Torpparin tytär Maria Korppila muistetaan Pattijoella viimeisenä kiertokoulun opettajana. Hän oli innokkaasti mukana muun muassa Lotta Svärd -järjestön toiminnassa.

Korppilan tila Pattijoen Jokelankylässä

Korppilan tilan perustaja, pientilallinen Juho Anna Gretanpoika Korppila syntyi vuonna 1861. Hänen puolisonsa oli Priitta Johanna Antintytär (Hietala), joka oli syntynyt vuonna 1864. Pariskunta sai viisi lasta, joista nuorin oli 22.5.1901 syntynyt Nanni Maria. Hän toimi Pattijoella opettajana ja kuoli naimattomana.

Korppilassa oli aluksi vain yksi huone, tupa. Siellä oli kaksi sivustavedettävää korkeaksi petattua sänkyä. Kummankin sängyn edessä oli pehmustettu penkki, jolla saattoi levähtää päivällä. Tuvan alla oli perunakellari.

Pihapiirissä oli navetta, heinälato, puuliiteri, hirsipuoji ja lautapuoji. Jyvälaarit olivat hirsipuojissa. Lautapuojissa säilytettiin vaatteita. Kesäisin siellä myös nukuttiin. Savusauna oli metsän reunassa. Navetassa ammui kaksi lehmää. Niiden tuottama maito laskettiin separaattorin läpi ja kerma kirnuttiin voiksi.

Juhon ja Priitan aikaan kaikki maatyöt tehtiin käsipelillä. Pellot oli käännettävä kuokalla. Juho raivasi myös uutta peltoa. Talvella hän haki puut metsästä kelkalla ja heinät ladoista.

Marita Aunola muistelee Muistojemme Jokela -kirjassa, että täti Maria Korppila opetti heidät lapset lukemaan. Tädin lukukirjasta piti ”rääkkä-akkasatu” lukea uudelleen ja uudelleen. Täti oli yksinäinen ihminen ja asui Kankaalassa Ojalan lähellä.

Henkinen koti herännäisyydessä

Marian isä, Juho Korppila (1861-1941), oli pelimanni. Hän tuli herätykseen, pukeutui körttipukuun ja nähtävästi hävitti soittimensa koskapa ei lastenlapsi ollut niitä koskaan nähnyt. Priitta ja Juho Korppila asuivat Koukkulan torpassa, jonka he lunastivat itsenäiseksi tilaksi vuonna 1920. (Liisa Ingerttilä)

Mummu ja pappa olivat herännäishenkisiä, ja Korppilan pihalla pidettiin joskus kesäisin seuroja. Tuvassa oli aina rauhallinen ja hyvä ilmapiiri, jota tyttärentytär Hanna Aura lämmöllä ja kiitollisuudella muistelee kirjassa Muistojemme Jokela.

Kiertokoulusta kansakouluun

Kiertokoulu oli koulumuoto, jossa omaa koulurakennusta ei ollut, vaan opettaja liikkui kylästä toiseen opettamassa lapsia siten, että koulurakennuksena toimi yleensä jokin kylän taloista, kievari tai esimerkiksi pappila. Kiertokoulujen lakkauttaminen alkoi 1920-luvulla kun kansakoulun käynti tuli pakolliseksi. (Wikipedia)

Pattijoella Maria oli viimeinen kiertokoulun opettaja. Hän piti koulua kunnan omistamassa Kankaalassa, kunnes vuonna 1903 kiertokoululle annettiin huone kirkonkylän koulusta. Maria suoritti Raahen seminaarissa kesäkursseilla pätevyyden alakansakoulun opettajan virkaan.

Sanomalehti Liitto uutisoi 3.6.1922: ”Pattijoen kirkonkylän kansakoulun johtajaopettajaksi on valittu opettaja Heikki Impola (…) ja alakansakoulun opettajaksi kiertokoulun opettajatar täydennyskurssilainen Maria Korppila Pattijoelta, viimeinen väliaikaiseksi.” Kesällä 1923 Virallisessa lehdessä kerrottiin, että Pattijoen kunnan kirkonkylän alakansakoulun opettajaksi on valittu kansakoulunopettaja Maria Korppila. Hän sai tässä vaiheessa vakituisen paikan.

