Ester Kähönen oli karismaattinen persoona, joka kannusti tyttöjä omalle uralle. Kähöstä on kuvailtu ylvääksi, ryhdikkääksi ja huolitelluksi rehtoriksi, joka arvosti perinteitä ja kulttuuria. Hän piti kiitettävästi kuria ja järjestystä, mutta jäi monelle etäiseksi. Ester Kähösen nimi kuului olennaisena osana mielikuvaan Kouvolan tyttölyseosta. Hän tuli tunnetuksi tuhansille opiskelijoille. Hänen vaikutusvaltansa ulottui koulua paljon laajemmalle alueelle: Kouvolan…
Immigranter och emigranter
Ester Kähönen – Viipurista Kouvolan Tyttölyseon rehtoriksi
författaren
Marjatta Hietala,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
14.
7.
2018
Tuulikki Koivunen Bylund – Härnösandin piispa, Uppsalan tuomiorovasti
Tuulikki Koivunen Bylund on tehnyt merkittävän uran Ruotsin evankelisluterilaisessa kirkossa. Härnösandin piispan virkaan marraskuussa 2009 vihitty Bylund Koivunen on Ruotsin ensimmäinen suomalainen naispiispa. Lue koko teksti https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/9500!
författaren
Pirkko Lehtiö,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
21.
2.
2018
Maire Juujärvi – oman polun raivaaja
Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan kupeessa. Vakinainen asutus oli syntynyt 1800-luvulla, kun hyvät luonnonolosuhteet kalaisine järvineen houkuttelivat sinne suomalaisia etelästä päin. Samaan aikaan lappalaiset muuttivat pohjoisemmaksi alueelta. Vuorijärven suojaisilla rinteillä viljeltiin ohraa. Ympäröivistä metsistä pyydystettiin…
Alma Pettersson – balttysk immigrant, direktörska, rödakorssyster och elevhemsföreståndare i Lovisa
Alma Pettersson, f. Weber, var balttyska, född i Reval (Tallinn), Estland, gift med bokhandlaren och badhusdirektören John Pettersson i Lovisa. Hon var i egenskap av rödakorssyster medlem i vita ambulansen under inbördeskriget och var mångårig föreståndare för elevhemmet i Lovisa. Alma Weber föddes 1889 i en tyskspråkig familj i Reval. Hennes föräldrar var garvarmästaren och…
Valentina Modig-Manuel – nyrkit savessa taidekeramiikan tekijä
”Haluan elää vain 40-vuotiaaksi, enkä mene koskaan naimisiin ja tee lapsia”. Valentina Modig kirjoittaa nuoruuden päiväkirjaansa. Toisin kuitenkin käy, hän elää 97-vuotiaaksi, menee naimisiin ja saa kaksi poikaa ja ennen kaikkea hänestä tuli taidekeraamikko. Valentina syntyi vuonna 1907 lähellä Minskiä perheen ”skrapabullaksi” eli viimeiseksi lapseksi. Edellisen lapsen syntymästä oli kulunut aikaa jo useita vuosia. Vanhemmat…
författaren
Merja Manell,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
31.
12.
2017
Seija Tyrninoksa – maailman kansalainen
Vanha sanonta “Kauas on pitkä matka” pitää kirjaimellisesti paikkansa Kainuun pikkukylässä Puolangan Puokiovaaralla kasvaneelle Seija Tyrninoksalle (os. Kyllönen). Maailman monet kriisipisteet, kylät ja kaupungit ovat tulleet tutuiksi, niin myös eri kansainvälisten humanitääristen järjestöjen ohjelmat ja toimistot, joiden neuvonantaja- ja johtotehtävissä hän on saanut työskennellä pitkän uransa aikana, lievittämässä omalta osaltaan maailman hätää. Hänen tiensä on…
författaren
Heli Bathija,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
17.
12.
2017
Maalin Bergström – luonnonparantaja ja liikenainen
Maalin Bergström (alun perin Amalia Maria Fredriikka Buchert) syntyi elokuussa 1870 Kirvun Sairalassa. Isä Theodor Buchertin suku oli urkujen rakentajia ja kotoisin Saksasta. Äiti oli Mikkelin pitäjästä maanviljelijäperheestä lähtöisin ollut Katri Muinonen, pappisveljen perheen taloudenhoitajana nimi ruotsinnettiin Katharina Moliniksi. Amalia Buchert syntyi onnelliseen perheeseen esikoisena, ja sai neljä vuotta myöhemmin pikkuveljen Reinholdin. Elämän alussa…
författaren
Hannele Inkinen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
10.
11.
