. Jo ollessani kansakoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla 1960-luvulla opettajamme
Helsingin Sanomien ulkomaankirjeenvaihtajista Maija-Liisa Heini ja Kaija Virta olivat tienraivaajia naisille. Mutta yli satavuotisen lehden historiassa Sole Lahtinen-Manninen oli tehtävässä ensimmäinen äiti ja vaimo. Alku
ANNIKKI WIIRILINNA o.s. Tilvis, syntynyt vuonna 1921 maanviljelijäkodissa Kalajoella, oli toimittaja jos kukaan. Hän halusi niin kiihkeästi toimittajaksi, että saapuessaan opiskelijana kesälomalle Helsingistä, asteli asemalta
Tamperelainen Kirsti Pohjonen on tehnyt yli 40 vuotta kestäneen toimittajan uran. Valtaosan siitä – 37 vuotta – hän on ollut Aamulehdessä uutistyössä, vuoropäällikkönä, politiikan toimittajana
Tulevan työurani suunta määräytyi abikeväänä 1969. Koulussa vahvin aineeni oli äidinkieli, jossa kielioppia ja kirjallisuutta ei opetettu erikseen. Molemmat olivat mieliaineitani. Lukiossa erityisesti kirjallisuus ja
Maarit Tyrkkö muistetaan läheisestä yhteistyöstään ja ystävyydestään presidentti Urho Kekkosen kanssa. Pääosan yli 50 vuotta kestäneestä työurastaan hän on kuitenkin tehnyt monipuolisena toimittajana ja tietokirjailijana.
Tässä oma tekemäni juttu kulttuuritoimittajan vuosistani Keskipohjanmaassa. Viivyin ja viihdyin Keskipohjanmaassa lähes 40 vuotta eli täsmällisesti ilmaistuna 37, 5 vuotta vuodesta 1968 vuoteen 2005 saakka.
Anna-Liisa Lilius aloitti tiedottajana ja päätyi taloustoimittajaksi. Yhteinen nimittäjä uran aikana on ollut yritysten toiminnan ja toimintaympäristön avaaminen yleisölle. ”Jos haluan jotakin selvittää, niin kyllä
Pieni tyttö, joka keinotteli itsensä uhkarohkeasti yläkerran huoneestaan kuistin katolle ja huuteli sieltä ohikulkeville ihmisille. Koulutyttö, joka vaikutti suuna päänä oppilasneuvostossa, ja myöhemmin monissa muissa
Riitta Vihavainen aloitti Uuden Suomen urheilutoimittajana vuonna 1980, yhtenä ensimmäisistä naisista alalla. Kotoaan urheilukipinän saanut Riitta Vihavainen oli tottunut seuraamaan urheilua tarkasti, mutta urheilutoimittajan ammatissa
Toimittaja Päivi Alasuutari on toiminut toistakymmentä vuotta Kalevassa työsuojeluvaltuutettuna ja kymmenisen vuotta luottamustehtävissä Journalistiliitossa. ”Jos työpaikoilta ei löydy niitä, jotka neuvottelevat, ollaan pian saneluyhteiskunnassa”, hän
Aina rohkeasti uusiin tehtäviin hypännyt toimittaja Raija Lahtinen on kokeillut muitakin kuin median työpaikkoja ja havainnut, että toimittajista on mihin vain. Mutta journalistin identiteettiä ei
Käsitöistä ja ompelemisesta kiinnostunut Marjut Lindberg vietti osan kesästä 1969 Hollolan naisteollisuuskoulun käsityöopistossa. Tähtäimenä oli valmistua käsityönopettajaksi. Se oli hänen ainoa tulevaisuuden suunnitelmansa. – Olen
Yhdysvaltalaiskirjailija Louisa May Alcotin klassikkoteos, Pikkunaisia (1868, 1869) ja kanadalaiskirjailija Lucy Maud Montgomeryn Pieni Runotyttö (1923) ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen moniin tyttöihin ja naisiin ympäri
Sydän-lehteä sydämellä, siihen voi tiivistää keväällä 2020 eläkkeelle jääneen päätoimittaja Marja Kytömäen uran kaksi viimeistä vuosikymmentä. Hänen matkansa kohti toimittajan ammattia alkoi Laajasalon opiston lehdistö-
Merja Karjalainen on uuden edessä. Pitkä ja monipuolinen toimittajan ura tuli käännekohtaan kevättalvella 2018, kun työhön ei enää löytynyt paloa. Tähän hetkeen jokainen aikaisempi työ
Opetusneuvos Raili Malmberg (omaa sukua Vasara) on monista yhteyksistä tunnettu vaikuttaja, joka on elämänsä aikana työskennellyt opettajana monilla kouluasteilla ja toimittajana sekä osallistunut työnsä ohella
