”Antell antaa pullan ja kahvin. Siinä on meillä voima vahvin.”  Tämä oli yksi Antellin leipomon mainoslauseista. Paljon oli tapahtunut ennen kuin Katri Antell oli saanut leipomoyrityksensä Oulussa menestymään. Päästäksemme perille Katri Antellin huikeasta urasta leipomoalan yrittäjänä, meidän on mentävä ajassa taaksepäin vuoteen 1842, jolloin pieni sluuppi Svan miehistöineen vajosi meren syvyyksiin kovassa myrskyssä. Laivan ruorissa…

Raahelaisittain Aino Lassilaa puhuteltiin Lassilaiskaksi. Hän ei itse tykännyt nimestä, mutta kuittasi sen huumorintajuisesti sanomalla: Laiska en oo mutta muuten vähätöinen. Tämä ei Inga ja Pertti Swanljungin mielestä ollut totta, sillä Aino oli erittäin ahkera ja kunnioitettu pyykkäri, siivooja ja kaikenlaisten kotitöiden taitaja, varsinainen yleisihminen. Swanljungin isossa talossa hän tiesi kaikkien tavaroiden paikat. Hän oli…

Raahessa Rantakadun ja Pitkänkarinkadun kulmassa asui Samuli Pauhalarjun Wanha Raahe -kirjan mukaan merimiehiä: kulmatontin numero 149 omistajia olivat 1850-1860 -luvuilla merimies Niemelin, merimies Hoffren, perämies Forsman ja nahkurimestari Karlund. Seuraavan tontin numero 148 omistivat tuolloin luotsin leski Lindgren, merimies Kaarakainen, merimies Nilsson ja kraatari Sundberg. Pakkahuoneen ja Ruiskuhuoneen läheisyyteen nousi vuonna 1911 Rantasauna. Sauna ja…

Esteri Tokola (o.s. Raatikainen) päästi ensimmäiset parkaisunsa ilmoille vuonna 1931 Gellmanin sairaalassa Pitkänkarin kuusikossa. Hänen vanhemmillaan oli Kopsassa pieni kauppa. Se meni konkurssiin 1930-luvulla. Raatikaiset muuttivat Saloisiin. Vuonna 1943 perhe muutti Pattijoelle, kun löytyi sopiva maatila, jossa oli mahdollisuus pitää paria lehmääkin. Pattijoella Esteri meni kansakoulun viidennelle luokalle. Esterin toiveammatti oli myyjä. Hän kävi kaupoissa…

Pekkatorin kuppeelta maalimalle ponkassu Lotta Luostarinen (o.s. Salkosalo) palasi joku vuosi takaperin kotikonnuilleen Raaheen nautiskelleen eläkepäivistä. ”Aattelin aina, että tuun tänne takasi”, Luostarinen sanua pässäyttää syyksi palluumuutolle. Itä-Suomesa, Rääkkyläsä on vielä perikunnan talo, mutta eläkepäivät kulluu Raahesa Olga-koiran kans lenkkeillesä. Lotta Luostarinen valamistu apuhoitajaksi vuonna 1959 Helsingisä. Perushoitajan ja kotisairaanhoitajan työ on ollu Lotalle mieluista.…

Kirsti (o.s. Kastell) Routaniemi on avojalakanen raahelainen. ”Minnoon syntyny vuonna 1931 Gellmannin sairaalan puuarkun kannella”, pirtsakka eläkeläinen sanua passauttaa alakajaisiksi. Ku Kirstin äiti oli jalakasten päässy kotua lasareetin pikku portille asti, meinas lapsi tulla vängällä ulos. ”Älä sielä synnytä”, oli kätilö komentanu äitiä akkunasta. Äiti kerkes hätäsesti puulata sisälle laitokselle. Siinä puuarkun kannella tyttö pulahti…

Tuskin tiesi nuori merkonomi Maj-Lis Halonen Raatihuoneeseen ensi kertaa astuessaan, että talosta tulisi hänelle kuin toinen koti. Maj-Lis Halonen sai merkonomin paperit Raahen Porvari- ja Kauppakoulusta toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1968. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä hän aloitti keskuksen hoitajan tehtävät Raatihuoneessa. Hän muistaa hyvin ensimmäisen virallisen työpäivänsä. ”Minut kutsuttiin kaupunginjohtajan huoneeseen ja hän kertoi, miten tärkeä…

Maria Liisa Eerikkilä oli syntynyt Vihannissa. Hänen äitinsä oli Stina Maria Palokangas (s. 1852 Vihannissa). Isä oli Antti Aittola (s. 1854 Oulaisissa). Stina Maria ja Antti avioituivat vuonna 1876. Maria Liisa oli perheen kahdeksasta lapsesta toiseksi vanhin. Maria Liisaa kutsuttiin Liisaksi. Hän asui Katinhännässä monessa eri osoitteessa: Kirkkokadulla, Saaristokadulla ja Pekkatorilla Seutun kaupan pihapiirin pirtissä.…

On kesä 2012 ja Raahen lukion emäntä Toini Tuulia Perkiömäki on koulunsa käynyt ja kouluruokansa kokkaillut. Nyt on aika huilata. Toini on aina ollut valmis opettelemaan uutta. Niin kuin silloinkin, kun tietokoneet tulla pumpsahtivat keittiöön. ”Piti ruveta tekemään tilauksia sähköisesti ja opetella monenlaiset ohjelmat kantapään kautta”, hän muistelee. Mutta siitäkin savotasta selvittiin. ”Aion olla tekemättä…

Pirkko Rautio (s. Ukura) on avojalakanen raahelainen. Lapsuudenkoti oli Härkätorin reunalla. Hänen lapsuudessaan 1940- ja 1950-luvulla lasten taskuraha oli tuntematon käsite. Omaa rahaa oli vasta, kun se oli itse tienattu. Luokalle jääminen ja ehtojen saaminen ei ole nykypäivää, mutta Pirkon kouluaikana se oli tavallista. Tämän päivän kouluissa on niin hyvät tukitoimet, ettei oppilaiden tarvitse huhkia…

Maire Ylisirniön (s. 1956) syntymäkoti on Posion Sirniössä, Koivulahden kylässä. Sieltä Taimi ja Reino Ylisirniö muuttivat perheineen Mairen äidin kotitaloon Kuusamon Jokilammille, Maire oli tuolloin kaksivuotias. Mummolan pienessä pirtin, kamarin ja keittiön talossa asui kymmenen henkeä: mummo, täti, enon nelihenkinen perhe ja Taimin ja Reinon perhe – heitäkin neljä. Sopu antoi sijaa. Maire harppasi opintielle…

Ilman naisten työtä eivät purjelaivat satamasta liikahtaneet. Työpäivä alkoi aamulla kukonlaulun aikaan. Seelinompelijan piti sännätä eväineen varviin jo aamuneljältä. Heti aamurummulta oli laivapatruuni liikkeellä syynäämässä, meneekö väki työhön. Monet merimiesten vaimotkin ahersivat patruunin palveluksessa varvipirtissä. Naiset napostelivat työpirtissä kuivia eväitä ja keittelivät kahvia takassa. Tästä ei Fellmanin Paltsun kasvatti Leufstadiuksen ”rootmanni” tykännyt, vaan torui naisia…

Leena Koivu (o.s. Salkosalo) meni apuhoitajakouluun vanhempien vastustuksesta huolimatta eikä ole katunut päätöstään. Hän sai työskennellä mieluisessa työssä Raahen sairaalassa 30 vuotta. Gellmanin sairaala oli kuin toinen koti Leenalle. Siellä synnyttiin ja kuoltiin. Eikä siellä mitään kummituksia ollut, höpsistä! Leena ei koskaan pelännyt yövuorossakaan, vaikka siellä ei saanut edes ovia lukkoon. Kukapa sitä olisi sairaalaan…