2017
Liisa Ake-Helariutta – karelare i Pargas
Liisa Ake-Helariutta föddes i Eistilän kylä på Björkö ö på karelska näset. När hon var fem år bröt vinterkriget ut och alla Björköbor måste evakueras. År 1941 kom familjen, bestående av Ake-Helariutta, en yngre syster samt mamma och pappa, till Pargas. Inom några år utökades familjen med en lillasyster och en lillebror. Sjuttiofem år senare…
Kaarina Turpeenoja – Katinhännästä New Yorkiin ja takaisin
Vanhat Raahelaiset muistavat Lauri Turpeenojan, joka ajoi hevosella vettä Jaakopin lähteestä. Kaarina on Laurin kuusilapsisen perheen keskimmäinen. Hän asui yli 20 vuotta Amerikassa. Kaarina Turpeenojan lapsuudessa Raahe oli ihana pikku kaupunki. Lehmät kulkivat kaduilla. Autoa ei tainnut olla muilla kuin tohtori Kiesvaaralla. Kirkonmäellä laskettiin mäkeä talvisin. Amerikan serkku Washingtonin osavaltiosta oli Raahessa käymässä kesällä 1966…
författaren
Kirsti Vähäkangas,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
7.
9.
2017
Kastehelmi Karjalainen – lausuntataiteilija ja karjalainen
Kastehelmi Karjalainen syntyi 1911 Helsingissä. Äitinsä puolelta hän oli suoraan alenevassa polvessa sukua Elias Lönnrotin Kesälahden Hummovaarassa laulattamalle Juhana Kainulaiselle. Lapsena Kastehelmi vietti kesiään Käkisalmessa, jossa hänen äitinsä isä, myöskin nimeltään Juhana Kainulainen, Vuoksen vesillä soudettaessa lauloi runoja kalevalaisella mitalla. Oman arvionsa mukaan Kastehelmi Karjalainen omaksui kalevalaisen runomitan ja oppi ensimmäiset runonsa jo tässä vaiheessa.…
Liisa Heikkinen – mummoni tarina
Liisa Heikkinen syntyi vuonna 1896 Utajärven kunnan Niskan kylässä Henrik Antinpoika Heikkisen ja Kaisa Heikintytär Puhakan maalaistalon tyttäreksi. Perheessä oli Hilda sisar ja perhe kasvoi tämän jälkeen kahdella tyttärellä, Jennyllä ja Iidalla. Perheessä oli ollut surua lasten vuoksi, koska ennen Liisaa syntyneet Anna ja Henrik olivat kuolleet pieninä. Suomen autonominen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa,…
författaren
Ulla Tervaskanto,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
8.
2.
2017
Tyyne Lehtonen – sisukas äitimme
Äitimme, Tyyne Lehtonen, syntyi vuonna 1925 Lempaalassa, Pohjois-Inkerissä, Suomen rajan tuntumassa. Hän oli perheen nuorin lapsi. Isän suku oli savakkoja, jotka olivat tulleet jo 1600 luvulla Savosta Inkerin maalle. Äidin suku oli äyrämöisiä Kannakselta. Perhe viljeli maata ja he myivät monenlaisia elintarvikkeita miljoonakaupunki Leningradiin. Luterilaisuus ja suomalaisuusaate kuuluivat tiiviisti arkielämään. Ahkeruus ja säästäväisyys olivat perheen…
Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja
Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.
Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.
Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!
författaren
Venla Sainio,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
28.
1.
