• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Liisan rippikuva 1914

Viimeistä päivää Petroskoissa Neuvostoliitossa 26.8.1937. Kuvassa Liisa, Toini ja Tauno.

Sukunimi:
Heikkinen

Etunimi:
Liisa

Elinaika:
1896-1961

Synnyinpaikka:
Utajärvi

Kuolinpaikka:
Haukipudas

Utajärveltä Pateniemen sahalle

Liisa Heikkinen syntyi vuonna 1896 Utajärven kunnan Niskan kylässä Henrik Antinpoika Heikkisen ja Kaisa Heikintytär Puhakan maalaistalon tyttäreksi. Perheessä oli Hilda sisar ja perhe kasvoi tämän jälkeen kahdella tyttärellä, Jennyllä ja Iidalla. Perheessä oli ollut surua lasten vuoksi, koska ennen Liisaa syntyneet Anna ja Henrik olivat kuolleet pieninä.

Suomen autonominen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa, jota hallitsi tsaari Nikolai II. Utajärvi oli vuonna 1865 irrottautunut omaksi kunnakseen Muhoksesta ja Utajärven seurakunta oli 1886 irrottautunut Muhoksen seurakunnasta.

Liisa aloitti opintiensä 1895 avatussa Niskankylän koulussa eli Keskiniskan kansakoulussa. Siellä opittiin lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan sekä osia Katkismuksesta. Suomen kieli oli tullut 1863 toiseksi viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Asukkaita Utajärvellä oli 2610. Apteekki oli Muhoksella ja sairaala sekä lääkäri Oulussa. Kiertävä kätilö-rokottaja Iita Trupukka oli aloittanut työnsä Utajärvellä vuonna 1892.

Maalaistalot olivat sangen omavaraisia tuohon aikaan: pari lehmää, kanoja, sikoja ja hevonen. Viljeltiin ruista ja ohraa. Kasvatettiin juureksia. Oulujoesta saatiin runsaasti kalaa. Liisa osallistui tilan töihin sisartensa kanssa isän ollessa metsätöissä. Liisa ihaili Englannin kuninkaallisia ja halusi itseään kutsuttavan Elisabethiksi Liisan sijasta. Tästä johtui lempinimi Betti. Liisa oli hyvä laulamaan ja oppi myös tanssimaan, josta tulikin mieluinen harrastus ompelemisen ja käsitöitten ohella.

Kansakoulun ja rippikoulun käytyään Liisa muutti vuonna 1916 ensin Oulujoelle ja sieltä vuonna 1921 Iihin. Ensimmäinen lapsi Toivo syntyi huhtikuussa 1921. Tavattuaan Kalle Sauvolan Liisa muutti 1923 hänen kanssaan miehen synnyinkuntaan Hailuotoon. Siellä syntyivät Tauno, Toini ja Taisto. Perhe muutti Haukiputaalle 1931. Siellä syntyi vielä Teuvo, joka kuitenkin kuoli jo loppukesästä 1932.

Neuvostoliitto tarjoaa mahdollisuuden elantoon

Kalle ja Liisa kävivät töissä Pateniemen sahalla, jossa oli pulavuonna 1932 seisokkeja ja lomautuksia. Myös palkat olivat usealta kuukaudelta maksamatta. Rahanpuutteen takia Kalle lähti kolmen ystävänsä kanssa Kuusamon kautta Neuvostoliittoon. Kalle oli ollut jo 1915 poikamiehenä ollessaan useita vuosia töissä Muurmannin ratatyömaalla. Kalle ja hänen ystävänsä ilmoittautuivat Karhumäessä työhakijoiksi. Kallea siirreltiin kolmen vuoden ajan Äänisjärven usealla työmaalla.

Vuonna 1935 Kalle sai luvan kutsua Liisan ja lapset luokseen. Luvan määräysten mukaan Liisan tuli olla 20.4.1935 Valkeasaaren tullissa Rajajoella ottamassa viisumiaan. Matka Oulusta tehtiin junalla. Asemalla he saivat viisumin ja jatkoivat matkaa Leningradin kautta Petroskoihin. Koska Kalle oli silloin Budosissa Äänisjärven toisella puolella ja järvi vielä jäässä, he majoittuivat matkustajakotiin. Kesäkuun alussa Kalle saapui hakemaan heidät laivalla yli Äänisjärven, josta jatkettiin Vodlajokea Budosiin.

Nelilapsisen perheen asuntona oli yksi noin 25-neliön huone. Talossa oli kaikkiaan 8 perhettä. Keittiö oli yhteinen, ulkona oli sauna ja puucee. Asunnot olivat puulämmitteisiä. Kalle oli puutavaran kuljetustöissä. Talossa asuvat perheet viljelivät perunoita, kaalia ja porkkanoita yhteistuumin.

Noin kymmenvuotias Tauno lähti syyskuussa 1935 Seminovskiin sisäoppilaitokseen ja muut lapset jäivät kotiin. Lapsista tuolloin nuorin Taisto kuoli syksyllä 1935 ja 14-vuotias Toivo keväällä 1936, molemmat tuberkuloosiin. Liisan ja Kallen perhe muutti vuonna 1936 Shalaan, missä he asuivat kesään 1937 asti. Tuon vuoden keväällä Liisa menetti aviomiehensä Kallen kuollessa syöpään.

Raskaat vuodet kokenut Liisa anoi KGB:ltä viisumia paluumuuttoa varten muutettuaan Taunon ja Toinin kanssa Petroskoihin. He työskentelivät Hiilisuon sovhoosilla hoitamassa kasvimaita. Viisumin saatuaan he palasivat Haukiputaalle elokuun lopussa 1937, juuri ennen Stalinin vainojen alkamista.

Tyttäret lähtevät Ruotsiin

Liisa meni takaisin töihin Martinniemen sahalle. Perhe asui pienessä mökissä lähellä sahaa. Kun Tauno oli käynyt kansalaiskoulun, hän lähti 1939 Petsamoon töihin. Toini sai myös käydä kansalaiskoulun.

Vuonna 1939 Liisa solmi avioliiton simolaisen Kalle Sivosen kanssa ja he saivat Sirkka-nimisen tyttären. He asuivat Mietunperällä Haukiputaalla. Toini muutti sodan jälkeen Ruotsiin, jossa elää edelleen. Sirkka muutti kaksikymppisenä Toinin tapaan Ruotsiin vuonna 1959. Tauno asuu edelleen Oulussa. Liisa kuoli 1961, vuosi Kalle-miehensä jälkeen.

Liisa-mummoni koki elämänsä aikana ensimmäisen maailmansodan Suomen suuriruhtinaskunnassa, kansalaissodan ja toisen maailmansodan sekä viisivuotiskauden Neuvostoliitossa. Nykyisen Suomen kasvusta ja vaurastumisesta hän iloitsi vanhoilla päivillään vielä Simppulan vanhainkodissakin.

Kirjoittaja

Ulla Tervaskanto

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Egen lön eller eget företag skapar frihet, Immigranter och emigranter, Naisten Ääni, Siirtolaisia ja evakkoja, Työelämä

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT