Menneiden kymmenenvuosien sarja mahduttaa puitteisiinsa elämyksistä ja pyrkimyksistä harvinaisen rikkaan elämän, jolla leimaa-antavana on ollut polttava kaipuu yhä täydellisempään tietoon ja alati ilmennystä etsivä taiteellinen näkemys, missä voimakas paatos ja välkehtivä huumori ovat esiintyneet rinnakkaisina vivahduksina. Alma Hedenström valmistui elämäntehtäväänsä siinä oppilaitoksessa, joka on ollut monen muunkin ansioituneen naisen polun lähtökohtana, nimittäin Jyväskylän seminaarissa. Sieltä…
Hanna Salminen – karjalainen ruustinna ja naisasianainen
Laatokan Karjalan Jaakkiman pitäjässä vietti ruustinna Hanna Salminen 60-vuotispäiviään toukokuun 26. päivä 1927. Hän on esimerkki isänmaallisesta ja lämminsydämellisestä vaikuttajanaisesta. Salminen on hoitanut mallikkaasti niin suuren perheensä ja pappilan emännän velvollisuudet kuin monien ihmisten hyvinvointia parantavien toimintojen saamisen kuntaansa. Hän innosti ja kannusti. Jo nuorena tyttönä Hanna Salminen heräsi huomaamaan naisten sorretun aseman. Kun Suomalaisen…
Anni Kaste o.s. Lindeberg – kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja
Anni Lindeberg syntyi Nastolassa ”Kumian kukkana” helmikuun 6. pnä 1876. Hän oli 14-lukuisesta lapsikatraasta 11. Isä Karl Kustaa Lindeberg oli vanhaa hämäläistä rusthollarisukua ja äiti Karolin Kristina Elisabeth Hymander papintytär Pornaisista. Äidinäiti perhe tuli kaukaa, hänhän oli Saksasta muuttaneen upseeriperheen lapsia. Isä oli kruunupuustellin hoitaja. Suuren lapsilauman elättäjänä ja maalla asuvana ei hän voinut tarjota…
författaren
Terttu Välikangas,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
20.
7.
2018
Riitta Ahtiainen – Elämäni tarinaa
Riitta Ahtiainen kertoo elämästään perheenäitinä, maatalousyrittäjänä, tilastohaastattelijana ja mummina. Riitta Ahtiainen, 64 v, on ollut naimisissa Ilkka Ahtiaisen kanssa 41 vuotta. Heidän perheessään on 5 lasta, 4 tytärtä ja 1 poika sekä 7 lastenlasta. Hän on innokas järjestö- ja yhdistysaktiivi, maa- ja kotitalousnainen ja luottamushenkilö. Synnyin Kuopiossa ja asuin 10 ensimmäistä vuottani Jäppilässä, kunnassa, joka…
författaren
Riitta Ahtiainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
3.
2018
Gunilla Löfman – Kan stjärnorna le?
25 maj 1995 Polikliniken har jag besökt varannan vecka under fem månaders tid. Idag säger man att nu finns det inga fler undersökningar att göra, vi ska studera resultaten och skicka din diagnos per post. 28 augusti 1995 Att jag inte kommer att få något brev…
Taina Pitkänen-Koli – yhteisöllinen toimija
Äitini, Helmi Knuuttila ja isäni Tatu Pitkänen kouluttautuivat mielisairaanhoitajiksi 1930- luvun alussa, isä Niuvanniemessä ja äiti isän jälkeen Seinäjoen Piirisairaalassa sen ensimmäisellä kurssilla. Minä ja veljeni Tauno synnymme, kun äiti ja isä muuttivat asumaan sairaalan asuntoon 1939 lopussa. Sisaremme Tuulikki syntyi muutettuamme sairaalaan. Alkoi kymmeniä vuosia kestänyt asuminen samassa ´monttuasunnossa´. Sairaalan työntekijät, lääkärit mukaan lukien,…
författaren
Taina Pitkänen-Koli,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
27.
11.
2017
Alma Skog – ”Fosterlandet”
”Det är väl ingen kvinna i svenska Österbotten, som är mera känd än hovrättsrådinnan Alma Skog. Överallt, där det gällt arbetet för modersmål, hembygd och fosterland, ha vi varit vana att finna henne med i främsta ledet.” Så skrev Signe Strömborg, rektor för Kronoby folkhögskola, i tidskriften Husmodern år 1933 om den då 87-åriga Alma…
Hilja Vilkemaa – ihanteellinen tukipilari
Hilja Vilkemaa oli Suomalaisen Naisliiton vaikuttaja ja tukipilari 66 vuoden ajan. Leimallista hänelle oli isänmaan palveleminen, naisasia ja raittius. Hän edusti sitä ikäpolvea, jonka johtoajatuksena oli ihanteellisuus ja usko tulevaisuuteen. Mieleltään, vakaumukseltaan ja koulutukseltaan hän oli humanisti, puoluekannaltaan vapaamielinen. Oli vuosi 1972, ja osallistuin nuorena paikkaani yhteiskunnassa etsivänä maisterina Suomalaisen Naisliiton kokoukseen. Tapahtumasta on mieleeni…
författaren
Karmela Bélinki,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
10.
2.
2017
Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja
Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.
Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.
Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!
författaren
Venla Sainio,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
28.
1.
2017
Lea Rantanen – feminismiä ja rauhaa
Vuosi oli 1978, opiskelin kolmatta vuotta valtiotieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä pääaineenani kansantalous. Minulla oli silloin jo kolme lasta ja olin 31-vuotias. Sain kotiin kirjeen, jossa kutsuttiin Unioniin johonkin keskustelutilaisuuteen. Eräs tuttavani oli saanut saman kirjeen ja keskustelimme puhelimessa, että sinne pitäisi kyllä mennä. Tuttavani ei sitten jostain syystä päässyt tulemaan, joten ajelin yksin Kirkkonummelta Helsinkiin. Tilaisuudessa…
författaren
Lea Rantanen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
1.
2017
Alma Sofia Örn – määrätietoinen ja vahva naisasianainen
Perimätiedon mukaan Salmion kartano rakensi mökin Rautakoskelta Salon kartanoon vievän tien varteen lähelle nykyistä Torppalaa. Tammelalainen Juho Juhonpoika (s. 1846) saapui vaimonsa Ida Marian (os. Hjerpe, s.1851) ja kahden lapsen kanssa Lopen Salonkylään 1873. Torpan kontrahti tehtiin Carl Johan Olssonin kanssa 1887. Asuttuaan ensi Lintulassa muutti perhe Rajaojan yhden huoneen mökkiin. Perheeseen syntyi vielä viisi lasta.…
författaren
Annika Örn,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
1.
2017
Hilma Herajärvi isänmaan asialla
Hilma Katariina Herajärvi syntyi 1895 lopulla Alatorniolla Hanna (o.s. Ponkala) ja Isak Herajärven eli Alakuijalan maanviljelijäperheeseen vanhimpana lapsena. Hilma valmistui 22-vuotiaana Raahen seminaarista kansakoulunopettajaksi. Samana vuonna 1917 Suomi itsenäistyi. Hän suoritti saamansa stipendin turvin vielä kymmenen vuotta valmistumisen jälkeen, lukuvuonna 1927–1928, kansakouluopettajien jatko-opintoja Helsingin yliopistossa. Hilma Herajärvi toimi aluksi opettajana Alatornion kunnan Kivirannan kansakoululla ja…
Vivan Juthas – eldsjälen för Svenskhusen i Helsingfors
Vivan Juthas banade sin egen väg; hon skaffade sig akademisk utbildning och gjorde yrkeskarriär i en tid då det ännu inte var så vanligt för kvinnor. Inom Martharörelsen var hon en ledande gestalt. Inom Helsingfors svenska bostadsstiftelse engagerade hon sig för modernt boende till förmånligt pris och kunde hjälpa mindre bemedlade att få ett hem.…
Hilkka Kujala – hyvinvoinnin rakentaja
Hilkka syntyi heinäkuussa 1922 Kujalan perheeseen esikoisena Lappeenrannan Pallon kaupunginosassa. Seuraavana vuonna perhe sai Jalo-pojan. Väinö-isä oli Lappeenrannan konepajalla valajana. Lyyli-äiti teki lastenhoidon ohella ompelutöitä. Molemmat vanhemmat toimivat aktiivisesti ammattiosastossa ja työväenyhdistyksessä. Jo pienestä pitäen lapset pääsivät mukaan harrastuksiin, jotka tavalla tai toisella liittyivät työväen toimintaan, joka noina aikoina olikin voimissaan. Myös liikunta ja urheilu…
författaren
Irma Marttila,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
27.
12.
2016
Anja Moilanen – isän tyttö – aatteen vanki
Kirjailija Frans Emil Sillanpää sanoo: ”Kun ihminen ei ole enää eikä ole vielä”. Sanoisin, kun ihminen ei ole enää, mutta on jo. Kahdeksankymmentä täytettyäni voin sanoa, on jo. Sieluni kuitenkin panee vastaan. Se joka syntymääni odotellessaan on minuun kiinnittynyt ja matkaa tehdessään hieman jalostunut. Mika Waltari puolestaan kirjoittaa: ”Alastomana ihminen on aidoimmillaan”. Tätä kirjoittaessani minun…
författaren
Anja Moilanen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
12.
2016
Mathilda Wrede – suomalaisnainen kansainvälisenä legendana ja ihanteena
Vapaaherratar Mathilda Wreden elämäntyön painopiste sijoittui 1800–1900-lukujen taitteen Suomeen, aikaan ennen Suomen itsenäistymistä. Hänen toimintansa kuitenkin tuki tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan syntyä. Wreden kansainväliset kytkökset ja hänen maineensa puolestaan herättivät myötätuntoa Suomea kohtaan 1900-luvun maailmanpolitiikan myllerryksissä. Vuosisadan kuluessa hänestä tuli kansainvälinen legenda, eräänlainen protestanttinen pyhimys, jonka esimerkillä on rohkaistu vaikeissa elämäntilanteissa olleita ihmisiä eri puolilla maailmaa. Vaikutusvaltaisen…
Laila Heiskanen – isänsä viimeinen lahja
Laila Lyyli Lemmikki Lyttinen syntyi Kemissä kahdeksan kuukautta isänsä tapaturmaisen kuoleman jälkeen 11.5.1921. Lydia äiti lohdutti itseään sanomalla, että Laila on Isakin viimeinen lahja hänelle. Lailasta oli mukava olla isän viimeinen lahja, vaikka hän ei sen merkitystä äidilleen oikein ymmärtänytkään. Lailalla ja hänen sisaruksillaan ei koskaan ollut isää, mutta Kuivaniemellä olivat äidin vanhemmat vanhaisä ja…
författaren
Pirkko Mattila,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
2.
12.
2016
Lyyli Aalto – Janakkalan Rautarouva
Olen tottunut lainkäyttöön jo pienestä pitäen. Isästänikin käytiin oikeutta. Vuonna 1922 tuli voimaan uusi lapsenruokkolaki ja minun tapaukseni on varmaan ensimmäinen Humppilan käräjillä. Kuuntelen äitini helmoissa kun tuomari sanoo: ”Tyttöhän on ihan näköisenne, eikös olisi parasta tehdä sopimus sovinnolla?” Renki Väinö Korpilon ei auta kuin suostua, ja hän maksaa kerralla sovitun summan. Sillä rahalla pystyn käymään…
författaren
Ari Aalto,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
28.
10.
2016
Irma Rewell – Vaasan oopperan sielu
Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi 1960-luvulla maan suurimpiin rautakauppoihin kuuluvan Vaasan Teräksen toimitusjohtajana. Hän oli vuosikymmenten ajan tunnettu hahmo Pohjanmaan ja Vaasan elinkeinoelämässä ja sai ansioistaan kauppaneuvoksen arvon. Irma Rewell edusti urheilukilpailuissa Vaasan Vasamaa lajeinaan 100…
Järjestösihteeri Alma Mäkelä – Piikkomekkotyttö
Karkeassa rohdinpuvussaan, piikkomekossa, seitsemäntoistavuotias Alma Mäkelä lähti vuoden 1916 syksyllä kävelemään seitsemän kilometrin taivalta Rotmosta ison tien varteen. Ilmajoelle Perhosta poikkimain tuohon aikaan taisi kulkeminen olla hieman vaivalloista. Muun kaipaavan kotiväen joukosta Alman veljen vaimo kertoi seuranneensa matkan etenemistä metsänreunaan asti ajatuksin, että mitenkähän tuo lapsiraukka maailmalla selviää. Hän kertoi eläessään minulle Alman sen aikaisesta…
författaren
Inkeri Sipola,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
8.
