Mimmi Bergh – Oulun suomalaisen jatko-opiston johtajatar ja kirjailija

Ingeborg Tott – Hämeen linnan valtiatar

Kirjoittanut Leena Ahonen

Hämeen linnassa vietettiin vuosina 1504 – 1507 loistokasta hovielämää. Linnaa ja laajoja alueita sen ympärillä hallitsi silloin tanskalaissyntyinen ylhäisönainen Ingeborg Tott, Ruotsin valtionhoitajana toimineen Sten

Lue lisää »

Adele Korhonen – Yksi Raahen seminaarin esikoisista

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Seminaarin perustaminen Raaheen vuonna 1896 herätti kaupunkilaisissa monenlaisia tuntemuksia. Suomenkielinen naisopettajaseminaari oli aluksi väheksytty yhdistelmä. Raahe oli elänyt maineikkaan menneisyytensä merenkulusta ja laivanvarustuksesta, eikä seminaaria

Lue lisää »

Ulla Aurio – Painomustetta suonissa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”Oikiat raahelaiset asuvat aina muualla. Muualta muuttaneet raahelaiset eivät ole raahelaisia muuallakaan. Oikioille raahelaisille Raahe on maailman paras paikka. Eivät he silti muuta Raaheen muualta

Lue lisää »

Hilda Hellman – Suomen raittiusliikkeen uranuurtaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Pietarsaaressa syntynyt kansakoulunopettaja Hilda Wilhelmina Hellman (1839-1901) perusti Suomen ensimmäisen täysraittiutta ajavan raittiusseuran Vasa absoluta nykterhetsförening (Vaasan Ehdottoman Raittiuden seura) vuonna 1877 sisarustensa kanssa. Hilda

Lue lisää »

Toini Värri – Sairaalasielunhoitaja

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Sairaalapappi, lehtori ja ensimmäinen naistyöhön asetettu naisteologi Toini Värri (1911-2003) syntyi Virolahdella. Hän valmistui sacri ministerii kandidaatiksi (nykyään teologian kandidaatti) 1936 ja sai lehtorin oikeudet

Lue lisää »

Leena Rantanen – Ensimmäinen naiskirkkoneuvos

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston

Lue lisää »

Selma Rainio – Ensimmäinen lääkäri Ambomaalla

Kirjoittanut Leeni Tiirakari

Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia

Lue lisää »

Taina Manninen – Kuusamo koetteli mutta ei hyljännyt

Kirjoittanut Pirkko Keskinen

Taina Manninen lähti vuonna 1981 Kuusamosta Helsinkiin opiskelemaan teologiaa tietämättä, mihin tehtävään aikanaan valmistuisi. Nyt vahvasti vanhoillislestadiolaisella alueella, naispappeuden pitkään torjuneessa Oulun hiippakunnassa syntynyt ja

Lue lisää »

Ulla Salunen – Arjen turvaaja ja auttaja

Kirjoittanut Irja Eskelinen

Lehtori, talousopettaja Ulla Kaisa Salunen syntyi Ylöjärvellä 8.9.1929 ja menehtyi 6.4.2022 monia koskettaneen elämäntyön tehneenä.   Ulla syntyi Taimo ja Saimi Salusen henkisesti virikkeisen kaksilapsisen

Lue lisää »

Helmi Pallari – Syytettynä sodan vastustamisesta

Kirjoittanut Tapio Salo

Syytettynä sodan vastustamisesta Edesmennyt äitini palasi viimeisinä vuosinaan useasti kertomukseen eräästä oikeudenkäynnistä. Äiti joutui todistajaksi oikeudenkäyntiin Koivun koulun opettajaa Helmi Pallaria vastaan. Opettajaa syytettiin armeijan

Lue lisää »

Jeudokia Vepsä – Isoäitini

Kirjoittanut Sirkka Vepsä

Isäni äidin, isoäitini Jeudokian ääni Karjalainen isoäitini Jeudokia katsoo hymysuin ja hyvin eloisana paperikopiokuvassa, joka on edessäni. Viisaus, lempeys, rakkaus, elämänvimma ovat todellisia, kun katson