”Kansakouluasetus vuodelta 1866 salli ruumiillisen kurituksen, jopa kehoitti siihen. Korppilan oppilaat muistavat että sitä myös käytettiin; karttakeppiä ja viivotinta käytettiin lyömäaseena, korvista ja hiuksista puisteltiin.” (Liisa Ingerttilä)

”Alakoulun opettajatar Maria Korppila esitti luentaa äitienpäiväjuhlassa Pattijoen Nuorisoseuran talossa”, uutisoi Raahen Seutu toukokuussa 1933. Kansakoulun opettajalla oli tuon ajan kyläyhteisössä näkyvä rooli, ja Marian nimi esiintyy usein paikallisten lehtien palstoilla, kun Pattijoella järjestettiin kylän yhteisiä juhlia.

Pattijoen kirkonkylän kansakoulun juhliessa 50-vuotista taivaltaan vuonna 1938 Maria lausui tapahtumassa opettaja Liinamaan kirjoittaman runon, joka oli omistettu juhlivalle koululle.

Sairautensa takia Maria jäi eläkkeelle vuonna 1953. Hän sai asua edelleen koulun asunnossa, koska hänen seuraajakseen valittu Anni Sundvik ei pattijokisena asuntoetuaan tarvinnut.

Pattijoen kirkonkylän kansakoulun topakasta opettajasta, Korppi-Marista, entiset oppilaat puhuivat suurella kunnioituksella vielä vuosien päästä.

Pattijoen maamiesseura ja naisosasto

Pattijoen kirkonkylän maamiesseura perustettiin vuonna 1911. Vastuuta toiminnasta kantoivat vuorollaan kylän isännät ja emännät. Myös opettajat olivat toiminnassa mukana. Opettaja Maria Korppila osallistui lehtitietojen mukaan naisosaston toimintaan. Syysjuhlien ohjelmaan kuuluivat muiden muassa kehruu-, ojankaivuu- ja luudantekokilpailut.

Raahen Seutu uutisoi esimerkiksi Pattijoen maamiesseuran ja naisosaston kokouksesta, joka pidettiin 13.9.1937 Kuuselassa: ”Naisten kilpailujen toimikuntaan valittiin (…) Maria Korppila.”

Lottatyö Pattijoella

Pattijoen suojeluskunnan perustamisen jälkeen, helmikuussa 1918, perustettiin suojeluskunnan yhteyteen naisten alaosasto. Päälliköksi valittiin opettajatar Ida Fri. Suojeluskunnan naisosasto muuttui keväällä 1920 Pattijoen Lotta Svärd -paikallisosastoksi. Vuonna 1923 Raahen Suojeluskuntapiirin Lotta Svärd -yhdistykset liittyivät valtakunnalliseen Lotta Svärd -järjestöön.

Pattijoen lotat osallistuivat sotaponnistuksiin sekä rintamalottina että kotirintaman monissa tehtävissä. Raahen kirkontorni oli monen pattijokisenkin lotan ilmavalvontalotan työpaikka sodan aikana.

”Opettaja Korppila oli innokkaasti mukana Lotta Svärd -järjestön toiminnassa.” (Liisa Ingerttilä)

”Ensimmäinen merkintä on vuodelta 1937, jolloin Anni Sundvik ja Maria Korppila valittiin tyttötyön johtajiksi. Maria valittiin sankarihautojen kunnostajaksi vuonna 1938 ja useasti siitä eteenpäin. Osaston pöytäkirjan tarkistajaksi hänet valittiin lähes joka vuosi vuosina 1939-1944. Hän oli vuonna 1939 johtokunnan varajäsen.

Pattijoen Lotta Svärd päätti perustaa ompeluseuran tammikuussa 1940 (Talvisodan aikana). Vetäjiksi valittiin lotat Maria Korppila, Anna Liisa Päivärinta, Anni Sarkkinen ja Aini Kujala.  Koska rintamalla oli pula kaikesta, lotat pyrkivät auttamaan parhaansa mukaan. Maria toimi ompeluseuran vetäjänä ainakin vuonna 1940. Hän oli keräys- ja huoltojaoston jäsen vuosina 1940-1944.” (Risto Pirttikoski)

Maria Korppila kuoli 2. toukokuuta 1977. Hänen viimeinen leposijansa on Pattijoen Lepomaassa.