2017
Helvi Brander – evakko, isänmaan ystävä, perheenäiti
Helvin isä Evert Junnonen (1882─1974) oli kotoisin Lemiltä ja suuren kymmenlapsisen perheen poika. Äiti Emma Matikainen (1887─1950) oli pakkoluovutetusta Karjalasta, Pälkjärveltä. Emman lapsuuden perheessä oli 10 lasta. Koska Pietarissa oli runsas suomalaisyhteisö, niin nuoret kumpikin omalla tahollaan lähtivät sinne etsimään muun muassa paroni Nicolailla sisäkön opissa ja sen jälkeen vastaavissa tehtävissä toisissa varakkaissa perheissä. Nuoret…
Elina Karjalainen – muistojen elämäkerta
Elina Karjalainen oli kuopiolainen toimittaja ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Uppo-Nallesta kertovista lastenkirjoistaan. Minulla oli ystävieni ja työyhteisöni Kuopion kaupungin vapaa-ajankeskuksen kautta ilo jakaa Elinan kanssa viimeiset vuodet erilaisten yhteistyöhankkeiden muodossa. Usein kävi niin, että löysimme itsemme, taitoluisteluvalmentaja Ulla Papp, seuran pr-nainen Sanna Luukkonen ja minä, istumasta Elinan Kuopion Valkeisenlammen kodissa tuntikausia kuuntelemassa Elinan ja…
Toini Väänänen ja Irma Innanen – Jäämeren rannan lasten sotavankeus ja Petsamoon jäänyt nuoruus
Suomen toinen, menetetty käsivarsi tunnetaan Petsamona, mutta Petsamo on vasta sisämaata. Vielä sen takana jatkui Suomen alue Jäämeren rannikkona ja Kalastajasaarentona. Alueen suomalaiskylät jätettiin Neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen alle talvisodan käynnistyessä. Neljäsataa naista ja lasta joutui puna-armeijan sotavangiksi. Mukana olivat myös Moilasen perheen tyttäret Toini ja hänen siskonsa Irma. Toini jäi kaipaamaan Kalastajasaarennon elämää ja kotiaan koko…
Helmi Tengén – Unionin tukipylväs
”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”
Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
Helena Virkki kansanedustajana
Helena Virkki (1884–1968) tunnetaan ennen kaikkea työstään Marttaliiton valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja ensimmäisenä kirkolliskokouksen naisedustajana. Näiden tehtävien lisäksi hän oli aktiivinen toimija myös monissa muissa järjestöissä ja luottamustoimissa. Hän toimi muun muassa kotipitäjässään Vuokselassa kunnanvaltuutettuna ja kirkkovaltuuston jäsenenä. Valtakunnan politiikassa Virkki toimi kolmen kauden ajan vuosina 1945–1954 Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana. Tässä tekstissä tarkastelen Virkin kansanedustajatyötä,…
Rosa Emilia Clay – opettaja, kuoron- ja näyttämönjohtaja
Rosa Emilia Clay oli ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrikkalainen. Hän muutti kuitenkin jo nuorena edelleen Yhdysvaltoihin, missä hän loi Lemberg-nimisenä uran amerikansuomalaisen työväenliikkeen harrastustoiminnoissa. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta!
författaren
Antero Leitzinger,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
5.
2.
2016
Sirkka Mäki – tekstiilitehtailijasta kirjanpitäjäksi
Sirkka Mäki syntyi syksyllä 1913 Väisäsen perheeseen, jossa äiti oli ompelija ja työllisti jo muitakin naisia. Tuolloin osa naisista tuli ompelemaan perheen yhden huoneen ja keittiön kotiin. Koti oli rautateillä työskentelevän isän työsuhdeasunto. Asunnon huoneessa otettiin ompelukoneet esille aamulla työpäivän alettua ja siirrettiin syrjään työpäivän päätteeksi. Sirkka väittää saaneensa pistoksen tekstiilialalle kaksiviikkoisena. Hän oli eräänä…
Muistelmia äitini Kaisu Savolaisen elämästä
Äitini Kaisu Savolainen o.s Sihvonen syntyi luovutetun, kauniin Karjalan Jaakkiman pitäjän Reuskulan kylässä 3.12.1887. Maanviljelystila oli pieni, mutta lapsia paljon. Reuskulan kylässä oli kiertokoulu, mutta äitini halusi mennä naapurikylään, missä oli kansakoulu. Matka oli pitkä, mutta taittui kesäkeleillä kävellen ja talvella suksilla. Silloin pidettiin pitkiä hameita ilman housuja. Opettaja piti talvella housutarkastuksen ja niille, joilla ei ollut hameitten…
Iida ja Vieno Jaatinen – äidin ja tyttären tarina
Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”
Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.
Benedicta Idefelt – luostarisisar, Vatikaanin radion toimittaja, kirjailija
Benedicta Idefelt tutustui katolisuuteen Viipurissa ja kääntyi siihen käydessään katolista sisäoppilaitosta Helsingissä. Hän opiskeli Königsbergissä ja liittyi katariinasisarten sääntökuntaan. Sodan jälkeen sisar Benedicta lähetettiin opettajaksi Brasiliaan. Saatuaan yhteiskunnallisen herätyksen hän aloitti toiminnan slummiväestön keskuudessa. Sitten sisar Benedicta työskenteli televisio- ja radiotoiminnan parissa, kunnes joutui pakenemaan maasta. Roomassa hän toimi sääntökuntien yhteisen tiedotuskeskuksen toiminnanjohtajana ja katolisen…
6.
11.
