Kirjailija ja johtajatar Mimmi Bergh oli ensimmäisiä suomeksi kirjoittavia pohjoissuomalaisia naiskirjailijoita. Hänen tuotannossaan on autobiografisia elementtejä, koska hän kuvaa yhteiskuntaa omasta näkökulmastaan. Kirjoituksissaan hän kannattaa
Samuli Paulaharju ja Jenny Simelius avioituivat kesäkuussa 1919 ja muuttivat Oulussa Samulin Tuirasta ostamaan taloon. Viisilapsisesta perheestä oli kotona enää kaksi nuorinta. Kahden opettajan taloudessa
Lähiöaktiivi Helena Inomaa (ent. Immonen) on tehnyt koko työuransa nuorten parissa. Hän vietti lapsuutensa Valkeakoskella. Avioiduttuaan Helena Inomaa muutti Espoon Laajalahteen. Laajalahdessa Helena Inomaa toimi
”Suomalaisen puolueen kansanedustajalla, kansakoulun opettaja ja Kansanopiston johtaja Iida Vemmelpuulla oli hyvin tiukka kristillis-siveellinen elämänkatsomus. Hän tuli tunnetuksi myös fennomaanisen kansanvalitusaatteen kannattajana.” (Aune Innala) Kauppiaan
”Minun nuoruusaikanani Raahessa olivat meidän nuorten silmissä laivat ja merimiehet kaikki kaikessa. Laivat tuottivat niiden omistajille varallisuutta: olivathan rikkaimmat porvarit juuri laivapatruunoita. Näin oli minunkin
Linda Maria Sibelius (1863-1932) syntyi Hämeenlinnassa Sibeliuksen kulttuurikotiin. Musiikki yhdisti Sibeliuksen perhettä. Linda valmistui opettajaksi, oli täysihoitokodin johtajatar ja Tunisiassa lähetystyössä mutta uupui ja vietti
Liisi Kivioja toimi kansakoulunopettajana, kansanedustajana ja sokeain työkoulun johtajana ennen kuin hänestä tuli pankinjohtaja Kalajoen Kansallis-Osake-Pankin asioimistoon. Siikajoelta Jyväskylän seminaarin kautta ammattiin Liisi (Lisa) Annantytär
Oli itsestään selvää, että tultuani vuonna 1978 ylioppilaaksi lähden opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Humanistinen vaikuttaminen ja halu parantaa maailmaa ohjasivat minua. Esimerkkinä olivat vanhempani, joille puhuminen ja
Alma Junnelius (1861-1930) oli Suomalaisen Naisliiton Alatornion osaston ensimmäinen puheenjohtaja ja perustajajäsen. Hänen puheenjohtajakaudellaan alettiin kerätä perusrahastoa tulevaa lappilaista keuhkotautiparantolaa varten vuonna 1908. Alma Junnelius
Pappilassa kasvanut kirkkoherran tytär Amalia Appelgren (1834-1915) oli tyttöjen ammattikoulutuksen ja nimenomaan käsityökoulutuksen uranuurtaja Perä-Pohjolassa. Hänestä tuli vuonna 1893 Kemin Naiskäsityökoulun johtajatar, ”fröökynä”, kuten häntä
Emilia Kristina Appelgren syntyi 9-lapsiseen ruotsinkieliseen pappisperheeseen vuonna 1840 Pudasjärvellä ja hän kuoli 95-vuotiaana vuonna 1935 Helsingissä. Hänen kuolemastaan tulee kuluneeksi 90 vuotta vuonna 2025.
Kaino Helena Liakka syntyi Alatorniolla, Ylivojakkalan kansakoulussa 28.6.1910. Kainon vanhemmat olivat opettajia: Aukusti Liakka valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarissa ja Iida Liakka kiertokoulunopettajaksi Werkon seminaarissa Helsingissä.
