Elsa Swanljung näkyi Raahen katukuvassa. Hän oli niitä naisia, joista kerrotaan tarinoita. Hänen uimatapojaan ja paastojaan ihailtiin ja niistä kirjoitettiin lukuisia lehtijuttuja. Helsingin tyttö Tuomiojan
Ellen Haverisen työsuhde ompelunopettajana Lybeckerin Naiskotiteollisuuskoulussa kesti vuodesta 1965 vuoteen 1984. Hän opetti pukuompelua Raahen Työväenopistossa vuosina 1967–1985. Sofian koulu köyhille tytöille Sofia Lybeckerin nimi
Vuonna 1843 toimintansa aloittaneen Lybeckerin köyhien tyttöjen koulun toiminta muutettiin käsityökouluksi vuonna 1872, kun kansakoulu aloitti Raahessa toimintansa. Sofia Lybecker perusti koulunsa aikana, jolloin vähävaraisilla
Eläkekahvitusta odotellessa kertaamme geriatrian erikoislääkäri Maisa Karjulan työuran vaiheita. Suomen Geriatrit ry valitsi hänet vuoden geriatriksi vuonna 2011. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe -mitalin
Fredrika Pietilä tuli Raaheen Lybeckerin tyttökoulun opettajaksi vasta valmistuneena kansakoulunopettajana. Kun kansakoulutoiminta alkoi Raahessa, hän sai paikan ensimmäisenä opettajana. Merimiehen tytär Oulusta Fredrika Pietilä syntyi
Oululaisesta Zahris Franzénista (1787–1852) tuli 1800-luvun alussa kirjanpitäjä Johan Langin kauppahuoneeseen Raaheen. Raahessa asui siihen aikaan noin 1150 henkeä. Langin kauppahuone oli tuolloin Pohjois-Suomen suurin
Langit olivat Soveliusten rinnalla Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteen Raahessa. Johanna Gustava Lang (1796–1826) avioitui 18-vuotiaana vuonna 1814 isänsä kirjanpitäjän oululaisen
Oli talvi 1848 eikä Oulun satamassa ollut mitään elämää. Albert Herman Snellman (1828–1904) kohtasi Oulun krouveissa merimiehiä, joista yksi oli raahelainen merikapteeni Johan Hanninen (myöh.
Elisabeth Amanda Wilhelmina Wikander oli merikapteenin tytär. Hän meni naimisiin merikapteeni Alfred Dahlstömin kanssa. Häämatkansa aikana hän menetti miehensä ja synnytti laivassa pojan. Hän solmi
”Minun nuoruusaikanani Raahessa olivat meidän nuorten silmissä laivat ja merimiehet kaikki kaikessa. Laivat tuottivat niiden omistajille varallisuutta: olivathan rikkaimmat porvarit juuri laivapatruunoita. Näin oli minunkin
Liisi Kivioja toimi kansakoulunopettajana, kansanedustajana ja sokeain työkoulun johtajana ennen kuin hänestä tuli pankinjohtaja Kalajoen Kansallis-Osake-Pankin asioimistoon. Siikajoelta Jyväskylän seminaarin kautta ammattiin Liisi (Lisa) Annantytär
Oulaisten Liikenteen Raahen osaston linja-autonkuljettajina on toiminut pari naista takavuosina, mutta tällä hetkellä Kirsi Nissilä on ainoa nainen Raahen toimipisteessä linja-auton ratissa. Hän ajaa linjaa
”Emilia Ansarannan runot ja pakinat ovat Saloisten ja Raahen elävää historiaa 1930-luvulta 1950-luvun alkuun. Paikallishistoria valottaa myös suuria maailmaa mullistaneita tapahtumia.” (Saloisten koulun kotiseudun valinnaisaineryhmä
Lehtori Aili Heimo opetti suomen kieltä Raahen yhteislyseossa vuosina 1957–1974. Oppilaat tunsivat hänet lempinimellä Muumi. Lempinimi lienee johtunut hänen ulkomuodostaan ja siitä, että hänellä oli
Vuodesta 1984 Raahessa on jaettu kaupunginhallituksen myöntämiä Pro Raahe -mitaleita Raahen hyväksi tehdyistä ansioista. Mitalin on suunnitellut asemakaava-arkkitehti Leo Kosonen. Taiteilija Kirsti Muinonen palkittiin ensimmäisenä
Yrittäjä Kirsi Ylisirniölle ei ole outoa se, että keski-ikäinen herrahenkilö ottaa yritykseen liittyvät asiat puheeksi nimenomaan hänen miehensä Esan kanssa. Kirsi osaa pitää puolensa eikä
”Vuonna 1963 Katinhännän nopeakinttuinen lettipää Helena Turpeinen voitti Suomen mestaruuden tyttöjen 17-vuotiaitten 100 metrin juoksussa ajalla 12,4. Seuraavana vuonna hän saavutti kaksi Suomen mestaruutta.” (Teuvo
Briitta Karihtala luonnehtii kätilön työtä iloiseksi. Kun synnytys on sujunut hyvin ja terve lapsi parkaisee ilmoille ensimmäiset huutonsa, se on musiikkia sekä vanhempien että sairaalan
Siikajoki Pohjois-Pohjanmaalla olisi jäänyt paljosta paitsi, jos Jaakko Loppi ei olisi tullut sinne kansakoulunopettajaksi vuonna 1927. Loppi ei toki tuolloin tiennyt, miten paljon hänen Alli-tyttärensä
”Mutta tämänlaatuisen oppilaitoksen syntyminen Pohjan perille on ymmärrettävästi samalla ollut tapaus, jolla on oleva merkitystä ja vaikutusta kulttuuririentoihin yleensä puheenalaisessa osassa maata. Senpä vuoksi kuulemmekin
Lea Ahon elämän täyttivät koti ja perhe monien vuosien ajan. Kun lapset kasvoivat, Lealla oli mahdollisuus antaa aikaansa taiteelliseen työhön. Hän suunnitteli ja kutoi raanuja,
’’Muusikko on parhaimmillaan silloin, kun uskaltaa heittäytyä musiikkiinsa täysillä.’’ Muusikoksi syntynyt Minna Tuhkala syntyi Raahessa vuonna 1968. Kun isä, Matti Tuhkala, näki hänet ensimmäisen kerran,
Ellen Wåhlberg piti työssään Raahen seminaarissa tärkeänä kehittää voimistelua kansakouluissa. Hän pyrki innostamaan myös jo työelämässä toimivia opettajia järjestämällä heille kesäkursseja. Hän oli sitä mieltä,
Reetta Ronn on raahelainen esikoiskirjailija, joka pyörittää päivätyönään kirjakauppaa nimeltä Karhun kirja & paperi. ”Meillä oli kotona paljon kirjoja. Sain vapaasti valita luettavaksi mitä halusin.”
Sirkka Kankaalalle Raahen Velkaperä on ollut virikkeellinen kotipaikka. Sieltä elämä kuljetti hänet kouluun ja työhön. Moniin luottamustoimiin hänet vei vanhempien esimerkki. Haikein mielin hän muutti
”Raahelaisen Suvi Mattilan romaani Suden polulla on tositapahtumiin löyhästi pohjautuva selviytymistarina naisesta, joka lähtee matkalle keräämään voimia ja pohtimaan elämäänsä. Kohtaamaan omat sutensa.”(Kirjasampo). Vuonna 2013
Kolarikorjaamoyrittäjät Satu Iivonen ja Sirpa Korpela saavat usein vastata kysymyksiin: ”Onko täällä ketään aikuista miestä?” ”Onko täällä VAIN naisia töissä?” ”Miten liuottimet vaikuttavat naisiin?” Viimeiseen
Leena Mikkola-Riekkinen tiesi jo pikku tyttönä, että hän haluaa opiskella oikeustieteitä. Hän oli jo opiskeluaikana toiminut monissa alan työpaikoissa. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena Vihannin kunnanjohtajaksi.