2016
Tuula Peltonen – tiukkapipoisesti naisten, mutta ennen kaikkea tasa-arvon asialla
”Olen keskustalaisen kodin kasvatti ja isällä oli luottamustehtäviä kunnan tasolla. Opiskeluaikana aktivoiduin yhteiskunnallisesti ja kokeilin vähän aikaa myös kokoomusta, koska silloinen poikaystäväni oli kokoomuslainen. Harjoittelin julkista vaikuttamista kirjoittamalla kolumneja alueen valtalehteen, Keskisuomalaiseen. Vuonna 2000 sekä SDP että kokoomus pyysivät minua kunnallisvaaliehdokkaaksi. Luin puolueiden ohjelmia netistä ja vertailin niitä keskenään. SDP:n ohjelma oli parempi, ja niin…
författaren
Merja Minkkinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
31.
7.
2016
Jenny af Forselles – kansanedustaja, kouluneuvos
Jenny af Forselles kuului niihin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun naisiin, jotka hyvän koulutuksen saaneina halusivat parantaa maailmaa ja astuivat julkiseen elämään, mutta jotka saamansa kasvatuksen takia vierastivat politiikanteon kovimpia muotoja. Tämän vuoksi he työskentelivät julkisen ja yksityisen rajalla saadakseen aikaan yhteiskunnallisia muutoksia. Jenny af Forselles oli Suomen ensimmäisiä akateemisen koulutuksen saaneita naisia. Hän valmistui…
Helka Lumijärvi – Suurperheen äiti, papin puoliso ja muistisairaiden kohtaaja
Helka Lumijärvi on vanhoillislestadiolainen kymmenen lapsen äiti ja kirkkoherran puoliso Sahalahdelta. Teologiksi kouluttautumisensa jälkeen hän teki suurimman osan elämäntyöstään kotiäitinä osallistuen samalla pappilan emännän roolissa paikallisen seurakunnan työhön. Lasten vartuttua aikaa jäi myös toiminnalle kirkko- ja kunnanvaltuustossa. Kotiäitivuosien jälkeen Lumijärvi lähti rohkeasti täysin uudelle uralle dementiakotiin ja pyrki myöhemmin parantamaan muistisairaiden elämänlaatua validaatiomenetelmän avulla. Helka…
Maria Guzenina – hyvinvointivaltion päivittäminen on naisliikkeen tärkein tehtävä
”Olen maahanmuuttajaäidin tytär ja useamman kuin kerran elämäni aikana tuntenut itseni kuin uitetuksi koiraksi. Toisaalta erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunne on pannut myös yrittämään. Poliitikkona olen aina perehtynyt mahdollisimman hyvin jokaiseen pieneenkin asiaan ja pidän äärimmäisen tärkeänä, ettei minua saada tietämättömyydestä kiinni. Venäläiset toimittajat ovat joskus kysyneet minulta, suhtautuvatko Suomen sosiaaliviranomaiset erityisen tiukasti venäläisiin perheisiin. Olen…
Hilda Käkikoski – kansanedustaja, opettaja, kirjailija
Opettaja ja kirjailija Hilda Käkikoski oli Suomalaisen Puolueen tärkeimpiä puhujia valmistauduttaessa ensimmäisiin eduskuntavaaleihin 1906 – 1907. Hän esiintyi yhdessä J. R. Danielson-Kalmarin ja J. K. Paasikiven kanssa ja otti kantaa niin perustuslakiin, kunnalliseen äänioikeuteen ja työväenkysymykseen kuin raittiuteen, naisasiaan ja äidinkielen sekä uskonnon merkitykseenkin. Käkikoski valittiin valtiopäiville Uudenmaan vaalipiirin suurimmalla äänimäärällä. Hilda Käkikoski valittiin 1907…
författaren
Eeva Ahtisaari,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
6.
2016
Tarja Filatov – valta pakenee naisia, mutta myös naiset pakenevat nykyään valtaa
”Olen syntynyt vuonna 1963 eli olen yhtä vanha kuin samapalkkaisuuslaki. Minusta naisten työssäkäynnin puolustaminen on tasa-arvon kannalta hyvin tärkeää. Päivähoito ja ilmainen kouluruoka taas ovat välttämättömiä edellytyksiä naisten työssäkäynnille, ja siksi näistä vanhoista saavutuksista ei edelleenkään pidä tinkiä. Lapsena minulla oli kaksi vakitoivetta. Halusin olla noita ja tulla tähtitieteilijäksi. Toivoin noidan taikasauvaa, jotta olisin voinut…
Margit Borg-Sundman – kansanedustaja ja naisasianainen
Margit Borg-Sundman (1902-1992) oli ammatillisen sosiaalityön ja teollisuuden sosiaalihuollon uranuurtaja. Kokoomuksen kansanedustajana hän ajoi perhe- ja tasa-arvolainsäädäntöä ajoittain ristiriidassa oman eduskuntaryhmänsä kanssa. 1960-luvulla hän sai aikaan suuren hälyn syyttäessään kirjailija Hannu Salamaa jumalanpilkasta. Turussa, Urjalassa ja Petäjävedellä pappilan tyttärenä kasvanut Margit Borg omaksui elämäänsä voimakkaan kristillisen uskon. Siihen liittyi kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin kansalaissodan jälkeisen kurjuuden…
Salli Hantunen – 105 vuotta täynnä tarmoa
Olen tavannut Sallia säännöllisesti ja ihana tuttavuus on tämä matalaääninen, tomera nainen, josta sain heti vaikutelman, että siinä oli nainen, joka osasi tarvittaessa näyttää kaapin paikan. Olen lukenut Sallin kirjan ”Näin sen olen kokenut”, jonka hän kirjoitti 92-vuotiaana. Kirjan luettuani tiesin ensivaikutelmani osuneen oikeaan. Salli Hantunen on tarkkanäköinen, määrätietoinen ja jämäkkä nainen; kirjassa hän käy…
författaren
Anneli Velho,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
16.
4.
2016
Liisa Jaakonsaari – tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie
Kirjailija Anna-Maija Ylimaula on sanonut pistämättömästi, että kaikki naiset ovat feministejä – muussa tapauksessa he eivät tiedä, mitä feminismi on. Itse olen kysyttäessä aina vastannut: Kyllä, minä olen feministi.
Tasa-arvo ei ole mikään valmistalo, vaan tie. Tiessä saattaa olla vaarallisia kuoppia ja mutkia, mutta eteenpäin päästään, jos päämäärä on selkeä. Vauhtikaan ei ole itseisarvo. Tärkeintä on oikea tie. Jatka lukemista!
Vappu Taipale – tavoitteena maailmanrauha, hyvä vanhuus ja mielenterveys
Isäni kaatui talvisodassa jo ennen syntymääni enkä koskaan ehtinyt nähnyt häntä. Ei ihme, että rauhanliike on nuoresta saakka ollut minulle tärkeä. Äiti palasi isän kuoleman jälkeen kotikaupunkiinsa Vaasaan, missä asuimme isovanhempien kanssa. Olen kasvanut isossa suvussa, jossa oli paljon serkkuja ja tätejä. Pidämme vieläkin tiiviisti yhteyttä. Feminismiä opetti isoäiti, emansipoitunut kansannainen, joka itse kävi vain…
författaren
Merja Minkkinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
26.
2.
2016
Miina Sillanpää – vahva kansalaisvaikuttaja
Miina Sillanpää muistetaan ensisijaisesti siitä, että hänestä tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen ministeri. Hän oli apulaissosiaaliministerinä Väinö Tannerin hallituksessa vuosina 1926–1927. Mutta Miina Sillanpää oli myös paljon muuta, merkittävä kansalaisvaikuttaja ja edelläkävijä monessa asiassa. Miina Sillanpään elämä on huikea tarina köyhän torpan tytöstä tehtaantyöläiseksi, piiaksi ja palvelijattareksi ja siitä palvelijattarien aseman parantajaksi, toimittajaksi, kansanedustajaksi, ministeriksi ja…
författaren
Ulla Numminen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
15.
1.
2016
Naisissa maaseudun voima -tunnus toteutui Wilma Ehon elämässä
Wilma Ehon juuret olivat tukevasti uusmaalaisessa maaperässä. Isä Väinö Rikhard Tikkala, ent. Silfvast oli talonpoikaissukua, jonka esipolvet tunnetaan vuosisatoja taaksepäin Artjärven Männistön kylästä ja Lapinjärven Vasarankylästä. Myös äiti Ida Olivia oli vanhaa lapinjärveläistä Eskolan sukua Porlammilta. Wilman isoisän isoäiti Lisa Matintytär Silfvast oli Jean Sibeliuksen isoisän, raatimies Johan Sibeliuksen serkku. Erilaisten elämänvaiheiden takia Wilman vanhemmat…
författaren
Auli Eho, tytär,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
11.