”Mutta tämänlaatuisen oppilaitoksen syntyminen Pohjan perille on ymmärrettävästi samalla ollut tapaus, jolla on oleva merkitystä ja vaikutusta kulttuuririentoihin yleensä puheenalaisessa osassa maata. Senpä vuoksi kuulemmekin
Iida Eriika (Ida) Niva (Juntti) syntyi Karungissa vuonna 1885. Hänen äitinsä oli Hilda Abramintytär o.s. Rautio Karungin Rautionpäästä (1862-?) ja isä, seppä Juho Juhonpoika Juntti
”Martha Dahl-Salonen oli yksi tasa-arvon edelläkävijöistä Suomen kirkkomusiikin kentällä. Vaikka kanttorin ja kanttori-urkurin vakituiset tehtävät avattiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa naisille virallisesti vasta vuonna 1963, Dahl-Salonen
Hämeen linnassa vietettiin vuosina 1504 – 1507 loistokasta hovielämää. Linnaa ja laajoja alueita sen ympärillä hallitsi silloin tanskalaissyntyinen ylhäisönainen Ingeborg Tott, Ruotsin valtionhoitajana toimineen Sten
Saara Mikkola 17.5.1927 Kaustinen – 15.12.2012 Hämeenlinna Äidiltäni Saara Mikkolalta jäi muistelmien kirjoitus kesken. Paljon hänellä oli kuitenkin muistelmiensa kirjoituskonetekstiä ja otsikoksi luonnoksia, joista valitsin
Ilomantsissa, Ryökkylän kylällä, Korvunniemellä oli talo, jossa asui Anna ja Jyrki Volotinen perheineen, johon kuului vaari, mummo, setiä, ynnä muita sukulaisia ja vuokralainen, Tsihka-Aleksi, mukava
Tuleva suomalaisen tyttökoulun johtajatar ja Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Ottilia Stenbäck (Tiila) syntyi 31.12.1848 Alavudella. Hänen vanhempansa olivat rovasti ja valtiopäiväedustaja Alahärmässä syntynyt
Maiju Helle oli taitava kodin taloustoimissa. Hänelle oli tärkeää myös lapsuudenkodin henkinen ja hengellinen perintö. Lapsuus ja työn syrjään Raahessa Maiju (Maria Vilhelmina) Helle (o.s.
Syntymän hetkestä rikkaaseen ja pitkään elämään Nuori äiti oli 5. elokuuta 1924 synnyttämässä toista lastaan Oulussa Uudenkadun ja Asemakadun kulmassa Vanhalan talossa. Lapsi syntyi, mutta
Wilhelm Rehnbäck (1851–1928) muutti perheineen Raaheen vuonna 1892, kun hänet oli nimitetty Saloisten kihlakunnan kruununvoudiksi. Raahessa toimi tuolloin Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, josta ensimmäiset oppilaat
Torpparin tytär Maria Korppila muistetaan Pattijoella viimeisenä kiertokoulun opettajana. Hän oli innokkaasti mukana muun muassa Lotta Svärd -järjestön toiminnassa. Korppilan tila Pattijoen Jokelankylässä Korppilan tilan
Helmi Maria Heikinheimo (vuoteen 1906 Heikel) toimi vuosina 1911–1916 Suomen Lähetysseuran lääkärilähettinä suomalaisten ja kiinalaisten lääkärinä Pohjois-Hunanissa Kiinassa. Hän sai hermo- ja mielitautien erikoislääkärin oikeuden
Eeva Vilkki työskenteli yli neljä vuosikymmentä Oulun kuuromykkäinkoulussa toimien johtajattarena ja opettajattarena. Oppilaat saivat vierailla hänen kotonaan ja työskennellä puutarhassa. Oulusta Raaheen ja takaisin Ouluun
Anna Heikinheimo (o. s. Reinilä, vuoteen 1906 Rehnbäck) asui Raahessa vuodesta 1892 vuoteen 1908. Hän suoritti ammattitutkinnon Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa ja Raahen seminaarissa. Hän
Hinni Ylitalo hoiti pienkarjaa kotinavetassaan Pattijoen Jokelankylässä. Hän toimi pyhäkoulunopettajana. Hän oli aktiivinen Lotta Swärd -toimija. Ylitalon tila Jokelankylässä Karl (Kalle) Ylitalo (ent. Asukas) syntyi
”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria
Ina (Inna) Colliander o.s. Behrsen syntyi Pietarissa 1905 ja kuoli Helsingissä 1985. Hän oli kuvataiteilija, joka tunnetaan enkeleitä esittävistä puupiirroksistaan. Hän oli yksi modernin suomalaisen
”Oikiat raahelaiset asuvat aina muualla. Muualta muuttaneet raahelaiset eivät ole raahelaisia muuallakaan. Oikioille raahelaisille Raahe on maailman paras paikka. Eivät he silti muuta Raaheen muualta
Viola Gahmberg, joka tunnetaan näyttämön lady Lis Laviolana, on tehnyt merkittävän 42 vuoden uran teatterissa. Sukujuuret Lis Saviolan sukujuuret ovat mielenkiintoiset. Hänen esivanhempien elämää ovat
Anna Christina Charlotta Edelheim (1845-1904) oli Suomen ensimmäinen kiinteästi palkattu sanomalehtinainen ja naisasianainen, ruotsiksi kirjoittava toimittaja ja kirjailija. Päätoimittaja, jonka kirjoitusten ansiosta protestanttiset eriuskoiset saivat
Sisar Emma oli yksi niistä suomalaisista naisista, joita kutsutaan uranuurtajiksi. Hän oli ensimmäinen Helsingin Diakonissalaitoksella vihitty diakonissa vuonna 1873. Sisar Emma teki arvokasta työtä myös
Sofia Karolina (Lina) Snellman syntyi Oulussa vuonna 1846. Hän oli koulutukseltaan diakonissa ja hän toimi Helsingin Diakonissalaitoksen johtajattarena vuosina 1883-1924. Sanotaan että hänestä tuli suomalaisen
Amanda Cajanderin oma elämä oli täynnä tragedioita. Tämä sisukas nainen omisti elämäntyönsä kurjille, sairaille ja hylätyille. Suomessa vietettiin vuonna 2022 diakonian juhlavuotta, koska tuolloin tuli
Kuuromykkäin-lehti kirjoittaa maaliskuussa 1897 kuuromykkäinkoulun johtajattaresta ja opettajasta Anna Heikelistä seuraavasti: ”Hän tahtoi tehdä hyvää tässä maailmassa, tahtoi olla hyödyllinen ihminen, tahtoi tehdä työtä.” Kauniisti
Huoleton lapsuus ja nuoruus Hedvig Eleonora von Haartman syntyi joulukuussa 1862 Piikkiön pitäjässä Raadelman kartanossa Varsinais-Suomessa. Hänen isänsä oli valtioneuvos Carl Daniel von Haartman (1792-1877)
Kun tapasin Anna-Liisa Oravan (s. 31.3.1920), hän oli palannut maailmalta kotikonnuilleen Raaheen viettämään eläkepäiviään. Sitä hän suri vuonna 2012, ettei kovin monta ystävää ollut enää
Kuopiossa syntynyt Milma Lappala (1879-1950) oli Suomalaisen unitaari- eli vapaakristillisen seurakunnan pappi Virginiassa. Häntä on pidetty ansioituneena amerikansuomalaisena. Hänen vierailunsa Suomeen vuonna 1925 herätti naisasiajärjestöissä
Siikajoen varakkaan rovastin tyttärestä Maria Garvoliasta tiedämme aika paljon, vaikka hän eli 1700-luvulla. Sattumalla on ollut sormensa pelissä. Nimittäin Turun akatemiassa opiskellut ja Oulussa syntynyt
1700-luvulla syntyi Merikarvialla uskonnollinen liike, jonka keskushahmo oli unissasaarnaaja ja herännäissaarnaaja Anna Rogell (Rågel, Rogel), (4.12.1751-5.7.1784), joka syntyi ja kuoli Merikarvialla. Hän saarnasi kaiken kaikkiaan
Raahen kaupunki palkitsi saksaa ja latinaa vuosikymmenet opettaneen Liisa Päivikkeen hyvin suoritetusta virkatyöstä Pro Raahe -mitalilla nro 35 vuonna 2000. Hänen tekemänsä monipuolinen ja uuttera
Pietarsaaressa syntynyt kansakoulunopettaja Hilda Wilhelmina Hellman (1839-1901) perusti Suomen ensimmäisen täysraittiutta ajavan raittiusseuran Vasa absoluta nykterhetsförening (Vaasan Ehdottoman Raittiuden seura) vuonna 1877 sisarustensa kanssa. Hilda
Kultasepän leski torniolainen Brita Maria Sallinen (1858-1904), ent. Molnberg, o.s. Majava, on jäänyt naiskultaseppien historiaan, koska hänen ensimmäinen puolisonsa kultaseppä Johan Olof Molnberg kuoli vuonna