Anna-Liisa Turpeinen on Niittykosken musikaalista sukua Kaustiselta. Hän kulkeutui Raaheen miehen työn mukana. Liityttyään vuonna 1978 Raahen Laulutovereihin, joka on perustettu vuonna 1975, hän on
Matti ja Kerttu Liisa (o.s. Pääkkönen) Nikola muuttivat Amerikasta Siikajoelle, joka oli erotettu vuonna 1868 omaksi pitäjäksi. Siikajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa. Nikolat asuivat Suomeen
Eija Sorjamaa on tehnyt pitkän uran rakennusalalla monissa eri tehtävissä sekä työntekijänä että rakennusliikkeen omistajana. Luottamustehtävistä mittavin on toiminta Osuuspankin hallituksessa ja sen ensimmäisenä naispuheenjohtajana.
Elämä Kultalanperän (ent. Saloinen, vuodesta 1973 Raahe) pienillä maatiloilla oli niukkaa ja omavaraista. Työt tehtiin itse ja ilman koneiden apua aina 1950-luvulle saakka, jolloin ensimmäiset
Siikajoki-seura valitsee vuosittain kunniakansalaisen. Joka toinen vuosi valitaan Lippo-Liisa ja joka toinen vuosi Lippo-Mies. Siikajoki on noin 5.000 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Kesällä 2024 kunniakansalaiseksi kukitettiin
Kukapa ei muistaisi Kallion kioskia, joka palveli pieniä ja isoja asiakkaita vuosikymmenien ajan Raahessa Palokunnankadun ja Ouluntien kulmassa. ”Sain äidiltä pennin ja menin heti ostamaan
Maija-Leena Hirvoselle perustyö neuvola- ja kouluterveydenhuollossa on ollut oikea kutsumusammatti. Työuran ohessa hän on hoitanut useita luottamustoimia vuosikymmenien ajan. Lapsuus Veneheiton kylässä Maija-Leena Hirvonen (o.s.
”Helmi Lehtonen oli kansakoulun- ja musiikinopettaja. Musiikki oli hänen kiinnostuksenkohteensa jo Raahen opettajaseminaarissa, jossa hän johti seminaariopiskelijoiden kuoroa.” (Välimäki) Siikajoelta kotoisin Helmi Martta Helena Lehtonen
”Kesäkuussa määrättiin seminaarin johtajatar, neiti Hilda Nordlund sekä ensimäiset opettajattaret Ellen Wåhlberg, Vendla Forsström ja Adéle Festén toimiinsa, aluksi virkaa tekevinä.” Raahen seminaari aloitti toimintansa
”Martha Dahl-Salonen oli yksi tasa-arvon edelläkävijöistä Suomen kirkkomusiikin kentällä. Vaikka kanttorin ja kanttori-urkurin vakituiset tehtävät avattiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa naisille virallisesti vasta vuonna 1963, Dahl-Salonen
”Kaikki ihmiset puhuvat sodasta…” kirjoitti viisitoistavuotias keskikoululainen Hilkka Hallanoro (myöh. Ruokolainen) päiväkirjaansa sunnuntaina 3. päivänä joulukuuta 1939. Koti Raahen Velkaperällä Matti Leander Hallanoro työskenteli ratamestarina
Arja Virolainen muistetaan Raahessa menestyneenä keihäänheittäjänä ja monipuolisena urheilijana. Hän työskenteli 35 vuotta liikunnanopettajana. Eläkepäivinään hän golfaa, kävelee, pyöräilee, liikkuu aktiivisesti ja monipuolisesti. Liikunnallinen lapsuus
”Olen työnarkomaani”, Päivi Ali-Lekkala kuvaa itseään. Hänen pitkä ja monipolvinen työuransa koostuu toimistotöistä, autokoulunopettajan ja markkinointisihteerin tehtävistä. Hän jatkaa edelleenkin (2025) työuraansa pätkittäin ajokorttikokeiden vastaanottajana.
Nuoripari Marja-Terttu ja Martti Maliniemi asui Yritysperällä vuokra-asunnossa. Kiinnostus omaan tupaan ja perunamaahan heräsi, kun Saloisten kunta tarjosi kohtuuhintaisia tontteja Tarpion alueelta. Kaupungista maalle Marja-Terttu
”Kirjailijan ammatti merkitsee minulle, että tutkin, luen, ajattelen, kuvittelen ja kirjoitan työkseni.” Lapsuus Keminmaassa Pauliina Vanhatalo syntyi Oulussa 18.4.1979. Perhe muutti Kemiin vuonna 1980 ja
Varakkaiden serkusten, Catharina Freitagin (1769-1840) ja Johan Mattsson Soveliuksen (1770-1852), toteutumatta jäänyt avioliitto oli omana aikanaan merkittävä asia, koska se mainitaan useissa historian kirjoissa. Toimeliaat
Raahen kompiaiset tunnettiin melkein koko maassa 1800-luvun jälkipuoliskolta 1960-luvulle asti. Kompiaisresähtejä on varjeltu suurena salaisuutena. Tietotaito on siirtynyt vain hantvärkkäriltä toiselle. Taikinoita on aina keitetty
Raahessa Rantakatu, Pitkänkarinkatu, Kauppakatu ja Saaristokatu muodostavat korttelin, jossa Kalle (Kaarlo) ja Mandi Meskus asuivat neljässä eri talossa 1950- ja 1960-luvulla. Kalle työskenteli Raahe Oy:ssä.
Niemelänkatua reunustivat jo 1960-luvulla siperianherne- tai orapihlaja-aitapensaat. Pihoille istutetut koivut ja sireenit olivat tuuheutuneet. Rintamamiestalon piirustuksilla rakennetut talot olivat toistensa näköisiä. Verannoissa ja ulkorakennuksissa oli
”Me olemme niin pahoja nauramaan”, Miina (Johanna) Häkkinen sanoi lehtihaastattelussa keväällä 1941 ja jatkoi: ”Suru on jossain syvemmällä, sillä kaksi poikaa kaatui talvisodassa.” Häkkiset rantautuivat
”Raahen museon alakerran kolmannessa huoneessa on kulta- ja hopeaseppä Gustav Heinosen täydellinen verstas. Myös Heinosen vaimolla, Marialla, oli lupa harjoittaa kultasepän ammattia. Hän on ilmeisesti
Raahessa Westmanin nimestä tulee ensimmäiseksi mieleen taidetakoja Adolf Fredrik Westman (1853-1942), jonka takomat kruunut ja lampetit koristavat vuonna 1912 valmistunutta Raahen kirkkoa. Westman takoi pajassaan
Elsa Turpeinen (o.s. Turpeenoja) oli avojalakanen raahelainen. Hän oli syntynyt Gellmanin sairaalassa 24.11.1928 ja asunut melkein koko ikänsä Katinhännässä. Hänen kotitalonsa Saaristokadun ja Kirkkokadun kulmassa
”Meillä on nykyisin neljä lypsylehmää. Maito kirnutaan voiksi kaksi kertaa viikossa ja viedään Raaheen, jossa meillä on pysyvä ’tinki’ voita varten.” (Bertta Pehkonen kesäkuussa 1973)
Kansakoulunopettaja Iida Frin (myöh. Artimo) nimi mainitaan monen kunnan historiassa. Opettajan toimen ohella hän oli näkyvä henkilö kulloisessa asuinkunnassaan. Pattijoen-vuosinaan hän toimi useissa yhdistyksissä ja
Tänä päivänä Raahen poliisilaitos on tasa-arvoinen työpaikka eikä naispoliisi ole enää erikoisuus. Kun Marja-Leena Huhtala valittiin virkaansa, elettiin vuotta 1992 ja hän oli miesvaltaisen laitoksen
Walter Runebergin veistämä Pehr Brahen patsas seisoo Raahessa keskellä Pekkatoria (ent. Isotori). Kuvanveistäjällä on äitinsä puolelta sukujuuria Raaheen. Hänen isänsä oli kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg.
Langin, Franzénin ja Soveliuksen suvun toimijat olivat Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Nanny Cedercreutzin (o.s. Lagerborg) sukujuuret ulottuvat purjelaivakauden Raaheen Franzénin
Alli Varpula toimi Palonkoulussa (Raahessa) opettajana 37 vuotta. Hän ohjasi Palonkylän lapsikuoroa yli kaksi vuosikymmentä. Hän osallistui jatkosodassa ilmavalvontaan. Tuli Oulusta Raaheen ja jäi Alli
Perkisen veljekset tunnetaan ja muistetaan Raahessa. Onni Norio kirjoitti heistä kirjan vuonna 1986. Mutta olihan heillä toki äitikin. Hänetkin poikien yhteydessä mainitaan. Perkisen poikien äidin
Purjelaivakausi on Raahen historiassa kaupungin kukoistusaikaa. Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki 1860–1870-luvuilla. Yksi kaupungin laivanvarustajasuvuista oli Soveliuksen suku, joka harjoitti merenkulkua ja kauppaa monen sukupolven
Brahenkadulla sijaitsi Raahen Talouskauppa, jonka Mäkelän tytöt perustivat vuonna 1914. Neitien myymälässä oli tarjolla tuoretta, ensiluokkaista alaan kuuluvaa tavaraa mahdollisimman huokeilla hinnoilla. Kaupassa pistäytyi myös
Pyhäjoella sijaitsevaa Annalaa on isännöinyt muiden muassa lukkari Thomas Cannelin, Maijun isä. Se toimi kestikievarina 1850-luvun alusta, kun Maiju (myöh. Översti) miehensä Matti Suomelan kanssa
Maiju Helle oli taitava kodin taloustoimissa. Hänelle oli tärkeää myös lapsuudenkodin henkinen ja hengellinen perintö. Lapsuus ja työn syrjään Raahessa Maiju (Maria Vilhelmina) Helle (o.s.
Aino Reinilä teki elämäntyönsä kansakoulun opettajana. Hän sai koulutuksensa Raahen seminaarissa hospitanttina. Hän toimi opettajana Raahen seudulla ja Helsingissä. Onnellinen lapsuus Raahessa Aino Maria Reinilä
Wilhelm Rehnbäck (1851–1928) muutti perheineen Raaheen vuonna 1892, kun hänet oli nimitetty Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi. Raahessa toimi tuolloin Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, josta ensimmäiset oppilaat
Torpparin tytär Maria Korppila muistetaan Pattijoella viimeisenä kiertokoulun opettajana. Hän oli innokkaasti mukana muun muassa Lotta Svärd -järjestön toiminnassa. Korppilan tila Pattijoen Jokelankylässä Korppilan tilan
Eeva Vilkki työskenteli yli neljä vuosikymmentä Oulun kuuromykkäinkoulussa toimien johtajattarena ja opettajattarena. Oppilaat saivat vierailla hänen kotonaan ja työskennellä puutarhassa. Oulusta Raaheen ja takaisin Ouluun
Anna Heikinheimo (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) asui Raahessa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Hän suoritti ammattitutkinnon Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ja Raahen seminaarissa. Hän
Alli Margit Reinilä (o.s. Hassi 1916-1988), Maria Hassin kuopus, eli suurimman osan elämästään Raahessa. Pienenä orvoksi Alli oli vähän yli puolitoistavuotias äidin menehtyessä keuhkotautiin. Äidistään
Hinni Ylitalo hoiti pienkarjaa kotinavetassaan Pattijoen Jokelankylässä. Hän toimi pyhäkoulunopettajana. Hän oli aktiivinen Lotta Swärd -toimija. Ylitalon tila Jokelankylässä Karl (Kalle) Ylitalo (ent. Asukas) syntyi
Helena Rantala (o.s. Kultala) pyöräili Raahessa lumituiskussa ja auringonpaisteessa jakaen aamulehtiä kolmen vuosikymmenen ajan. Hän oli pientilan tyttö Kultalanperältä, joka on vain reilun kymmenen kilometrin
Me, jotka olemme kasvaneet Raahen Seudun lukijoina, jäimme kaipaamaan Selan seurassa -pakinoita. Se palsta oli luettava aina ensin, sitten vasta uutiset. Toimittaja Senja Anttila kirjoitti
Helsingin yliopiston kirjastossa säilytetään yksityisen raahelaisen lainakirjaston luetteloa, joka on vuodelta 1818. Kyseinen kirjasto oli Johan Christian Wichmannin omistama. Vuonna 1821 Johan Christian Wichmann muutti
”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria
”Jokaisesta ihmisestä saa hyvän valokuvan”, sanoo valokuvaaja Lenita Reivonen. Huonosta valokuvasta voi osoittaa sormella ihmistä kameran takana. Valokuvaajalta vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja, psykologista silmää ja huumorintajua.
Vuoden Lotta 2023 Alli Korvan vierailu Raahessa 13.8.2024 Raahen rotaryklubien vierailulla elokuussa Alli muisteli pitkän elämänsä vaiheita ja kertoi lottavuosistaan. Täysi lotta Allista tuli hänen
Elämä kuljetti Liisa Saarelan Roppolanperältä Kemijärven ja Rovaniemen kautta Raaheen, jossa hän nyt (v. 2024) viettää lokoisia eläkeläisen päiviä. Kaikkeen työhön oli tartuttava Liisa Saarela
”1896 huhtikuun 29. päivänä K.M. Armollinen Julistus siitä, että kaksi uutta yksinkertaista seminaaria – kummassakin suomi opetuskielenä, on perustettava kansakoulunopettajain ja opettajatarten valmistamiseksi, – sekä
Jyväskylään perustettiin ensimmäinen seminaari vuonna 1863. Raahessa seminaari aloitti toimintansa 22.8.1896. Toiminta alkoi neliluokkaisena kansakoulupohjaisena naisseminaarina. Ensimmäiset kansakoulunopettajat saivat päättötodistuksen vuonna 1900. Valmistuneiden joukossa oli
Säkkijärvellä syntynyt Kerttu Husu tuli sattumalta Raaheen ja viihtyi täällä. Vilkas karjalainen osallistui opettajan toimensa ohella usean yhdistyksen toimintaan Raahessa. Kotiteollisuusopettajaksi kouluttautunut Kerttu toimi Lybeckerin
Kaija Asukas on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi 11.1.1957. Hän meni kirjastoon vuoden työllistämistukijaksolle vuonna 1980 mutta aika venähti 44 vuodeksi. Nyt syyskuussa 2024 hän aloittelee
Friemanin suku on vaikuttanut Raahessa 1700-luvulta alkaen monin tavoin. Olof Friemanin (1691-1774) poika Johan (1728-1790) oli varakas kauppias sekä kaupungin raatimies ja postimestari. Eivät Johanin
Tanssiurheiluseura Raahen Rytmikkäiden riveissä kilpatanssiharrastuksen aloittanut Sanna Hirvaskari on teeveestä tuttu. Hän ei ole aina tiennyt, että hänestä tulee tanssinopettaja. Pitkä kilpatanssiura johti koulutukseen ja
Aino Kari (myöh. Tammi) syntyi 9.3.1899 Pattijoella. Sukututkijan mukaan hän muutti Raaheen 2.1.1904. Hän avioitui myöhemmällä iällä soittaja Yrjö Emil Tammen (1902-1978) kanssa. Pariskunnalla ei
”Öljyvärit vaihtuivat värikyniin. Kun terveys ei enää sallinut matkoja ja liikkuminen supistui yhä pienempiin ympyröihin, hän löysi väririkkaan maailman läheltä, omasta mielestä, fantasioista, keskittymisestä olennaisimpaan.”
Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjassa kerrotaan, että kapteeni, raatimies ja kauppamies Johan Montin (1807-1893) asui Kirkkokadun ja Mentzerinkadun (nyk. Koulukatu) kulmauksessa Friemanin naapurina. Durchmanin yhtiössä
Kaisu Vuori herää tottumuksesta aamulla kuudelta. Teet juotuaan hän tarttuu toimeen: siivoaa, laittaa ruokaa, marjastaa, tekee käsitöitä. Toimeliaalta naiselta eivät työt lopu. Kaupungin kasvatti Kaisu
Kotitalousopettaja ja Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun pitkäaikainen johtajatar Edit Reinilä-Hellman vaikuttaa vielä 2000-luvullakin monissa Suomen kodeissa Kotiruoka-keittokirjan kirjoittajana. Kotiruoka on usean sukupolven ajan ohjannut suomalaisten ruoanvalmistusta
Raahessa kansakoululaitos pääsi alkuun vuonna 1871. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Vuonna 1910 kaupunginvaltuusto päätti joidenkin lapaluotolaisten anomuksesta, että Lapaluodon satamakaupunginosaan rakennetaan
Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa.