2015
Terhi Nieminen-Mäkynen – vahva vaikuttaja kotimaassa ja kansainvälisesti
Myös Terhi Nieminen-Mäkysestä oli tullut 50 vuoden aikana kosmopoliitti. Hän oli rakentanut merkittävän uran Suomessa ja kansainvälisesti. 1960-luvulla alkanut kunnallisvaltuutetun työ jatkui 20 vuotta. Sen lisäksi hän toimi kansanedustajana vuosina 1975 – 1983. Jäätyään pois eduskunnasta hänestä tuli kansainvälisen siviilikriisinhallinnan taitaja Kosovossa ja Afganistanissa. Kaiken aikaa hän toimi myös kolmannen sektorin osaajana ja se työ jatkuu…
författaren
Timo Martikainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
2.
11.
2015
Kyllikki Pohjala – kansanedustaja ja lotta
Kyllikki Pohjala (1894–1979) syntyi Nakkilassa ja kirjoitti Porissa ylioppilaaksi vuonna 1914. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sanomalehti Satakunnan toimitus, mutta toimittajan ura vaihtui sairaanhoitajakouluun. Pohjala valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1917 ja osallistui Suomen sisällissotaan ambulanssisairaanhoitajana. Hän toimi ambulanssipalveluksessa myös Viron vapaussodassa vuosina 1918–1919. Pohjala jatkoi vuosina 1921–1924 sairaanhoito-opintojaan Yhdysvalloissa ja suoritti Columbian yliopistossa filosofian maisterin tutkinnon vuonna…
20.
10.
2015
Hilja Riipinen – lottien ideologi
Hilja Riipinen (1883-1966, o.s. Miklin, vuodesta 1906 Metsäpolku) syntyi Oulun maalaiskunnassa. Hän pääsi kansakoulun jälkeen vapaaoppilaspaikalle Oulun Suomalaiseen Tyttökouluun, jossa myös Fanni Luukkonen opiskeli. Riipinen kirjoitti Oulun jatko-opistosta ylioppilaaksi vuonna 1902 oppiaineinaan kielet, kirjallisuus ja estetiikka. Valmistumisensa jälkeen Hilja Riipinen työskenteli toiveammatissaan opettajana opettaen mm. venäjän kieltä. Hän avioitui vuonna 1911 Lapuan yhteiskoulun opettajan Heikki…
13.
10.
2015
Saara Mikkola – kansanedustaja ja martta
Marttaliiton kunniapuheenjohtaja haastoi martat jakamaan yhteisten asioiden hoidossa tarvittavia tietoja ja taitoja Kunnallisneuvos, filosofian maisteri, kansanedustaja Saara Mikkola toimi Marttaliiton valtuuskunnan varapuheenjohtajana vuosina 1963–1969 ja puheenjohtajan vuosina 1969–1975. Etelä-Hämeen Marttapiiriliiton puheenjohtajana hän oli vuosina 1965–1981. Marttaliiton kunniapuheenjohtajaksi Saara Mikkola kutsuttiin järjestön 100-vuotisjuhlavuonna 1999. Järjestötyön perheenemännille antamat valmiudet saivat Saara Mikkolalta tunnustusta. Hän haastoi martat jakamaan tietoja…
29.
9.
2015
Minna Craucher – pikkurikollinen, poliittinen juonittelija
Minna Craucherilla oli syntymäaikoja, isiä, nimiä ja titteleitä enemmän kuin on yhdelle ihmiselle kohtuullista, ja ovelasti hän kehitti pikkurikollisuudesta, prostituutiosta ja poliittisesta juonittelusta ammatin, joka takasi toimeentulon, vilkkaimpina aikoina myös punaisen budoaarin ja yläluokkaisen elämän. Tämä alunperin kouluakäymätön hämäläinen maalaistyttö, jolle totuus oli suhteellinen ja häpeä tuntematon käsite, huijasi miehiä ja hyödynsi tilanteita tavalla, joka…
författaren
Venla Sainio,
publicerade i Med hjälp av politiken bygger vi ett välmående samhälle webbsida
22.
9.
2015
Helmi Paasonen – Työväen Urheiluliiton naistoiminnan uranuurtaja
Työväen Urheiluliiton ensimmäinen naissihteeri Helmi Paasonen johti liittonsa naistoimintaa tärkeinä rakentamisen vuosina 1920- ja 1930-luvulla. Hän oli enemmänkin johtaja ja organisaattori kuin kasvattaja tai teoreetikko. Paasonen vaati naisille oikeutta saada itse päättää omista asioistaan. Lujaa tahtoa tarvittiinkin, sillä naiset joutuivat alkuaikoina taistelemaan miesten ennakkoluuloja vastaan myös omassa liitossaan. Naiset saavuttivat kuitenkin lyhyessä ajassa niin hyviä…
författaren
Seppo Hentilä,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
22.
