Ilona Soralahti (o.s. Kärki) perusti naisten alusasuja myyvän Raahen Siro-Asun vuonna 1961. Hänen uransa yrittäjänä oli poikkeuksellisen pitkä, yli 50 vuotta.

Kauppiaan tytär Suojärveltä

Ilona Fedotan tytär Kärki syntyi 22.2.1923 kymmenlapsisen sisarussarjan puolivälissä. Hänen isällään Fedot Kärjellä oli kauppa ja tukkuliike Karjalassa Suojärven pitäjän Vegarusjärven kylässä. Kärjen kauppa sijaitsi asuintalon toisessa päädyssä. Kaupassa myytiin kaikkea mahdollista elintarvikkeista polkupyöriin. Kauppa toimi myös eräänlaisena tukkukauppana, sillä sieltä haettiin tavaraa tukkisavotoiden kämppäkauppoihin. Fedot hoiti yritystään hyvin ja vaurastui. Tavaraa myytiin myös velaksi. Joskus kauppias joutui perimään saataviaan käräjien kautta.

Pääsiäisenä 1938 sattui tapaus, jossa oli osallisena metsätyömies Nyrhinen. Nyrhisen ja kauppias Kärjen pojan Vihtorin välillä tuli sanaharkkaa Nyrhisen maksamattomista veloista. Sanomisesta suuttuneena Nyrhinen saapui pääsiäispäivänä kauppiaan kotiin, odotti kunnes Vihtori saapui kotiinsa syömään ja mitään sanomatta ampui kolme laukausta. Vihtori oli tapahtumahetkellä 29-vuotias. Nyrhinen sai elinkautisen vankeustuomion taposta.

Ilona on aina ollut korean perään. Raahelaiset muistavat hänet muodikkaasta pukeutumisesta. Hän ei koskaan poistunut asunnosta ilman huolellista meikkiä kasvoillaan. Hän on pitänyt nuoresta asti tarkasti huolta itsestään ja ulkonäöstään. Hän rakasti kauniita vaatteita, joita osteli aina, kun mahdollista. Jopa niin, että vanhemmat tuskastuivat asiaan välillä. Säästäväiset vanhemmat ostivat kerran nuorelle Ilonalle niin ison ulsterin, että Ilona ei koskaan kasvanut niin isoksi, että se olisi tullut sopivaksi.

Ilona on kertonut, että kun hän oli siinä iässä, että sulhanen oli katsottuna, hän sai isältään rahaa junalipun ostoon. Tarkoitus oli matkustaa sulhasmiehen luo. Hän oli kuitenkin jo jonkin aikaa ihaillut kyläkaupan ikkunassa kaunista talvitakkia. Niinpä tyttö meni kauppaan ja osti takin. Kaunis takki oli mieluisempi kuin odottava sulhasmies. Isän kohtaaminen uudessa kauniissa takissa jännitti, mutta minkäpä isä asialle mahtoi. Ilona on muistellut lämmöllä isäänsä, joka kasvatti lapsensa lempeästi ilman tuolle ajalle normaalia vitsaa tai muuta ruumiillista opetusta.

Isän kauppa oli Ilonan korkeakoulu kaupan alalle. Hän oppi pienestä pitäen liikkeenhoidon vaatimukset ja asiakkaiden palvelemisen. Pää ylettyi tuskin myyntitiskille, kun lapset palvelivat vilkkaita karjalaisasiakkaita. Kansakoulun oppimäärän lisäksi hän kävi kansanopiston. Vuonna 1938 hän osallistui kankaankudontakurssille, joita tuolloin järjestettiin eri taloissa vuorotellen. Hän olisi halunnut päästä opiskelemaan seminaariin, mutta vanhemmat pitivät tytön opiskelua tarpeettomana. Nuorena hän valmisti useita isoja ryijyjä. Tähän harrastukseen hän palasi 2000-luvun alussa ja miniänsä kanssa yhteistyössä syntyi upeita ryijyjä.

Sota sotki elämän

Marraskuussa 1939 oli lähdettävä vihollisuuksien tieltä. Ensin perhe pakeni Joensuuhun liiketuttujen luokse, sieltä he siirtyivät Vehmersalmelle ja lopulta Kauhavalle. Kauppias Fedot kuoli evakkoaikana vuonna 1941 ja haudattiin Kuopioon. Olojen rauhoituttua perhe palasi Suojärvelle, joka oli hävitetty perusteellisesti. Ennen evakkomatkaa kauppiaan varastot tavaroineen poltettiin, mutta päärakennus säilyi. Kaupankäynti aloitettiin uudelleen. Juhannuksen aikoihin vuonna 1944 oli lähdettävä jälleen pakomatkalle. Nyt perhe päätyi Suonenjoelle, josta perhe hajaantui eri puolille Suomea. Ilonan Aune-sisko (nyk. Vuotila) asuu edelleen Suonenjoella. Hän täyttää 95 vuotta syksyllä 2019.

Perhe muutti leskirouva Vera Kärjen johdolla sodan jälkeen Rovaniemelle. Valtio maksoi evakoille korvauksia menetyksistä ja näillä rahoilla Kärjet aloittivat liiketoiminnan. Ilona työskenteli äitinsä liikkeessä noin 1,5 vuotta naimisiin menonsa jälkeen ja vielä myöhemminkin aina silloin tällöin. Rovaniemi oli Soralahden lasten lapsuudessa usein kesälomakohde.