Lukijan palvelemiseksi on käännettävä kaikki kivet, ja hyvä taloudellinen tulos kertoo, että lehti on siinä onnistunut. Monen aikakauslehden päätoimittaja ja erikoislehden tekijä Maija Toppila kertoo oppineensa nämä
Helena Tahvanainen työskenteli kymmenen vuotta Karjalaisen maa- ja metsätaloustoimittajana. EU oli työn suola ja sokeri, sillä Suomen liittyminen Euroopan unioniin sattui tuohon ajanjaksoon. Nykyisin hän
Tuula Heinäselle tärkeää oli avata lukijoiden – ja päättäjien – silmiä asioille, jotka muutoin eivät saaneet huomiota. Eläkepäiviensä aikana hän on kirjoittanut 11 kirjaa. Tuula
Aatos Erkko patisti Helsingin Sanomia lähettämään naisia ulkomaankirjeenvaihtajiksi Uutisreportterina palaneen parlamenttitalon edessä Moskovassa, lakkolaisten piirittämänä Gdanskin laivatelakalla, jakkupukunaisten ja kravattimiesten seurassa EU:n ja Naton huippukokouksissa
Kun Hilkka Ritola-Sunnari aloitti toimittajan työt Ylen aluetoimituksessa 1970-luvun alussa, ohjelma-aikaa oli vähän, mutta into saada maakunnan ääni kuuluviin oli kova. Nuoren toimituksen tekemisiä valvoi
Anita Salmi työskenteli aluetoimittajana maakuntalehdessä 30 vuotta. Pärjätäkseen uutiskilpailussa piti osata pitää puolensa. Työelämässä matkan varrelle osui myös kuumia aiheita. Työn ohessa Salmi opiskeli ensin
Elettiin 1950-lukua, kun ystävykset Maija, Kaarina ja Ritva tekivät Iisalmen tyttölyseossa lehtiä. Käsin kirjoitettuja tietenkin. Yhdelle heistä innostus ja tekemisen ilo jäi alitajuntaan niin, että
Vapautta arvostavalle toimittaja Jenna Parmalalle freelancerin työ on ollut hauskaa mutta median murroksessa myös väistämätöntä. Kun Jenna Parmala (s. 1987) oli lukiolainen, hän uneksi monen
Liina Putkonen, s. 1973, tietää mitä tarkoittaa median murros. Hän on kokenut viidet yyteet kahdeksassa vuodessa. Tuossa myrskyssä Putkonen on hankkinut itselleen monipuoliset digitaidot, kirjoittanut
Kun Liisa Kuittinen muutti Helsingistä Lappiin ja lähti palkkatyöstä freelanceriksi, hän arveli, että sopeutuminen kestää muutaman kuukauden. Nyt hän ymmärtää, että muutoksen sisäistäminen kestää vuosia.
Vapaus jatkaa on parasta, mitä Anna-Liisa Hämäläinen haluaa työelämältä, vaikka jäikin eläkkeelle. Nykyinen yrittäjä ja entinen päällikkö palvelee lukijoita koko vapaan journalistin sydämellään. Koronakevät 2020
Tiina Komi ajautui freetoimittajaksi asuessaan lyhyen aikaa kahdessa maassa. Hän kiittää ammattia, joka toimii eri elämäntilanteissa iästä riippumatta ja jossa tärkeintä ovat kysymykset. Tiina Komi
Nuorena Rita Dahlin unelma-ammatteja olivat oopperalaulaja, kirjailija ja professori. Hän päätyi toteuttamaan suuren osan haaveistaan. Nykyään Rita on laaja-alaisesti työskennellyt vapaa toimittaja, kirjailija, kääntäjä, runoilija,
Naistoimittajat ry:n perustaja- ja kunniajäsen ja 1960-luvun lopun puheenjohtaja, ekonomi Tuulikki Antila (o.s. Väänänen) syntyi kolme viikkoa vanhaan itsenäiseen Suomeen Hämeenlinnassa 31.12.1917. Hän ehti elämänsä aikana kokea
Päätoimittaja Aino Pietarisen elämäntyönä on ollut suomalaisten työelämän seuraaminen ja työn muutoksesta kirjoittaminen. Kolmekymmentä vuotta Palkkatyöläinen-lehdessä kietoi oman toimittajauran ja lehden tavoitteet erottamattomasti yhteen. Molemmat
Kotitalous-lehden päätoimittaja Leena Löyttyniemi kiinnostui jo opiskeluvuosinaan perheestä taloudellisena, sosiaalisena ja kulttuurisena yksikkönä. Perhepolitiikan ja kuluttajakasvatuksen vaikuttaja Löyttyniemi on ollut 1970-luvulta lähtien. Lisäksi hän on