9.
2015
Anna Wiik – työväen muistiorganisaatioiden äiti
Kolme työväen perinnelaitosta saa kiittää tarmokasta Anna Wiikiä kokoelmiensa hoitamisesta ja kartuttamisesta. Anna Wiik toimi Työväen Arkistossa kymmeniä vuosia ja kehitti samalla perustan Työväenliikkeen kirjastolle. Anna Wiik oli myös Kansan Arkiston perustaja. Anna Wiikin syntymäpäivä 5.3. on työväenperinnepäivä, jolloin Työväenliikkeen kirjastossa julkistetaan Työväentutkimuspalkinto eli vuoden paras työväentutkimus. Anna Elisabeth Wiik, os. Forsström syntyi 1891 Helsingissä…
Kyllikki Okkonen – Ouluun kotiutunut karjalaistyttö
On talvinen iltapäivä Pitkässärannassa. Olen seitsemänvuotias. Me Uiton koulun ekaluokkalaiset harjoittelemme urheilutunnilla mäenlaskua suksilla. Huomaan osaavani. Tunti loppuu, ja muut lähtevät kotiin. Minä en malta lopettaa. Yhä uudelleen ja uudelleen kapuan mäenharjalle; sitten riemullinen lasku alas. Koska olen yksin, uskallan laulaa koulussa oppimaani laulua: ”Helei, helei mäenrinteelle vaan. Pohjolan taivas jos tummakin lie, lämmin on…
Tyyne Paasivuori – naisten ja kotien hyväksi
Tyyne Maria Paasivuori, o.s Kallio, syntyi 1907 Kokemäellä ja kuoli 1974 Turussa. Hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1954–1957 ja uudelleen 1962–1974. Hänen aviopuolisonsa oli vuodesta 1934 lähtien Arvo Kullervo Paasivuori, Helsingin huoltolaitosten johtaja ja sos.dem. kansanedustaja 1945–1947. Heillä oli neljä lasta, joista vanhin menehtyi runsaan vuoden ikäisenä alkuvuodesta 1942. Tämä artikkeli on syntynyt Tyyne Paasivuoren…
författaren
Marjaliisa Hentilä, VTT, dosentti, Erikoistutkija Työväen Arkisto,
publicerade i Föreningsliv skapar välmående webbsida
10.
2.
2015
Katri Heikkilä – puoli vuosisataa Naisliiton Oulun osaston puheenjohtajana
Katri Tervonen syntyi Sotkamossa vuonna 1890. Hän opiskeli käsityökoulussa ja Oulun kauppakoulussa. Hänen lapsuudenkotinsa Sotkamossa oli valistunut nuorsuomalainen maatila, jääkäriliikkeen etappitalo. Talon nuoriso oli 1900-luvun alkupuolella kansanvalistusaatteen pohjalta syntyneiden sotkamolaisten nuoriso- ja urheiluseurojen perustajajäseniä. Kun Sotkamoon perustettiin Lotta Svärd -yhdistys, Katri Heikkilä valittiin sen puheenjohtajaksi. Vuonna 1924 Katri Heikkilän perhe muutti Ouluun, missä hänen yhteiskunnallisesti…
Anna Reding – Suomalaisen Naisliiton Oulun osaston 1920-luvun puheenjohtaja
Anna Reding syntyi vuonna 1876 kauppiasperheeseen Puolangan Särkijärvellä. Anna, kuten muutkin Redingin tyttäret, opiskelivat Oulun Suomalaisessa tyttökoulussa. Tyttökoulun jälkeen Anna kävi Oulun kauppakoulun. Mainion koulumenestyksensä takia hän pääsi Oulun kaupungin stipendiaattina opintomatkalle Skandinavian maihin ja Englantiin. Opintomatkalta palattuaan Anna Reding meni vuonna 1896 Osakeyhtiö H. W. Snellmanin Rautakauppaliikkeen palvelukseen. Kuusi vuotta myöhemmin hänet ylennettiin prokuristiksi,…
författaren
A. H. (Alma Hirvelä),
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
11.
12.
2014
Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki
info@naistenaani.fi, ota yhteyttä
Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.
Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!
Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.