Soralahdet asettuvat Raaheen

Sodan jälkeen Ilona Kärki alkoi olla siinä iässä, jolloin perheen perustaminen oli ajankohtaista. Eräällä junamatkalla hän tutustui sotilaspukuiseen luutnanttiin, jäyhään hämäläismieheen, Tarmo Soralahteen (1917-1973). Seppo Soralahden arkistossa on säilynyt vihkitodistus, josta käy ilmi, että Fedotan tytär Ilona Kärki ja Forssasta kotoisin ollut Tarmo Soralahti vihittiin Suonenjoella kristilliseen avioliittoon 4.6.1946. Häitä juhlittiin siinä talossa, jossa Kärjen perhe asui vuokralla. Samana vuonna Soralehdet muuttivat Raaheen. Isä-Tarmo sai työpaikan myyntitehtävissä Ruona Oy:ssä.

Ruona Oy teki konkurssin vuonna 1952. Tästä johtuen Soralahdet muuttivat Kokkolaan, josta Tarmo löysi työtä. Koska Ilona-rouva ei kotiutunut Ykspihlajaan, perhe palasi Raaheen. Tarmo sai työpaikan Ruonan raunioille perustetusta Raahe Oy:stä. Ilona hoiti kotia. Pariskunnalle syntyi kaksi lasta: poika ja tyttö.

Raahen Siro-Asu

Elettiin vuotta 1961. Soralahden lapset olivat jo niin isoja, että pärjäsivät ilman päivähoitoa. Vilkkaana karjalaisena Ilonan aika ei enää kulunut kotitöissä, vaan hän perusti vaatetusalan yrityksen yhdessä Kaisa Kallion kanssa. Kallio oli liiketoiminnassa mukana vain vähän aikaa.

Ilona työllisti yhden myyjän, parhaimmillaan kaksi. Kauppiaan oikeaksi kädeksi kehittyi Tuula Elfing, joka palveli Raahen Siro-Asun asiakkaita vuosikymmenien ajan.

Siro-Asu aloitti toimintansa Kauppakadulla Roihun talossa. Tästä liike muutti 1960-luvun loppupuolella nykyiselle liikepaikalle Fellmaninpuistokadulle.

Välirauhan aikana Ilona oli työskennellyt alusvaateliikkeessä Jyväskylässä. Ehkä tästä hän sai idean perustaa naisten alusasuihin erikoistuneen liikkeen. Raaheen sijoitettiin 1960-luvun alussa Rautaruukin terästehdas, joka vähitellen työllisti tuhansia ihmisiä. Tällä oli luonnollisesti piristävä vaikutus liike-elämään ja uinuva pikku kaupunki heräsi eloon.

Siro-Asun asiakas saattoi aina luottaa palveluun, joka tuntui joskus häkellyttävän asiantuntevalta. Sovituskopissa nimittäin aina varmistui, että kuppikoko on oikea ensi sovituksella. – Mistä kauppias voi tietää liivieni täsmäkoon jo päällystakin läpi? ihmetteli moni asiakas.

Ilona piti yllä ammattitaitoaan käymällä vuosittain Vatevan messuilla. Sieltä hän toi liikkeeseen uusimmat mallit. Hänellä oli myös joidenkin tuotteiden yksinmyyntioikeus Raahessa.

Ilona jäi leskeksi vuonna 1973 eikä avioitunut uudestaan. Yritystoiminta oli hänen elämänsä sisältö. Hän voimisteli aamuisin pienestä pitäen aina viimeiseen aamuun asti ennen halvautumistaan vuonna 2012. Hän piti kuntoaan yllä myös sauvakävellen pitkiä lenkkejä joka päivä. Talviaamuisin hän kävi uimassa avannossa 85-vuotiaaksi saakka. Syksyisin hän suuntasi askeleensa sienimetsään. Keräämistään sienistä hän loihti maukasta syötävää.

Yhtenäkään aamuna hän ei ole lähtenyt omien sanojensa mukaan pahantuulisena tai vastahakoisesti töihin. – Naisellinen pukeutuminen alkaa alusasusta. Niissä nainen ei saa tinkiä. Ja aina joskus naisen kannattaa sallia itselleen pientä suloista turhuutta, Siro-Asun kauppias sanoi eräässä lehtihaastattelussa.

Yritystoiminta täytti suurimman osan Ilonan elämästä. Se merkitsi hänelle enemmän kuin palkkatyö olisi voinut merkitä. Vapaa-aikanaan hän osallistui Nuoret Naiset -ryhmän toimintaan. Tämä epävirallinen ryhmä, johon kuului joukko paikallisia naisia, teki varainkeräystempauksia. He olivat esimerkiksi Pursimajalla pitämässä kahvitilaa. Varat annettiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Myös Reserviupseerimajalla Ilona teki vapaaehtoistyötä yhdistyksen hyväksi. 

Viimeiset päivät

Ilona Soralahti oli kotona opetettu hyville tavoille. Hänelle hyvät käytöstavat olivat tärkeitä joka tilanteessa. Kun hän meni sunnuntailounaalle poikansa luo, häntä odotti siellä kauniisti katettu pöytä. Paperilautaset eivät olisi tulleet kysymykseenkään.

Hän oli hyvin päättäväinen eikä hänen päätään helpolla käännetty missään asiassa. Elämänsä viimeisinä vuosina lääkäri oli määrännyt hänelle verenpainelääkkeet. Eräänä päivänä hän kertoi iloisena, että tuntee vointinsa hyväksi ja on päättänyt, ettei enää popsi pillereitä.

Ilona halvaantui kaksi päivää ennen 89-vuotissyntymäpäiväänsä. Vain päivää ennen sairastumistaan hän oli mennyt poikansa Sepon luokse yhteiselle aterialle. Posket punaisina hän oli kertonut, että on tehnyt omalla pihallaan kaikki lumityöt. Tähän asti hän hoiti liikettään.

Ilona Soralahden työntäyteinen elämä päättyi 9.7.2014. Raahen Siro-Asun toiminta jatkui katkeamatta, kun Pia Bergström osti sen vuonna 2014.