Rantsilan tyttö Irmeli Suvelo (s. 1945 o.s. Koukkari) rantautui Raaheen saatuaan työpaikan Härkätorin apteekista. Raahe otti hänet lämpimästi ja avosylin vastaan. Pitkän työuran jälkeen hän viettää täällä eläkepäiviään. Jälleen kerran kohtalo puuttui peliin. Elettiin 1970-lukua. Irmeli oli työskennellyt Härkätorin apteekissa 11 vuotta. Apteekkari Kallasvuo oli muuttamassa Lauttasaareen. Sairaalan lääkekeskuksessa oli paikka auki, ja Kallasvuo yllytti…

Helinä Kolari (s. 1945) työskenteli lähes 40 vuotta Keskuskoulun keittiössä. Nykyisin hänen keitoksensa mahtuvat litran kattilaan. Ammattikoulu aloitti Raahessa toimintansa entisessä sotilaspiirin talossa vuonna 1962 eli juuri silloin, kun Helinä Kolari (o.s. Pajala) mietti ammatinvalintaa. Hän aloitti opinnot kaksivuotisella keittäjälinjalla ensimmäisten oppilaiden joukossa. Sotilaspiirin talossa ei ollut keittiötä. Se rakennettiin ammattikoulun aloitettua toimintansa. – Me ommeltiin pyyheliinojakin…

– Mitä saisi olla? kysyy pirteä nainen Torigrillin avoimesta ikkunaluukusta. Suit sait nälkäinen asiakas on saanut maistuvan annoksen nautittavakseen ja pieni rahasumma vaihtaa omistajaa. – Tasaraha. Jämpti ku mummun ryijy, huikkaa yrittäjä Tarja Niittykoski iloisesti ja toivottaa asiakkaalle aurinkoista päivän jatkoa. Torigrillin brändituotteet – vantinvaltti ja raahelainen – ovat kuuluneet tuotevalikoimaan vuosikymmenien ajan. Kumpikin annos…

Kaisa Pudas (s. 1939) piti kyläkauppaa Tarpiossa kaksi vuosikymmentä. Sinä aikana kylä ja sen asukkaat tulivat tutuiksi. Rautaruukin terästehtaan käynnistymisen jälkeen Raaheen muutti nuorta väkeä. Tarpio sai ensimmäiset asukkaat 1960-luvun alussa. Otanmäestä Raaheen muutti perheitä, jotka rakensivat kotinsa Tarpioon. Kaisa ja Markku Pudas ostivat syksyllä 1966 Tarpiosta puolivalmiin talon, jossa Kiven pariskunta oli aloittanut kyläkaupan…

Manne (1923-1995) ja Sirkka-Liisa (s. 1919) Haverinen ostivat 1950-luvun alussa Lehtosilta kiinteistön Saaristokatu 16. Talossa oli keittiö, keskikamari ja peräkamari. Tontilla oli valmiina pieni kasvihuone, jota Haveriset laajensivat. Uudesta osasta tuli entistä korkeampi. Siellä kasvoivat kaupungin parhaat tomaatit. – Niin hyviä ei nykyään saa mistään, Helena huomauttaa. Haverisen perheeseen syntyi neljä lasta: Oiva, Helena, Eija…

Jaakko Orkamaa (s. 1930), pappilan Jaska, muistelee, että Raahen pappilan aitanaapurina Reiponkatu 42:ssa asui hänen lapsuudessaan tuon ajan tyypillinen naissinkku Onnia Elisabeth Aho (1884-1959). Hän omisti keittiön ja huoneen käsittäneen pienen talon. Talon alla oli kellari. Tontti oli aidattu. Portti, josta pääsi Reiponkadulta pihalle, oli pappilan puolella. Pihan puolella oli toinen portti, josta pääsi pappilan…

Hanna Manninen (1918–1991) oli piehinkiläisen pienviljelijän tytär. Hän vietti lapsuutensa kotitilalla. Oppi maatalouden työt. Kun vanhemmat kuolivat, tila jäi ainoalle pojalla ja tytöt saivat perintöosuutensa käteisenä rahana. Vuosien saatossa rahat hupenivat. Hanna etsi töitä, teki mitä osasi. Hän ahersi joitakin vuosia Saloisten kunnalliskodin karjakkona. Useita vuosia hän hoiti Väinö Koivun taloutta: teki navettatyöt ja taloustyöt.…