2015
Elli Palm – ompelija, kotiäiti
Elli Palm on Viipurista evakkona Helsinkiin asettunut romanimatriarkka. Kahdeksan oman lapsensa, puolen kymmenen kasvattilapsensa, 24 lastenlapsensa sekä 22 lastenlastenlapsensa suursuvun keskushahmona ”Ompelija-Elli” Palm edustaa perinteistä romanielämäntapaa ja perhekäsitystä. Elli Palm sai 2010 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Vuoden Isovanhempi -tunnustuspalkinnon. Samana vuonna hän juhli itsenäisyyspäivää presidentti Tarja Halosen vastaanotolla Presidentinlinnassa. Lue koko teksti Kansallisbiografiasta.
30.
10.
2015
Maja Genetz – lottien talousnero
Maja (Flora Maria) Genetz (1901–1970) oli kotoisin Viipurista. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja teki useita opintomatkoja ulkomaille. Genetz oli vuodesta 1929 lähtien autoliike Oy Nikolajeff Ab:n palveluksessa. Hän aloitti konttoripäällikkönä, vuosina 1934–1948 hän työskenteli apulaisjohtajana ja lopuksi toimitusjohtajana vuoteen 1959. Sanottiin, että se mitä Genetz ei tiennyt autoista tai automaailman ongelmista, ei ollut tietämisen…
29.
10.
2015
Tiiu Holappa – eksotiikkaa rakastava järjestöaktiivi
Tiiu Holappa tutustui Monika-Naiset liiton toimintaan kun liiton silloinen työntekijä Nasima Razmyar talutti hänet kirjaimellisesti kädestä pitäen S-Marketin pihalta Monika-Naiset liiton työpajaan, jonne Holappa ei ollut meinannut löytää. Holappa sanoo muistavansa tuon kohtaamisen elävästi. Holappa syntyi 12.7.1942 Tallinnassa. Hän kuvailee olevansa horoskooppimerkkinsä ravun kaltainen: päätökset tunteella, ei järjellä tekevä. Holappa väittää, ettei koskaan kasva täysin…
författaren
Liisa Ketolainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
10.
2015
Celestine Vita-Buba – energinen tekijä ja palkittu isoäiti
Celestine Vita-Buba on syntynyt Kongon pääkaupungissa Kinshassa vuonna 1949. Perheessä oli kuusi poikaa ja kaksi tyttöä, joista Vita-Buba oli vanhin. Vita-Buba kuvaileekin olleensa kuin yksi pojista. Hän oli energinen lapsi, joka piti lukemisesta ja opiskelusta. Perheen isä oli muusikko ja äiti toimi myyjänä torilla. Kongossa aloitetaan peruskoulu seitsemänvuotiaana kuten Suomessakin ja peruskoulu kestää kuusi vuotta.…
författaren
Liisa Ketolainen,
publicerade i Egen lön eller eget företag skapar frihet webbsida
23.
10.
2015
Kyllikki Okkonen – Ouluun kotiutunut karjalaistyttö
On talvinen iltapäivä Pitkässärannassa. Olen seitsemänvuotias. Me Uiton koulun ekaluokkalaiset harjoittelemme urheilutunnilla mäenlaskua suksilla. Huomaan osaavani. Tunti loppuu, ja muut lähtevät kotiin. Minä en malta lopettaa. Yhä uudelleen ja uudelleen kapuan mäenharjalle; sitten riemullinen lasku alas. Koska olen yksin, uskallan laulaa koulussa oppimaani laulua: ”Helei, helei mäenrinteelle vaan. Pohjolan taivas jos tummakin lie, lämmin on…
Vilhelmiina Tuuri – onnensa etsijästä tarmokkaaksi talolliseksi
Vilhelmiina Juhontytär Tuuri os, Ojala syntyi Kauhajoella 1875 tilallinen Juho Jaakko Iisakinpoika Ojalan ja vaimonsa Heta Sofia Hermannintyttären (os Krusberg) kolmantena lapsena. Ennen vuosisadan vaihdetta, epävarmoina venäläistymispaineiden aikoina tuli yhä tavallisemmaksi hakeutua Suomesta siirtolaiseksi ulkomaille, etsimään parempaa elämää. Tavallisimmin lähtijöitä olivat miehet, jotka useinkin välttivät tällä toimenpiteellään osallistumisensa Venäjän armeijan palvelukseen. Vilhelmiina tiesi jo 17-vuotiaana,…
författaren
Soilikki Suoranta os. Tuuri,
publicerade i Immigranter och emigranter webbsida
3.
2.
2015
Kvinnor Berättar
Bildningsalliansen rf
Georgsgatan 18
00120 Helsingfors
Kontakta oss
Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". HyväksynEn hyväksy Lue lisää evästeistä