”En minä oikeastaan muista Raahesta mitään”, myöntää Anneli Sauli Vappu Kalliolle vuonna 2019 antamassaan haastattelussa. Raahelaiset muistavat Anneli Saulin. ”Anneli oli Lapaluodossa pidetty, kaunis tyttö.
”Oikiat raahelaiset asuvat aina muualla. Muualta muuttaneet raahelaiset eivät ole raahelaisia muuallakaan. Oikioille raahelaisille Raahe on maailman paras paikka. Eivät he silti muuta Raaheen muualta
Augusta Durchman muistetaan Raahessa siitä, että hänelle oli koko elämänsä ajan lähellä sydäntä vähäosaiset ja heidän auttamisensa. Hän tuki muun muassa Raahen Rouvasväen yhdistyksen ylläpitämän
Kauppakadun ja Koulukadun kulmassa, talon kellarikerroksessa, toimi 1960-luvulla ensin Valion baari ja sitten Kellaribaari. Rojuniemestä kaupunkiin Ester Lyydia Viirilän (1921-2008 o.s. Korhonen) koti oli Rojuniemessä,
Raahelaiset muistavat Sirkka Mattilan opettajana ja laulajana. ”Laulaminen on antanut minulle paljon, se on luonut rikkaan elämän. Se on henkisen minän tyydyttämistä, en voisi ajatellakaan
Meille raahelaisille Pekkatori Pekka-patsaineen on lähes pyhä paikka, ainakin se on kaupungin keskus. Vanhat porvaristalot torin äärellä viestivät sanattomasti purjelaivakaudesta ja kaupungin vauraudesta. Pekkatorin taloista
Kaksi kertaa kotinsa jättämään joutunut Vuokko Suorsa (o.s. Härkönen) vietti eläkepäiviään Raahessa, jonne elämä hänet kuljetti monien mutkien kautta. Haastattelu tehtiin vuonna 2016. Lapsuudenkoti Suistamossa
Raahen kaupunginhallitus myönsi Jaana Ritolalle Pro Raahe -mitalin nro 124 vuonna 2023. Perusteluina mainittiin muun muassa se, että hän on kehittänyt alueemme ammatillista toisen asteen
Sirkka Kiilakosken pitää elämässä kiinni perhe, lapset ja lastenlapset. Pitkän työuransakin hän on tehnyt lasten parissa. Varhaiskasvatus ja lapset ovat hänelle sydämenasia. Piehingin Mäntylästä elämäneväät
Juuri ennen itsenäisyyspäivää Suomen täyttäessä sata vuotta taiteilijat Raija Korppila ja Juha Laakso saivat yllättävän ja mieluisen kirjeen Raahen kaupungilta. Heidät palkittiin itsenäisyyspäivänä Pro Raahe
Kaarina Terhon (Kaarina Marja-Liisa Mäkinen) tuotannon muodostavat kolme 1980-luvulla ilmestynyttä historiallista naistenromaania ja yksi dekkari sekä nimellä Mertsi K. Mäkinen julkaistu dekkari. Hän syntyi 13.2.1945
”Runoja ei voi pakottaa. Niissä pitää olla sanoma ja se pitää pystyä kertomaan tuoreella tavalla. Ei voi vain päättää, että alkaa kirjoittaa runoja”, Eeva Heilala
Ritva Pesonen-Ehrola (o.s. Räsänen) kävi kansakoulua ja oppikoulua Kajaanissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Oulussa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1966 ja palveli
Valssi soi. Letkeä foksi tekee seuraa. Tulinen tango vie mukanaan. Tanssikansaa ei mikään pidä paikoillaan, kun kutsu on käynyt parketille tai kesäiselle torille. Tahdit takasi
Elettiin vuotta 2006, kun Päivi Harjuhaahto voitti Kalevala Korun suunnittelukilpailun, jossa etsittiin uutta korua Helsingin Kampin liikekeskustan ja koruliikkeen avajaisiin. Koru tuli laajempaan myyntiin syksyllä,
Merimiehen leski Kaisa Lindman (1789-1858) koulutti pojasta merikapteenin ja piti tyttöjen kouluopetusta välttämättömänä. Naapurit naureskelivat hänelle: ”Lindmanska se kouluttaa tytöistään pappeja”. Merenkulku houkutteli Raaheen nuorisoa
Raahen taidemaalareista ei kovin moni ole päässyt matrikkelitaiteilijoiden joukkoon. Kerttu Ojanlatva on yksi heistä. Hän vaikutti Raahen kulttuurikentässä taiteilijana, opettajana ja taidekriitikkona. Hän kirjoitti runoja
Raahen purjelaivakauden historia on täynnä kiehtovia tarinoita ja monenlaisia ihmiskohtaloita. Näin alkaa ruotsalaisen Ebba Katinka Ljunggrenin vaiherikas elämä Raahessa: ” Ebba-neiti lähetettiin kaukaisen sukulaistädin, kauppaneuvoksetar
Kun tapasin Anna-Liisa Oravan (s. 31.3.1920), hän oli palannut maailmalta kotikonnuilleen Raaheen viettämään eläkepäiviään. Sitä hän suri vuonna 2012, ettei kovin monta ystävää ollut enää
Madetojan sukua on vuosisatojen ajan asunut Raahessa. Jaakko (1847-1922) ja Hilda Gustaava (o.s. Nevanperä 1847-1923) saivat viisi lasta: pojat Matti August (1874-1936), Karl Jakob (1879-1975)
Kulttuurihenkilö. Runokirjojen kirjoittaja. Selskaapilainen. Luontaishoitaja. Ihmisten tukija. Hyväntekijä. SPR:n vapaaehtoistyöntekijä. Omaehtoinen ihmisten auttaja. Kahden kauden kaupunginvaltuutettu. Näillä ansioilla on Tuula Kellola Pro Raahe -mitalin nro
Pirkko Ahokas-Tuohinnolla on kaksi kotiseutua: Karjala ja Pattijoki. Hän tuli Raaheen lievittämään lääkäripulaa. Hän osallistuu kunnallispolitiikkaan ja vaalii lottaperinnettä. Raahen kaupunki myönsi hänelle Pro Raahe
Tämän pienoiselämäkerran sankaritar Sari Jaatinen on Lapuan tyttöjä. Hän tuli opiskelemaan Raahen Porvari- ja Kauppakouluun ja jäi Raaheen. Nyt Sarin hengentuotteet ilahduttavat Raahen Seudun lukijoita
”Katson ulos maailmaan, isäntääni oottaa saan. Sitten vasta käännän pään, kotona kun hänet nään.” Posliininen koirapari istua nakottaa ikkunalaudalla Katinhännässä ja katsoo lempeän kaihoisasti kaukaisuuteen.
”Suomen vanhin paikallismuseo, Raahen museo on kasvanut vuosikymmenten saatossa ja tällä hetkellä se koostuu seitsemästä eri toimipisteestä. Ympärivuotisesti kohteista avoinna ovat Pakkahuoneen museo ja Kruununmakasiinimuseo.
Maria Catharina Sofia (o.s. Montin) Swanljung oli raahelaisen merikapteenin rouva. Hän oli mennyt naimisiin merikapteeni Carl August Swanljungin (1837-1896) kanssa 9.7.1868. Sofia-rouva sai käydä miehensä
Me raahelaiset olemme ylpeitä siitä, että olemme voineet kasvattaa ja saatella maailmalle monta maineikasta kirjailijaa. Patsaan on saanut toistaiseksi vain Martti Merenmaa. Pro Raahe -mitalin
Raahen kaupunki palkitsi saksaa ja latinaa vuosikymmenet opettaneen Liisa Päivikkeen hyvin suoritetusta virkatyöstä Pro Raahe -mitalilla nro 35 vuonna 2000. Hänen tekemänsä monipuolinen ja uuttera
Pohjois-Pohjanmaalla Raahessa syntyi 26. marraskuuta vuonna 1949 Ritva-Liisa Pohjalainen, josta tuli aikuisena taidokas tekstiilisuunnittelija ja maineikas muotoilija. Tänä päivänä hänet tunnetaan yhtenä Suomen arvostetuimmista muotoilijoista.
Ritva Virnes (o.s. Rajalampi) syntyi perheensä ensimmäiseksi lapseksi vuonna 1949. Koti sijaitsi Vihannin Ilveskorvessa. Taimi-äidin synnytysmatka vei Oulun lääninsairaalaan. Maaseudulta ei kouluun päässyt Ritvan vanhemmat
Kirsti Mäkinen-Reijasalo asuu talossa, jonka asukkaat ovat monin tavoin vaikuttaneet Raahen historiaan aina 1800-luvulta alkaen. Sivert Lundberg, joka rakennutti Brahenkatu 5:ssä sijaitsevan talon 1800-luvulla, oli
Raahelaiset muistavat Rakel Halmeen työstään kunnalliskodin johtajattarena. Hän sai vuonna 1992 Pro Raahe -mitalin nro 12 tunnustuksena vanhusten eteen tekemästään työstä. Pro Raahe -mitaleita on
– Kuules Maija kultasein, mamma sanoi näin: Toinen talo kirjastolta kaupungille päin, siellä kuulu kuvaliike Koljosella on, kauppamaineeltansa täysin moitteeton. Sieltä kuvat arkeen, juhlaan, hankkii
Kaisu Raution (o.s. Siitonen) isä, koneteknikko Heikki Siitonen, sai työpaikan Raahesta, kun Rautaruukkia rakennettiin. Perhe, isä, äiti ja kolme tytärtä, muutti Hämeenlinnasta tuuliseen merikaupunkiin jouluksi
Nykyisen Junnilantien varrella seisoo Junnilan talo. Se on seisonut siinä 1700-luvulta alkaen. Rakennus ei ole ulkoapäin suuria muutoksia kokenut, mutta sisätilat on remontoitu nykyajan vaatimuksia
Asemies Aarne Perikangas sai tontin Velkaperältä keväällä 1945. Yhdessä Aarne ja Taimi rakensivat tontille talon, jossa Taimi yhä asuu (vuonna 2010). Ennen oman orren alle
Maatalon emäntä Eeva Kerola oli vuosikymmenien ajan monien luottamustoimien nainen. Luottamustoimissaan hän puolusti maaseudun ihmisiä. Hän ei nöyristellyt ketään edes istuessaan nokakkain kristallikruunujen alla herrojen
Tuuli Reijonen kirjoitti tosipohjaisessa romaanissaan Vedessä ja tulessa tarinan, jonka päähenkilö on Maria Elisabeth Cajanus (1804-1861). Elisabeth kuului pohjalaiseen virkamies- ja pappissukuun. Reijosen äidin suvusta
Räätäli Vilho Henrik Marjomaa ja Kaisa-vaimonsa asuivat perheineen Saloisissa keltaisessa Otsola-nimisessä talossa, joka sijaitsi Raahesta pohjoiseen menevän tien varrella. Marjomaan neljästä lapsesta löytyy tietoja Raahen
– En ole sen arvoinen, enkä pituinen, mutta otan nöyryydellä vastaan sen, mitä minulle annetaan, sanoi Alma Moisala Pyhäjoen Kuulumiset -lehden haastattelussa saatuaan Pauha-Maija-tittelin vuonna
Sepän tytär Olga Sarkkila eteni työurallaan Lybeckerin käsityökoulun johtajattareksi. Hän oli saanut taidon käsitöihin verenperintönä. Taitava kaikissa käsitöissä Raahelaisella seppämestari Johan Sarkkilalla ja vaimollaan Kristiinalla
Kirjailija Annikki Brander-Pitkänen asui kehitysvuotensa Raahessa. Hän sijoitti historiallisten romaaniensa tapahtumat Raaheen. Historia herää eloon kirjojen kautta Me raahelaiset olemme omineet Annikki Brander-Pitkäsen raahelaiseksi hänen
Martta Rautio oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja monien toimien nainen. Hänen kirjoituksensa ilahduttavat jälkipolvia. Kauppakoulun kautta ammattiin Martta Sofia Rautio (o.s. Skinnari) syntyi 29.7.1896. Hänen äitinsä
Martta Honka syntyi 24.2.1923 Saloisissa. Kotipaikka oli Saloisten Kertunkankaalla, jonne Johan Honka (1886-1955) oli rakentanut talon vuonna 1923. Martta nimitti paikkaa Kurjen mökiksi. Maata oli
Siina Urpilainen (o.s. Ihalainen) oli vakaumuksellinen kommunisti. Hänet valittiin vuonna 1927 SKP:n peitejärjestön sosialistisen työväen ja pienviljelijäin vaalijärjestön listoilta eduskuntaan. Kansanedustajana hän toimi vuoteen 1930
Beata Helena Carmitz syntyi 10.3.1762 Kuopion maaseurakuntaan kuuluvassa Savisaaressa. Hänen vanhempansa olivat torppari Hans Carmitz (s. 1729) ja hänen toinen aviopuolisonsa Brita Rockman (s. 1730).
Runoilija Isa Aspin sukujuuret ovat purjelaivakauden Raahessa. Laivapatruunille rengiksi Keski-Suomessa, Kivijärvellä, mietti nuori talonpoika Henrik Kinnunen tulevaisuuttaan. Paikkakunnalla oli vähän vaihtoehtoja. Raaheen oli muuttanut joitakin
Leila Kastelli syntyi muusikko Matti Tuhkalan perheeseen Raahessa vuonna 1948. Lapsuudenkoti sijaitsi Palonkylässä muutaman kilometrin päässä Raahen keskustasta. Metsät ja luonto olivat lähellä ja koko
Margareta Keskitalo (o.s. Martinmäki) syntyi Pyhäjoella 30.4.1921. Hän menetti äitinsä 4-vuotiaana ja sen jälkeen hänet sijoitettiin sukulaisten luo. Hän palasi kotiin 9-vuotiaana. Hän elätti itsensä
Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava. Hän aloitti
”Antell antaa pullan ja kahvin. Siinä on meillä voima vahvin.” Tämä oli yksi Antellin leipomon mainoslauseista. Paljon oli tapahtunut ennen kuin Katri Antell oli saanut
Saloisten vanhainkoti (Saloinen liitettiin vuonna 1973 Raahen kaupunkiin) oli entisinä aikoina vanhusten oikea koti. Joku asui vanhainkodissa kymmeniä vuosia. Saloisten vanhainkodissa asusteltiin kodinomaisesti vielä 1970-luvulla.
Marjatta Satokangas (o.s. Hummasti) on avojalakanen raahelainen. Hän syntyi vuonna 1932. Koulutaipaleensa hän aloitti Seminaarin harjoituskoulussa mutta sota sotki koululaisen elämän. Oppilaita siirreltiin paikasta toiseen
Eila Vainikainen (s. 1938 o.s. Karjaluoto) on Raahen tyttöjä. Hän asunut vuosikymmenet Vaasassa, mutta siteet Raaheen eivät ole katkenneet. Merimiehenkadulta Saloisiin Aili ja Aarne Karjaluoto
Joyce Swanljungin sukujuuret ovat Raahessa. Hän vietti usein kesänsä suvun keskuudessa. Swanljungin sukua Raahelaisella merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia-vaimolla (o.s. Montin, 1847-1939) oli
On kaunis lokakuinen päivä (v. 2019), kun istumme Salli Ylitalon (s. 1941 o.s. Kari) tuvassa Siniluodossa. Ikkunasta avautuu upea maisema Siniluodonlahdelle. Joutsenet ovat laskeutuneet levähtämään
Virpi Honkala (o.s. Salminen) syntyi Nokialla vuonna 1951. Hänen isänsä työskenteli moottoriasentajana Nokian paperitehtaalla. Äidillä oli prokuristin paikka tamperelaisessa yrityksessä. Virpin vanhemmat olivat tavanneet sota-aikana
On kaunis lokakuinen iltapäivä, kun istumme Kaija ja Risto Tuomivaaran omistaman talon, Cortenkatu 3, keittiössä. Talo on Kaijan mummun talo, jonka Tuomivaarat saivat ostaa lokakuussa
Inkeri Kerola syntyi vuonna 1957 Saloisten kunnassa, joka vuonna 1973 liitettiin Raahen kaupunkiin. Hän on Siniluodossa asuneen Kerolan perheen viidestä lapsesta nuorimmainen. Vanhemmat viljelivät maata
Tapaan hiljattain sata vuotta täyttäneen Kaija Karikosken palvelutalo Hopeataurissa, jossa hänellä on viihtyisä huone ja talon puolesta kaikki tarvittavat palvelut. Hackmanin työyhteisö 1800-luvun alussa Hackman
Saimi (1913-2000) ja Yrjö (1907-1999) Sippala viljelivät maata tilalla, joka on ollut Sippalan suvun omistuksessa vuodesta 1725. Sippalan tila sijaitsee Haapajoella entisen Saloisten kunnan alueella,
Vuonna 2008 Raahe-seura antoi Hilkka Aaltoselle Raahen Fiian arvonimen tunnustuksena hänen toiminnastaan kaupunginarkkitehtina ja hänen ansiokkaasta työstään Raahen kulttuurihistorian ja Vanhan Raahen säilyttämisen puolesta. Lapsuus
Soli 1950-lukua, ku puskeuvuin elon taipaleelle Pitkäkarin kuusikosa elikkä Gellmannin lasareetisa täälä Raahesa. Pienen piehinkiläisen maalaistalon esikoisena mun hääty pahasesta sikiästä asti reuhkasta häläppärinä maatöisä.
Hely Kokko (o.s. Salmela) on kotoisin Merijärveltä. Hän syntyi 8.4.1952 ja on perheen 9 lapsesta keskimmäinen. Hänen vanhemmillaan oli pieni maatila. Lehmiä oli 5 tai
Naima, Naimi, Sofia Jokela (o.s. Hihnala) oli syntynyt 1.2.1895 Haapajoella Saloisissa. Hän solmi avioliiton Heikki Jokelan (s. 18.1.1886 k. 30.5.1960) kanssa. Pariskunta asettui asumaan pieneen
Helli (s. 17.2.1923 Nurmes) ja Jalmari (Jali) Kuoppa (s. 28.5.1909 Rautu) muuttivat vuonna 1947 Hämeenlinnasta Raaheen kahden lapsen kanssa. Helli oli silloin 24-vuotias. Hän oli
Murtolan tilan omistajille Selim Rydmanille (1872-1945) ja Helmi Lindénille (1876-1906) syntyi kolme tytärtä, joista vanhin Gertrud (Kerttu) Elisabeth syntyi 2.4.1898 Kiikassa, keskimmäinen kuoli yksivuotiaana. Selim
Ilona Soralahti (o.s. Kärki) perusti naisten alusasuja myyvän Raahen Siro-Asun vuonna 1961. Hänen uransa yrittäjänä oli poikkeuksellisen pitkä, yli 50 vuotta. Kauppiaan tytär Suojärveltä Ilona
Laura Karin, Kati, Mäkinen (o.s. Koskelainen) syntyi 18.1.1920 Tervajoella Viipurin maalaiskunnassa (Vahvialassa). Lapsuuden koti ja koulu olivat Tervajoella, jossa hänen isänsä Mikko Koskelainen toimi maanviljelijänä.
Pirjo Laukka (o.s. Kinnunen) on syntyjään Karjalan tyttöjä. Hän syntyi vuonna 1933 Lauritsalassa, joka nykyään kuuluu Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala oli ennen sotia työläiskylä, jossa asui
Auli Kananen (o.s. Niemi) teki mittavan työrupeaman Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopiston johtajana ja rehtorina. Hänen johdollaan koulu kehittyi valtakunnallisesti tunnustetuksi ja arvostetuksi opinahjoksi. Käsityöläisten sukua
Raaheen juurtunut ja Raahessa hyvin viihtyvä Paula Pirinen syntyi Iisalmen järvimaisemissa vuonna 1940. Hän oppi lukemaan neljävuotiaana ja muistaa vielä aikuisenakin sen huikean hetken kun
Pirkko Utriainen (s. 1941) on Wanhan-Raahen tyttöjä. Hän asui 17 ensimmäistä ikävuottaan Härkätorin puiston liepeillä Kaivokatu 54:ssä (nyk. Reiponkatu). Ison pihapiirin ympärillä oli kahdeksan taloa.
Anja Aira Auli Miilukangas (o.s. Aunola) syntyi Hilja ja Arvid Aunolan 12-lapsisen perheen kolmantena lapsena ja vanhimpana tyttärenä 28.9.1938. Perhe asui Mettalanmäellä, joka sijaitsi Saloisten
Ulla Kyllikki Kallankari (s. 18.7.1928) oli syntyjään Lapaluodon tyttäriä. Hän eli valoisan lapsuuden yhteisössä, jossa moni ansaitsi elantonsa satamassa. Lapaluotolaisten lisäksi ympäröivän maakunnan väki sai
Seija Sofia Niemi-Pynttäri syntyi maanviljelijäperheeseen Alajärvellä vuonna 1930. Lääkärin ammatti oli hänelle kutsumusammatti. – En ajatellut, että lääkäri tienaa hyvin. Jos niin olisin tehnyt, olisin
Raahelaisittain Aino Lassilaa puhuteltiin Lassilaiskaksi. Hän ei itse tykännyt nimestä, mutta kuittasi sen huumorintajuisesti sanomalla: Laiska en oo mutta muuten vähätöinen. Tämä ei Inga ja
Kerttu Husu (o.s. Vilamaa) syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja isänsä maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen hän kävi keskikoulun ja kotiteollisuuskoulun Säkkijärvellä. Tämän jälkeen hän
Raahelaiset tunsivat Hanna (Alma Johanna) Widellin (s. 24.10.1907) tarmokkaana työmyyränä. Hän oli kotoisin Pyhäjoelta 11-lapsisesta perheestä. Maalaistalon suuren perheen tyttärenä hän joutui tarttumaan työhön hyvin
Tapaan perjantaina 4. tammikuuta 95 vuotta täyttävän Eeva Järvelän (s. 1924 o.s. Lukkaroinen) kotonaan Piehingissä, joka sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella. Saloinen liitettiin Raaheen vuonna
Kerttu Mirjami Kastelli (o. s. Urpela) syntyi 15. elokuuta 1923 Nivalan Karvoskylällä isovanhempiensa omistamassa Weelannin talossa. ”Kastellin tiedon mukaan hänen syntymävuotensa oli katovuosi. Kertun isä
Maire Halonen (o.s. Aaltonen) syntyi 26.10.1941 Askolassa, lähellä Porvoota. Hän oli muutaman kuukauden ikäinen, kun hän muutti perheensä mukana Hämeenlinnaan, jota hän pitää kotikaupunkinaan. Isä
On vuosi 1939. Niemen pariskunta, Jaakko (1910-1984) ja Ellen (1907-1995, o.s. Majava), ostaa kiinteistön Raahesta, Reiponkadun ja Ämmänkadun kulmasta. Ämmänkatu on tuohon aikaan vain pahainen
Eläkkeellä oleva pankkivirkailija Anneli Keski-Korsu näki 32 vuotta kestäneen työuransa aikana miten monet työvaiheet siirtyivät käsityöstä tietokoneelle. Kauppaopiston jälkeen työelämään Annelin (o.s. Saarenpää s. 1931)
Ritva Heikkilä (o.s. Miilukangas) merkittiin kirkonkirjoihin Pyhäjoella vuonna 1949. Hän vietti lapsuutensa Saloisten Kertunkankaalla, joka vuoden 1973 kuntaliitoksen jälkeen on kuulunut Raahen kaupunkiin. Ritva kertoo,
Pekkateatterin (nyk. Raahen Teatteri) näyttämöltä yleisölle tutuksi tullut Anu Mattila (ent. Krekilä) sanoo tammikuussa 2010: ”Tunne on tärkeintä. Kyllä se tuntuu hyvältä, kun ihmiset taputtavat.