Sairaalapappi, lehtori ja ensimmäinen naistyöhön asetettu naisteologi Toini Värri (1911-2003) syntyi Virolahdella. Hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi (nykyään teologian kandidaatti) 1936 ja sai lehtorin oikeudet
Teologian lisensiaatti, kirkkoherra, tuomiorovasti ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja Marjatta Laitinen (s. 1944) astui vuonna 2004 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin virkaan. Se on korkein kirkkojohtajan virka, johon Suomessa
Ensimmäinen nainen agronomina oli 1906 valmistunut, 1938 talousneuvoksen arvon saanut Suoma Kyykoski (1882-1963). Hänet oli luvialaisen kruununvoudin tytär ja pienestä pitäen kiinnostunut kotitilan töistä. Kun
Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston
Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia
LEILA Tuulikki AHTO 28.7.1937-14.11.2022 Sairaanhoitaja, valkonauhasisar Leila Ahto kuoli Helsingissä Suursuon sairaalassa 14.11.2022 iän tuomien sairauksien uuvuttamana. Hän syntyi 28.7.1937 Vesannolla Martta ja Uuno Huuskosen
Hengellinen julistaja Anna Mäntyniemi o.s. Lahtinen oli voimakas vaikuttaja ja esikuva ja hänen muistonsa elää suomalaisen romaniväestön parissa yhä edelleenkin. Yli 500 vuotta ovat romanit
Taina Manninen lähti vuonna 1981 Kuusamosta Helsinkiin opiskelemaan teologiaa tietämättä, mihin tehtävään aikanaan valmistuisi. Nyt vahvasti vanhoillislestadiolaisella alueella, naispappeuden pitkään torjuneessa Oulun hiippakunnassa syntynyt ja
Lehtori, talousopettaja Ulla Kaisa Salunen syntyi Ylöjärvellä 8.9.1929 ja menehtyi 6.4.2022 monia koskettaneen elämäntyön tehneenä. Ulla syntyi Taimo ja Saimi Salusen henkisesti virikkeisen kaksilapsisen
Naëmi Ingman toimi kolmekymmentäkuusi vuotta Vaasan suomalaisen tyttökoulun rehtorina. Hän oli aktiivinen jäsen naisjärjestöissä toimien mm. Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajana ja Kansainvälisen Naisten Rauhan ja Vapauden
Kansakoulunopettaja Alli Trygg-Helenius oli poikkeuksellisen hyväsydäminen ja tarmokas ihminen, joka halusi auttaa jokaista avuntarvitsijaa. Hänen ansiostaan perustettiin Sörnäisiin Kansankoti sosiaalisen elämän keskukseksi. Hän oli puolisonsa
Kirjailija Annikki Brander-Pitkänen asui kehitysvuotensa Raahessa. Hän sijoitti historiallisten romaaniensa tapahtumat Raaheen. Historia herää eloon kirjojen kautta Me raahelaiset olemme omineet Annikki Brander-Pitkäsen raahelaiseksi hänen
Syytettynä sodan vastustamisesta Edesmennyt äitini palasi viimeisinä vuosinaan useasti kertomukseen eräästä oikeudenkäynnistä. Äiti joutui todistajaksi oikeudenkäyntiin Koivun koulun opettajaa Helmi Pallaria vastaan. Opettajaa syytettiin armeijan
Esteri Maria Heikinheimo syntyi Hailuodossa 8.2.1874 Heikelin perheen kahdeksanneksi lapseksi ja hän kuoli 13.12.1957 Kemijärvellä. Muutti sukunimensä Heikel vuonna 1908 nimeksi Heikinheimo. Hänet valittiin Suomen
Maijan elämä poikkesi muiden sukumme voimanaisten elämästä. Hänestä ei tullut talon emäntää eikä hän jäänyt kotitilalleen niin kuin naimattomien naisten ennen oli tapana. Maija oli
Tornion seurakunnan nykyinen kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström on pariinkin otteeseen rikkonut ns. lasikattoja. Mirja-Liisa Lindström asetettiin kirkkoherran virkaan Torniossa Alatornion kirkossa vuonna 2020. Hän on täten
Isäni äidin, isoäitini Jeudokian ääni Karjalainen isoäitini Jeudokia katsoo hymysuin ja hyvin eloisana paperikopiokuvassa, joka on edessäni. Viisaus, lempeys, rakkaus, elämänvimma ovat todellisia, kun katson
”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie” Tyttäreni Lea toi minulle ”Naisten ääni” -kirjoituskilpailuesitteen ja kehotti minua kirjoittamaan. Sanoin heti, että se on sitten Äiti. Aloittelin
Lapsuus Karjalan kunnailla Äitini Tiina Helena Hautamäki o.s. Sutinen syntyi huhtikuussa vuonna 1964 perheensä esikoiseksi Juuan kuntaan Pohjois-Karjalaan. Perhe asui hänen isänsä kotitilalla, josta isä
Fanni Sofia Ojamäki s. Isopahkala (1900 – 1973) Istut tuolilla ryhdikkäästi, niin kuin aina, kädet sylissäsi. Kuva on pikkuruinen enkä erota silmiäsi, saati katseesi suuntaa
Haapavedellä syntyi 1898 kolmas lapsi Iisakki Vahen torppareille Juho Aappo Kaisanpoika Erkkilälle ja Eeva Kaisa Aapelintytär Pekkalalle Kaapinkankaan torpassa Mustikkamäellä. Äitini Maria Niemistö Äitini Maria
Olen nyt, kun aikaa on, muistellut paljon lapsuuttani ja elämääni. Muistan Joloksen kylällä Koivujärven rannan ison pirtin. Koristelimme talon lapsien kanssa joulukuusta jouluaattona. Äitini oli
Lapsuus ja nuoruus Pudasjärvellä, Oulussa ja Helsingissä Äitini Lahja Poropudas syntyi Pudasjärven Nyynäjässä 29.8.1913 Kalle ja Liisa Poroputaan toiseksi vanhimpana lapsena. Hänen vanhemmillaan oli iso
Hilma, rakas mummuni, isäni äiti syntyi 1800-luvun lopulla maalaistaloon. Perhe hankki elantonsa pientilaltaan. Hilma avioitui miehensä Hugon kanssa 1900- luvun alkupuolella. He rakensivat talon Hugon
Lapsuus Taimi Gunilla Tuovinen syntyi Rautavaaran Pullikan kylään (nyk. Kellomäki) Pohjoismäkeen 15.11.1922. Tuovisen perheessä oli ennestään kolme tytärtä ja yksi poika. Poika kuoli jo alle
Anni-äitimme elämäkerta hänen itsensä vapaasti kertomana 21. päivä joulukuuta 2000. Äitimme Anni Varpu Nahkala o.s. Haikonen. Teksti on alkuperäinen kerronta ääninauhalta kaikkineen kirjoitettuna. Lapsuus ja
Eila Vainikainen (s. 1938 o.s. Karjaluoto) on Raahen tyttöjä. Hän asunut vuosikymmenet Vaasassa, mutta siteet Raaheen eivät ole katkenneet. Merimiehenkadulta Saloisiin Aili ja Aarne Karjaluoto
Silitin varovasti äidin silkinhienoa hopeanharmaata tukkaa. Kosketin hellästi hänen olkapäätään ja toivoin, että saisin hänet hereille. Äiti lepäsi rauhallisen näköisenä Kajaanin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän oli
Janiika syntyi Efraim ja Fredrika Maliniemen maanviljelijä perheeseen 12.9.1869. Nivalassa. Hän oli kuudesta sisaruksesta toiseksi vanhin. Viidentenä syntynyt sisar Maria kuoli vain vuoden ikäisenä ja
”Joka ei tunne historiaa, ei tiedä mitään. Hän on lehti, joka ei tajua kuuluvansa puuhun.”(Michael Crichton, Valitut Palat 2000. Sirkan lainaus.) Näin pohti myös Sirkka-Liisa
FT Pia Katerma vaikutti vahvasti 1930–70-luvuilla Suomen taide-elämään ja -kasvatukseen. Hän opetti kuvataiteita lyseolaisille, suunnitteli ryijyjä ja kirkkotekstiilejä Wetterhoffille ja oli Aalto-yliopiston edeltäjän, Taideteollisen oppilaitoksen
Maria Sofia (Maija) Vuontisjärvi o.s. Stoor syntyi 6.2.1924 Enontekiöllä ja kuoli 19.3.2018 Rovaniemellä Taivaan isään turvaten. Maija Vuontisjärvi, Kallen Maija, oli enontekiöläinen Hetan Majatalon emäntä
Hilja Alaviuhkolan lapsuus Hiljan isä oli Petteri (Pehr) Johaninpoika Pieti. Hän syntyi Ylitornion Martimon kylässä (3.3.1841). Varhaisimpana muistona isänsä lapsuudesta Hilja oli kertonut isänsä sanavalmiudesta.
Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta
Maaliskuun 23. pnä 1921 kätkettiin Sortavalassa maan poveen Kurjan Karjalan ja kaikkien elämän varjopuolella elävien lämmin ystävä, Sortavalan Diakonissalaitoksen johtajatar Jenny Ivalo (Ingman). Hän on
Teologian tohtori, teatteriohjaaja ja maailmankansalainen Lilja Kinnunen-Riipinen syntyi Muuramessa 16.12.1946 ja hän kuoli Salossa 14.5.2018 vaikeaan sairauteen 71-vuotiaana. Kinnunen-Riipinen oli karismaattinen nainen, kielitaitoinen ja poikkeuksellisen
Mummoni perhe muutti Kittilän Kaukosen kylästä aluksi Sodankylän Kierinkiin, sieltä Sodankylän Unarin Uimaniemeen. Unarissa syntyi perheeseen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Helena Matilda. Isä Michael Ranta
Tuulikki Koivunen Bylund on tehnyt merkittävän uran Ruotsin evankelisluterilaisessa kirkossa. Härnösandin piispan virkaan marraskuussa 2009 vihitty Bylund Koivunen on Ruotsin ensimmäinen suomalainen naispiispa. Lue koko
Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin
Kaarina Knaappila syntyi Mäntyharjulla vuonna 1940 kauppiasperheeseen. Knaappila pääsi ylioppilaaksi 1960, minkä jälkeen hän lähti opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Valmistuttuaan teologian kandidaatiksi ja toimittuaan lyhyen
Lea-ystävämme kuului niihin, joille keijuja oli olemassa samassa merkityksessä kuin Oiva Paloheimolle, joka kirjoitti sadun Pessi ja Illusia talvisodan aikana yöllä korsussa. Satu oli tarkoitettu
Hilja Alina Kilpiö, syntyi marraskuussa Jaakkiman pitäjän Kuhkaan kylässä Savisalon saaressa Laatokan rannalla Maria ja Matti Kilpiön neljäntenä lapsena. Perheeseen syntyi 14 lasta, joista kuusi
Isoäitini Ida, meille lapsenlapsille kotoisammin Vanna, asui lähes koko ikänsä Hailuodossa. Saaren laajat hiekkarannat vanhoine kalastajakylineen ja pellot sekä maalaistalot suurpihoineen muodostivat Vannan elämänympäristön ja
Äitimme Raudna syntyi 1913 Utsjoella. Hänen isänsä oli Johan Fr. Högman, jonka esivanhemmat olivat lähtöisin Länsi-Suomesta. Suvun jälkeläisistä osa jäi pohjoiseen ja saamelaistui. Raudnan äiti
Elämäsi perusrakenteet syntyessäsi olivat varsin turvalliset. Kansalaisodan mainingit olivat kaukana lapsuutesi pihapiiristä. Ympärilläsi oli sukutila, jonka isäsi oli perinyt vanhemmiltaan alle kolmikymmenvuotiaana, maalaistalon rytmikäs elämänmeno
Kirja, joka etsi kotiaan Keväällä 2016 kirjahyllyyni ilmestyi iso, hyvin vanha, surkeassa kunnossa oleva arvokkaan oloinen kirja. En oikein uskaltanut selailla sen hauraita lehtiä. Se
Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä
Seija Kuikka, o.s. Piirainen, syntyi Kirsti ja Oiva Piiraisen perheeseen neljänneksi vanhimpana lapsena Kuhmossa. Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluivat maatilan työt Kämärän kylällä. Arki oli raskasta.
Runoilija Kirsti Mirjami Lähteenkorva syntyi kulttuuriperheeseen Heinolassa. Hänen vanhempansa olivat filosofian tohtori h.c., kansakouluntarkastaja ja kansanrunoudentutkija Axel Borenius-Lähteenkorva ja Ida o.s. Silvennoinen. ”Axel Lähteenkorva oli
”Päätin katsoa, voiko nainen tulla valituksi.” Näin hän kertoi muistellessaan Turun Mikaelinkirkon urkurin viran täyttöä vuonna 1952. Kaikki kilpakumppanit olivat miehiä ja Anna-Liisa Antila valittiin
Wendla Ivaska, isotätini ja kummitätini, syntyi ja kasvoi Viipurissa Karl Johan ja Ida Maria (os. Jordan) Ivaskan perheen nuorimpana lapsena ja tyttärenä. Wendla kävi vuonna
”En halua olla tekojeni, saavutusteni ja ansioideni summa. Ihmisellä on itseisarvo – en ole vain sitä mitä tuotan. Jos teot ja saavutukset otetaan pois, niin
Lastenlääkäri Leena Kaartinen palasi Afganistanista Suomeen vuonna 2006. Pitkät työtehtävät saivat jäädä, mutta Afganistan pitää edelleen otteensa. Kaartinen puursi kaikessa hiljaisuudessa sodan repimässä Afganistanissa 1970-luvulta lähtien.
Soitin Pälkjärven viimeisen kirkkoherran Veikko Korvenheimon tyttärelle Mirja Siljamäelle keväällä 2013 ja lupasin käydä haastattelemassa häntä kesän aikana. Kun sovimme tarkemmin tapaamisesta heinäkuussa, Mirja lupasi
Katsoessani menneisiin vuosiin pääsen siihen tulokseen, että äitini Kaarina Valkosen elämässä oli kaksi johtolankaa: Hän halusi olla valoisa ihminen ja tueksi kanssaihmisilleen niin työsarallaan kuin
Laura Lehtola oli vain 19-vuotias aloittaessaan työnsä katekeettana Inarin erämaissa. Katekeetat kiersivät opettamassa syrjäseuduilla asuvia lapsia. Kiertäville opettajille tulivat tutuksi myös monenlaiset kodinaskareet ruoanlaitosta aina
Korpi, lääkelaukku ja virsikirja – nämä kolme asiaa tiivistävät Elsa Tikkasen vuosikymmeniä kestäneen työuran Kuhmon seurakuntasisarena. Lapsuus maalla Elsa Tikkanen ei alun perin ollut Kuhmosta
Saara Mirjami Lehtimäki on perheensä yhdeksästä lapsesta toiseksi nuorin. Porissa äidillä oli leipomo ja isä teki metodistikirkon saarnaajan työn lisäksi palkkatöitä muualla. Porissa perhe asui
Naisia kutsutaan kristilliseen auttamistyöhön kaupungistuvassa Suomessa Köyhäinhoito ja monet muut sosiaalisen työn muodot siirtyivät Suomessa vuonna 1865 kunnallisasetuksella kirkolta kuntien velvollisuudeksi. Kunnissa ei kuitenkaan ollut
Vieno Rauha, kuinka sympaattiselta tuo nimi kuulostaakaan. Mikähän sai vanhemmat aikoinaan valitsemaan nuorimmalle tyttärelleen juuri tuon nimen? Aavistivatko he, että tästä pikkutytöstä tulisi merkityksellinen ja
Maatalousnaisten johtohahmoihin liittyi jo 1930-luvulla Haapaveden ruustinna Olga Sariola, joka oli nimitetty Maatalousseurojen kotitalousvaliokuntaan vuonna 1932 ja Maatalousnaisten Keskusjohtokuntaan 1933 Pohjois-Pohjanmaan edustajana. Oulun läänin talousseuran
Heinäkuussa 1849 syntyi Liperin pappilaan kirkkoherra Anders Josef Europaeukselle ja hänen vaimolleen Selma Augusta Lampalle tytär, joka sai kasteessa nimen Alexandra Elonora. Kutsumanimeksi vakiintui pian
Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden
Irja Liuksiala (os. Tammilehto) syntyi Helsingissä 1909. Hän aloitti koulutiensä Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa ja siirtyi myöhemmin Porvoon Naisopistoon. Uransa hän loi perheyritys M. Waltosessa, ensin
Lempi Saimi Kääriäinen syntyi Pälkjärven asemalla rautatieläisten talossa 4.4.1904. Myöhemmin huomattiin, että papinkirjoihin oli merkitty syntymäpäiväksi kaksi eri merkintää 4. ja 14. Äiti muisti kuitenkin,
Anna-Maija Raittila oli kirjailija ja suomentaja, jonka hengellinen matka kulki vanhoillislestadiolaisuudesta ekumeenisen kristillisyyteen. Raittilan elämässä ja ajattelussa yhteisöllisyydellä oli keskeinen rooli ja hänet on tunnettu
Kun opettaja Maija Vuollo-Oilinki valittiin Utajärven kunnanvaltuustoon, hän päätti, ettei tyydy kahvinkantajan rooliin. Päätös kantoi hänet sekä kunnan- että kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Vanhemmat Amerikan kävijöitä Maija
Eeva Marjatta Mattila o.s. Niemi syntyi 1930 Nivalan Karvoskylässä. Kotitalo on Nivalan ensimmäisiä jo 1700-luvulla kirjoihin merkittyjä taloja. Talo sijaitsee Kalajokivarressa, ja siitä käytettiin myös
Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus nimesi Vuoden Kanttoriksi 2012 Lahden Salpausselän seurakunnan kanttorin, musiikin maisteri, director cantus Marjaana Turusen. Palkintoperusteissa mainitaan, että Marjaana Turunen on innostava kuoronjohtaja,
Varpu Sintonen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja paikallisvaikuttaja, joka on tehnyt elämäntyönsä Kymin seurakunnassa Karhulassa. Kirkon piirissä tehdyn pitkän uran ohella hän on myös
Lahtelaisen Marja Pakarisen jo 70 vuotta kestänyt elämäntyö diakonian parissa on poikkeuksellisen pitkä ja rikas. Ensin diakonissana ja sairaanhoitajana, alueensa ensimmäisenä hiippakuntasisarena, sairaanhoidon opettajana. Sitten
Eine Elisabeth Salonen s. Lahtonen syntyi 1872 Loimaalla, jossa hänen isänsä J. F. Lahtonen toimi pappina. Hänen äitinsä oli Hilda Ingborg s. Lagström. Loimaalta perhe
Tilda Lauha, s. Lakka, syntyi Luumäellä 1877. Tildan isä toimi kauppiaana Kaipiaisissa. Tilda kävi tyttökoulun Viipurissa. Saatuaan päästötodistuksen 1894 hän suoritti puutarha- ja talouskurssin Haapavedellä.
Suomen Valkonauhaliiton kunniajäsen, lääninlääkäri Lauha Airas (1914–2014) ehti viettää 100-vuotisjuhlansa haluamallaan tavalla. Juhlapäivänä järjestettiin kirkkokonsertti Oulun tuomiokirkossa ja sen kolehtituotto ohjattiin Lauhan toiveen mukaisesti lähetystyön
Haminalaisen merikapteenin Henrik Sjöblomin ja hänen toisen puolisonsa Anna Sofia Gestrinin viides lapsi, 1853 syntynyt Frida Karolina aikuistui varhain, niin kuin tuon ajan suurten perheitten
Karin von Willebrand (syntyään Colliander) syntyi 1872 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Carl Viktor Olivier Colliander ja äitinsä vapaaherratar Johanna Charlotta Adelaide Gripenberg. Karin avioitui
Fanny von Hertzen syntyi 1873. Fannyn isä, Karl, syntyi 1844 Savitaipaleella ja äiti Alexandra Salonius 1849 Luumäellä. Karl von Hertzen vihittiin papiksi 1870 ja hän
Hanna Henrika Juliana Loimaranta, (o.s. Reinilä, ent. Rehnbäck), syntyi Oulussa 1889 Suomen Pankin Oulun konttorinjohtajan Johan Rehnbäckin ja puolisonsa Elisabethin, syntyään Hellman, yhdeksäntenä lapsena. Perheeseen
Alli Emilia Palmroth syntyi 1894. Allin äiti oli 1868 syntynyt Ruoveden Pekkalan kartanon tytär Eva Aminoff ja isä 1861 Kangasalla syntynyt Vetterkullan kartanon omistaja, kapteeni
Opettaja Anna Hellin Mustala (o.s. Louhivuori, vuoteen 1905 Lohtander) syntyi 1889 Varkaudessa sahanhoitaja Mikael Louhivuoren ja Anna Karolinan (o.s. Savolainen) perheeseen. Hellin Mustala pääsi ylioppilaaksi
Hanna Lönnrot syntyi Maaningalla 1904. Hänen isänsä oli insinööri Oscar Lönnrot ja äitinsä Hilda Julkunen. Hanna Lönnrot pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta tyttökoulusta 1922. Vuonna 1929
Naima Kurvinen syntyi 1876 Helsingissä. Perhe oli palannut vuotta ennen Naiman syntymää Ambomaalta, missä Pietari Kurvinen oli ollut seitsemän vuotta lähetyssaarnaajana. Isä oli runolaulaja Mateli