Lue lisää »

Hilja Honkanen – liki vuosisadan matka

Kirjoittanut Virpi Honkanen

Olen nyt, kun aikaa on, muistellut paljon lapsuuttani ja elämääni. Muistan Joloksen kylällä Koivujärven rannan ison pirtin. Koristelimme talon lapsien kanssa joulukuusta jouluaattona. Äitini oli

Lue lisää »

Eila Vainikainen – Muurarin tyttö

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Eila Vainikainen (s. 1938 o.s. Karjaluoto) on Raahen tyttöjä. Hän asunut vuosikymmenet Vaasassa, mutta siteet Raaheen eivät ole katkenneet. Merimiehenkadulta Saloisiin Aili ja Aarne Karjaluoto

Lue lisää »

Anna Heleena Olkoniemi – äidin tarina

Kirjoittanut Marja-Liisa Olkoniemi

Silitin varovasti äidin silkinhienoa hopeanharmaata tukkaa. Kosketin hellästi hänen olkapäätään ja toivoin, että saisin hänet hereille. Äiti lepäsi rauhallisen näköisenä Kajaanin terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hän oli

Lue lisää »

Janiika Vilkuna – Usko, toivo ja rakkaus

Kirjoittanut Kirsti Mäenpää, s. Vilkuna

Janiika syntyi Efraim ja Fredrika Maliniemen maanviljelijä perheeseen 12.9.1869. Nivalassa. Hän oli kuudesta sisaruksesta toiseksi vanhin. Viidentenä syntynyt sisar Maria kuoli vain vuoden ikäisenä ja

Lue lisää »

Pia Katerma – kulttuurin monitaitaja ja vaikuttaja

Kirjoittanut Maija Kauppinen

FT Pia Katerma vaikutti vahvasti 1930–70-luvuilla Suomen taide-elämään ja -kasvatukseen. Hän opetti kuvataiteita lyseolaisille, suunnitteli ryijyjä ja kirkkotekstiilejä Wetterhoffille ja oli Aalto-yliopiston edeltäjän, Taideteollisen oppilaitoksen

Lue lisää »

Maija Vuontisjärvi – Hetan Majatalon emäntä

Kirjoittanut Tiina Vuontisjärvi

Maria Sofia (Maija) Vuontisjärvi o.s. Stoor syntyi 6.2.1924 Enontekiöllä ja kuoli 19.3.2018 Rovaniemellä Taivaan isään turvaten. Maija Vuontisjärvi, Kallen Maija, oli enontekiöläinen Hetan Majatalon emäntä

Lue lisää »

Marina Takalo – vienankarjalainen runonlaulaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta

Lue lisää »

Lilja Kinnunen-Riipinen – teologiaa ja kirkkodraamaa

Kirjoittanut Raili Ilola

Teologian tohtori, teatteriohjaaja ja maailmankansalainen Lilja Kinnunen-Riipinen syntyi Muuramessa 16.12.1946 ja hän kuoli Salossa 14.5.2018 vaikeaan sairauteen 71-vuotiaana. Kinnunen-Riipinen oli karismaattinen nainen, kielitaitoinen ja poikkeuksellisen

Lue lisää »

Helena Mathilda Alakorva – uudisraivaajan tytär

Kirjoittanut Siiri Alakorva-Balagović

Mummoni perhe muutti Kittilän Kaukosen kylästä aluksi Sodankylän Kierinkiin, sieltä Sodankylän Unarin Uimaniemeen. Unarissa syntyi perheeseen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Helena Matilda. Isä Michael Ranta

Lue lisää »

Irja Askola – Helsingin piispa ja runoilija

Kirjoittanut Pirkko Lehtiö

Irja Askola valittiin 2010 Helsingin hiippakunnan piispaksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän toimi aluksi akateemisena tutkijana, Seurakuntaopiston konferenssikeskuksessa ja avoimessa akatemiassa Järvenpäässä sekä Euroopan kirkkojen konferenssin