Raahen huomattavimpiin liikenaisiin kuuluva prokuristi Sofia Madetoja vietti 50-vuotispäiviään toukokuun 19. päivä 1927. Hän aloitti jo nuorena liikealalla puurtamisen, kävi Oulun kauppakoulun sekä palveli sen
Rauha Kourilehto (o.s. Karvonen) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Piehinki sijaitsee entisen Saloisten kunnan alueella, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Rauhan vanhemmilla, Aili Sofia (o.s.
Kallioisten sukujuuria Aarne (s. 1897 Viialassa) ja Elina Eufrosyne (1903-1932 o.s. Saine) Kallioinen asuivat 1920-luvun loppupuolella Oulussa, jossa Aarne työskenteli Viljo-veljensä kanssa yhteisessä leipomossa. Perheeseen
Raahessa Rantakadun ja Pitkänkarinkadun kulmassa asui Samuli Pauhalarjun Wanha Raahe -kirjan mukaan merimiehiä: kulmatontin numero 149 omistajia olivat 1850-1860 -luvuilla merimies Niemelin, merimies Hoffren, perämies
Esteri Tokola (o.s. Raatikainen) päästi ensimmäiset parkaisunsa ilmoille vuonna 1931 Gellmanin sairaalassa Pitkänkarin kuusikossa. Hänen vanhemmillaan oli Kopsassa pieni kauppa. Se meni konkurssiin 1930-luvulla. Saloisiin
Riitta Härönoja o.s. Alamikkelä on maatalon tyttö, kotipaikka sijaitsee Pattijoen Jokelassa noin 10 kilometrin päässä Raahen kaupungista. Riitta on omien sanojensa mukaan ollut menijä pienestä
Luokanopettaja Leena Helander (s. 1949) valmistui ammattiinsa Raahen seminaarista vuonna 1971 viimeisten joukossa. Hän on viihtynyt työssään erittäin hyvin. Eläkeikä tuli ja meni, mutta hän
Raahesta reilut 20 vuotta sitten Saksaan muuttanut Marika Koski sanoo, että Raahessa on ihana pyöräillä yöllä, koska on valoisaa. Lomamatkalla Suomessa Raahesta kotoisin oleva
Hilja Visuri (s. 1923 o.s. Mämmelä) on kotoisin Raahen Palonkylästä. Leskeksi jäätyään hän asettui asumaan Laivurinkadulle Runolaan, ja mikäpä siinä on asuessa, kun kunto on
Tarja Tyybäkinojan (s. 1972) tapaa viikonloppuisin melkoisella varmuudella Raahen nuorisotoimen tapahtumissa järjestyksenvalvojana. Hän ei ole laistanut yhtään nuorten Sulatto-tapahtumaa. Kesän 2006 Pieni suuri seikkailu -leirillä hän toimi
Raahelaiset tuntevat Aura Sorosen parhaiten Örnin torpan suojelijana. Vanhan talon hoitaminen kävi kuitenkin Aura ja Veikko Soroselle ylivoimaiseksi ja niinpä talo sai vaihtaa omistajaa. Soroset
Pirteä eläkeläinen Meeri Larsson (s. 1930 o.s. Tuokko) asuu vuonna 2006 näköalapaikalla Raahessa Pekkatorin kulmalla rakennuksessa, jonka me raahelaiset tunnemme Kiesvaaran talona. Jotkut kutsuvat sitä
Kun kuuntelee Hanna Pirhosen (o.s. Verro s. 1932) kertomusta elämänsä vaiheista, ei ihmettele, että hän on tyytyväinen elämäänsä Raahessa. Pirhoset muuttivat Suomeen yli 30 vuotta
Kun Katri (Kaisa) Sofia Hällström (1877-1960 o.s. Junnila) lähti Amerikkaan, Alaskaan, kolmen piehinkiläisen tytön kanssa 1800-1900-lukujen vaihteessa, oli kiireinen sadonkorjuuaika Junnilan tilalla Junnilanmäellä Saloisissa. Nanni-sisko
Pekkatorin kuppeelta maalimalle ponkassu Lotta Luostarinen (o.s. Salkosalo) palasi joku vuosi takaperin kotikonnuilleen Raaheen nautiskelleen eläkepäivistä. ”Aattelin aina, että tuun tänne takasi”, Luostarinen sanua pässäyttää
Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä
Vieno Pölläniemi (o.s. Joensuu) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Hän teki pitkän työuran Keskuskoulun talonmies-vahtimestarina. Piehingin Ylipäästä kotoisin Vienon lapsuudenkoti sijaitsi Piehingissä Anttilanmäellä. Koulutaipaleensa hän aloitti
Maija Matilda Käiväräinen asuu tyttärensä Merjan kanssa Reiponkadun ja Saaristokadun kulmassa. Hän on kotoisin Maaningalta, josta perhe muutti Raaheen työn perässä vuonna 1955, kun Olavi
Kerttu Haulos työskenteli postissa 45 vuotta. Hänen uransa aikana Raahen posti toimi Brahenkadulla, Laivurinkadulla ja Fellmanin puistokadulla. Paavolasta postilaiseksi Kerttu Haulos (o.s. Puska) on kotoisin
Kirsti (o.s. Kastell) Routaniemi on avojalakanen raahelainen. ”Minnoon syntyny vuonna 1931 Gellmannin sairaalan puuarkun kannella”, pirtsakka eläkeläinen sanua passauttaa alakajaisiksi. Ku Kirstin äiti oli jalakasten
Tuskin tiesi nuori merkonomi Maj-Lis Halonen Raatihuoneeseen ensi kertaa astuessaan, että talosta tulisi hänelle kuin toinen koti. Maj-Lis Halonen sai merkonomin paperit Raahen Porvari- ja
Maria Liisa Eerikkilä oli syntynyt Vihannissa. Hänen äitinsä oli Stina Maria Palokangas (s. 1852 Vihannissa). Isä oli Antti Aittola (s. 1854 Oulaisissa). Stina Maria ja
Poliisi ja maanviljelijä Juho Tervonen, vaimo Beata ja 4 lasta muuttivat 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomussalmelta Pattijoelle. Muuttoajoneuvona toimi heinähäkki. Pattijoella Juho Tervonen harjoitti poliisin
Merikapteeni Carl August Swanljungilla (1837-1896) ja Sofia Katariinalla (1847-1939 o.s. Montin) oli yhdeksän poikaa: Ossian, John, Walter, Paul, Werner, Einar, Stanley, Gordon ja Sidney. Toiseksi
Osuusliike Raahenseudun Piehingin myymälä pääsi parhaina aikoinaan tämän alueen Seutun kaupoista suurimpiin myyntilukuihin. Tiskin takana hääräsivät Eeva ja Pauli Kippola. Pyhäjoelta Raaheen Eeva Kippola (o.s.