Lue lisää »

Lea Lehtivuori – opettaja Kuortaneelta

Kirjoittanut Kaija Elo

Lea-ystävämme kuului niihin, joille keijuja oli olemassa samassa merkityksessä kuin Oiva Paloheimolle, joka kirjoitti sadun Pessi ja Illusia talvisodan aikana yöllä korsussa. Satu oli tarkoitettu

Lue lisää »

Hilja Alina Heinonen – äitini

Kirjoittanut Kirsti Pelkonen

Hilja Alina Kilpiö, syntyi marraskuussa Jaakkiman pitäjän Kuhkaan kylässä Savisalon saaressa Laatokan rannalla Maria ja Matti Kilpiön neljäntenä lapsena. Perheeseen syntyi 14 lasta, joista kuusi

Lue lisää »

Raudna Aikio – ilon ja surun vuoristoradalla

Kirjoittanut Rauni Manninen (o.s. Aikio)

Äitimme Raudna syntyi 1913 Utsjoella. Hänen isänsä oli Johan Fr. Högman, jonka esivanhemmat olivat lähtöisin Länsi-Suomesta. Suvun jälkeläisistä osa jäi pohjoiseen ja saamelaistui. Raudnan äiti

Lue lisää »

Eila Haukivaara – ompelemalla arjen sankariksi

Kirjoittanut Marja-Liisa Alamäki

Elämäsi perusrakenteet syntyessäsi olivat varsin turvalliset. Kansalaisodan mainingit olivat kaukana lapsuutesi pihapiiristä. Ympärilläsi oli sukutila, jonka isäsi oli perinyt vanhemmiltaan alle kolmikymmenvuotiaana, maalaistalon rytmikäs elämänmeno

Lue lisää »

Reeta Kanniainen – Siikalan vanha emäntä ja hänen kirjansa

Kirjoittanut Terttu Räisänen

Kirja, joka etsi kotiaan                                                  Keväällä 2016 kirjahyllyyni ilmestyi iso, hyvin vanha, surkeassa kunnossa oleva arvokkaan oloinen kirja. En oikein uskaltanut selailla sen hauraita lehtiä. Se

Lue lisää »

Fanny Pirttiaho – tarmokas sotaleski

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Fanny Katariina Pirttiaho (o.s. Pyhtilä) syntyi Pattijoella Pyhtilänperällä, jossa hänen vanhemmillaan Maria Loviisa (o.s. Pahn) ja Matti August Pyhtilällä oli maatila. Fanny oli perheen seitsemästä

Lue lisää »

Leena Kaartinen – lumikenttien lääkäri

Kirjoittanut Leena Sorvali

Lastenlääkäri Leena Kaartinen palasi Afganistanista Suomeen vuonna 2006. Pitkät työtehtävät saivat jäädä, mutta Afganistan pitää edelleen otteensa. Kaartinen puursi kaikessa hiljaisuudessa sodan repimässä Afganistanissa 1970-luvulta lähtien.

Lue lisää »

Mirja Siljamäki – synnynnäinen biologi

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Soitin Pälkjärven viimeisen kirkkoherran Veikko Korvenheimon tyttärelle Mirja Siljamäelle keväällä 2013 ja lupasin käydä haastattelemassa häntä kesän aikana. Kun sovimme tarkemmin tapaamisesta heinäkuussa, Mirja lupasi

Lue lisää »

Kaarina Valkonen – opettaja ja valistaja

Kirjoittanut Eeva-Liisa Östergård

Katsoessani menneisiin vuosiin pääsen siihen tulokseen, että äitini Kaarina Valkosen elämässä oli kaksi johtolankaa: Hän halusi olla valoisa ihminen ja tueksi kanssaihmisilleen niin työsarallaan kuin

Lue lisää »