Vanhat Raahelaiset muistavat Lauri Turpeenojan, joka ajoi hevosella vettä Jaakopin lähteestä. Kaarina on Laurin kuusilapsisen perheen keskimmäinen. Hän asui yli 20 vuotta Amerikassa. Kaarina Turpeenojan
Kesäkuun 16 päivänä 1714 Raahen raatihuoneessa oli raastuvanoikeuden tai maistraatin istunto. Venäläisten vankina Pöydän takana istui kenraalimajuri Armfelt, joka oli Suomen armeijan jäännösten kanssa majaillut
On kesä 2012 ja Raahen lukion emäntä Toini Tuulia Perkiömäki on koulunsa käynyt ja kouluruokansa kokkaillut. Nyt on aika huilata. Työtä sitkuilematta Toini Perkiömäki sanoo,
Martta Rusila (o.s. Kantola) eli koko ikänsä Honganmäelle; Saloisissa, joka liitettiin Raahen kaupunkiin vuonna 1973. Maatalon tyttären elämä on ollut raskasta mutta antoisaa. Vielä lähes
Hilda Siniluoto on asunut koko ikänsä Raahen Palonkylässä. Hän on nähnyt kylän kehityksen ja palveluiden kuihtumisen. Mökki Palonkylässä Hilda Siniluodon (o.s. Mämmelä, s. 1916) isä
Norsunluurannikolla, Länsi-Afrikassa olevan rauhanturvaoperaation YK:n pääsihteerin erityisedustajan erityisavustaja Sari Nurro (s. 1971) viettää lomaa kesällä 2006 lapsuutensa maisemissa Katinhännässä, jota hän on maailman suurkaupungeissa asuessaan
Pirkko Rautio (s. Ukura) on avojalakanen raahelainen. Lapsuudenkoti oli Härkätorin reunalla. Hänen lapsuudessaan 1940- ja 1950-luvulla lasten taskuraha oli tuntematon käsite. Omaa rahaa oli vasta,
Kultalanperän vanahin asukas Kerttu Kultala (o.s. Honka) oli topakka tokaluokkalainen, ku se muutti Salosista Kultalanperälle. Sittepä sitä ei oo tarvinnu mihinkään muuttaakaan. – Salosiin voisin
Maire Ylisirniön (s. 1956) syntymäkoti on Posion Sirniössä, Koivulahden kylässä. Sieltä Taimi ja Reino Ylisirniö muuttivat perheineen Mairen äidin kotitaloon Kuusamon Jokilammille, Maire oli tuolloin
Piehinkiläinen Sylvi Koivisto (o.s. Tähjänjoki) muistetaan vuosikymmenien mittaisesta työstä kunnallispolitiikassa. Hänen miehensä Väinö oli pienviljelijä ja moniosaaja. Mökin tyttö kasvoi työväenaatteeseen Sylvi syntyi vuonna 1921
Kirjastonhoitaja Anna Mustonen oli legenda jo eläessään. Hänet muistetaan tiukkana kirjastontätinä, joka ei suvainnut minkäänlaista meteliä tai kurittomuutta kirjastossa. On myös sanottu, että hän kasvatti
Johtajatar Alma Andersson vaati koulunsa, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, oppilaita puhumaan ruotsia myös välitunneilla. Pikkulasten valmistava koulu Raahessa oli kansakoululaitos päässyt alkuun vuonna 1872. Se
Saloisissa vuonna 1955 syntynyt Riitta Mattila on melkein avojalkainen raahelainen. Hän oli alle 2-vuotias, kun perhe muutti Saloisista Langin pihapiirin pieneen mökkiin, josta perheen muuttomatka
Eija Kassner (o.s. Nummela) on asunut Saksassa 24 vuotta pitäen yhteyttä Raaheen säännöllisesti. Lapsuudenkoti Velkaperän laitamilla Eija Kassnerin lapsuudenkoti sijaitsee Velkaperän laitamilla Merikadulla. Vuonna 1941
Ilman naisten työtä eivät purjelaivat satamasta liikahtaneet. Sata laivaa ja purtilot päälle Purjelaivakauden kukoistavina vuosina 1800-luvulla Raahessa lyötiin noin sata komeaa purjelaivaa ja pikku purtilot
Leena Koivu (o.s. Salkosalo) meni apuhoitajakouluun vanhempien vastustuksesta huolimatta eikä ole katunut päätöstään. Hän sai työskennellä mieluisessa työssä Raahen sairaalassa 30 vuotta. Ei tullut opettajaa,
Rantsilan tyttö Irmeli Suvelo (s. 1945 o.s. Koukkari) rantautui Raaheen saatuaan työpaikan Härkätorin apteekista. Raahe otti hänet lämpimästi ja avosylin vastaan. Pitkän työuran jälkeen hän
Helinä Kolari (s. 1945) työskenteli lähes 40 vuotta Keskuskoulun keittiössä. Nykyisin hänen keitoksensa mahtuvat litran kattilaan. Ammattiin uudessa koulussa Ammattikoulu aloitti Raahessa toimintansa entisessä sotilaspiirin talossa
Tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskolan työtila sijaitsee Raahessa Reiponkadulla Sofian Talossa. Rakennus on alkujaan ollut köydenpunojan talo. Sofia Lybeckerin perustama tyttökoulu toimi rakennuksessa 125 vuotta (1859-1984). Sofiaa
– Mitä saisi olla? kysyy pirteä nainen Torigrillin avoimesta ikkunaluukusta. Suit sait nälkäinen asiakas on saanut maistuvan annoksen nautittavakseen ja pieni rahasumma vaihtaa omistajaa. –
Kaisa Pudas (s. 1939) piti kyläkauppaa Tarpiossa kaksi vuosikymmentä. Sinä aikana kylä ja sen asukkaat tulivat tutuiksi. Rautaruukin terästehtaan käynnistymisen jälkeen Raaheen muutti nuorta väkeä.
Manne (1923-1995) ja Sirkka-Liisa (s. 1919) Haverinen ostivat 1950-luvun alussa Lehtosilta kiinteistön Saaristokatu 16. Talossa oli keittiö, keskikamari ja peräkamari. Tontilla oli valmiina pieni kasvihuone,
Diakonissa Adina Huhtamäki-Verronen auttoi hädässä olevia sekä työssään että vapaa-aikanaan. Ruotsinkielinen koti Adinan isä oli syntynyt Lapualla. Hän oli metsätöissä uittaen propsia Lapuanjokea myöten Uuteenkaarlepyyhyn
Rosa Sovelius osallistui aktiivisesti Raahen kulttuurielämään. Samuli ja Jenny Paulaharju viettivät kesät 1923 ja 1924 hänen luonaan Wanha Raahe -teoksen aineistoa kerätessään. Papin tytär Rosa
Kauppaneuvos Zachris Franzénin tytär Sofia perusti äidiltään perimillä rahoilla koulun Raahen köyhille tytöille. Oulusta Raaheen Oululaisen Zachris Franzénin poika Zachris (1787–1852) sai kasvaa tasapainoisessa kodissa.
Magda Ellen Sovion (o.s. Brattström) sukuhistoria on mielenkiintoinen. Hänen isovanhempansa, laivanvarustaja Johan Gustaf ja Helene Rein asuivat Raahessa. Ellenin äiti, Reinien Adele-tytär, avioitui lyypekkiläisen Paul
Aikana ennen peruskoulua oli tapana, että opettaja suositteli kansakoulun neljännellä tai viidennellä luokalla oppikouluun pyrkimistä niille oppilaille, joiden uskoi siellä pärjäävän. Oppikouluun pyrkiminen oli suuri
Ämmänkadun ja Reiponkadun kulmassa nököttää pieni viehättävä puutalovanhus. Se on rakennettu joskus 1800-luvulla. Kukapa sitä niin tarkasti muistaa. Ja onko niitä papereitakaan tallessa. Talossa asui
Jaakko Orkamaa (s. 1930), pappilan Jaska, muistelee, että Raahen pappilan aitanaapurina Reiponkatu 42:ssa asui hänen lapsuudessaan tuon ajan tyypillinen naissinkku Onnia Elisabeth Aho (1884-1959). Hän
Tämän tarinan naiset ovat modisteja, hattumaakareita, monessa polvessa: Anni – Maj – Anne-Maj. Käsityötaito on kulkenut suvussa sukupolvelta toiselle. Taidetakojat, Adolf Fredrik ja Viljo Westman
Hanna Manninen (1918–1991) oli piehinkiläisen pienviljelijän tytär. Hän vietti lapsuutensa kotitilalla. Oppi maatalouden työt. Kun vanhemmat kuolivat, tila jäi ainoalle pojalla ja tytöt saivat perintöosuutensa