Laura Lehtola – Inarin erämaiden katekeetta

Kirjoittanut Anniina Saarela

Laura Lehtola oli vain 19-vuotias aloittaessaan työnsä katekeettana Inarin erämaissa. Katekeetat kiersivät opettamassa syrjäseuduilla asuvia lapsia. Kiertäville opettajille tulivat tutuksi myös monenlaiset kodinaskareet ruoanlaitosta aina

Lue lisää »

Elsa Tikkanen – laulava seurakuntasisar

Kirjoittanut Julia Salminen

Korpi, lääkelaukku ja virsikirja – nämä kolme asiaa tiivistävät Elsa Tikkasen vuosikymmeniä kestäneen työuran Kuhmon seurakuntasisarena. Lapsuus maalla Elsa Tikkanen ei alun perin ollut Kuhmosta

Lue lisää »

Cecilia Blomqvist – kutsuttu palvelutyöhön

Kirjoittanut Maija Korkeila

Naisia kutsutaan kristilliseen auttamistyöhön kaupungistuvassa Suomessa Köyhäinhoito ja monet muut sosiaalisen työn muodot siirtyivät Suomessa vuonna 1865 kunnallisasetuksella kirkolta kuntien velvollisuudeksi. Kunnissa ei kuitenkaan ollut

Lue lisää »

Hulda Hakala – kuurojen hyvä haltijatar

Kirjoittanut Sirkku Rainio

Hulda Hakala syntyi vuonna 1875 Orimattilan Niinikosken kylän Hakalassa nuorimmaisena Juho Kallenpojan ja Maria Jaakontyttären neljästä lapsesta. Hän sai viettää lapsuutensa ensimmäiset vuodet muiden terveiden

Lue lisää »

Saimi Riikonen – rakas täti, kummi ja ystävä

Kirjoittanut Leena Parvela

Lempi Saimi Kääriäinen syntyi Pälkjärven asemalla rautatieläisten talossa 4.4.1904. Myöhemmin huomattiin, että papinkirjoihin oli merkitty syntymäpäiväksi kaksi eri merkintää 4. ja 14. Äiti muisti kuitenkin,

Lue lisää »

Anna-Maija Raittila – yhteisöllisen uskon etsijä

Kirjoittanut Teija Liukko

Anna-Maija Raittila oli kirjailija ja suomentaja, jonka hengellinen matka kulki vanhoillislestadiolaisuudesta ekumeenisen kristillisyyteen. Raittilan elämässä ja ajattelussa yhteisöllisyydellä oli keskeinen rooli ja hänet on tunnettu

Lue lisää »

Eeva Mattila – herännäisäiti

Kirjoittanut Annikki Tynjälä

Eeva Marjatta Mattila o.s. Niemi syntyi 1930 Nivalan Karvoskylässä. Kotitalo on Nivalan ensimmäisiä jo 1700-luvulla kirjoihin merkittyjä taloja. Talo sijaitsee Kalajokivarressa, ja siitä käytettiin myös

Lue lisää »

Marjaana Turunen – Vuoden Kanttori 2012

Kirjoittanut Leena Sorvali

Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus nimesi Vuoden Kanttoriksi 2012 Lahden Salpausselän seurakunnan kanttorin, musiikin maisteri, director cantus Marjaana Turusen. Palkintoperusteissa mainitaan, että Marjaana Turunen on innostava kuoronjohtaja,

Lue lisää »

Karin von Willebrand – lempeä valkonauhasisar

Kirjoittanut Irja Eskelinen

Karin von Willebrand (syntyään Colliander) syntyi 1872 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli kenraalimajuri Carl Viktor Olivier Colliander ja äitinsä vapaaherratar Johanna Charlotta Adelaide Gripenberg. Karin avioitui

Lue lisää »

Alli Palmroth – hengellinen ohjaaja

Kirjoittanut Irja Eskelinen

Alli Emilia Palmroth syntyi 1894. Allin äiti oli 1868 syntynyt Ruoveden Pekkalan kartanon tytär Eva Aminoff ja isä 1861 Kangasalla syntynyt Vetterkullan kartanon omistaja, kapteeni

Lue lisää »