Iida ja Vieno Jaatinen – äidin ja tyttären tarina

Iida ja Vieno Jaatinen – äidin ja tyttären tarina

Kirjoittanut Vieno Myllylä

Helluntainalusviikolla alkoi Karjalankannaksella rytistä. Pian kantautui tykkien jyske Laatokan koillispuoleltakin. Siitä huolimatta pyrimme jatkamaan normaalia maalaistalon elämää. Heinäntekoaikaan kylläkin jo pohdimme: ”Kenenkähän lehmät näitäkin heiniä syövät?”

Syyskuun neljäntenä tehtiin aselepo. Vaikkeivät rauhan ehdot olleet vielä tiedossa, isän mielestä oli varmuuden vuoksi lähdettävä ajamaan lehmiä länttä kohti. Lue Nuoren Vieno Jaatisen muistelmat siirtolaisuudesta ja siitä, kuinka elämä jatkui sodasta huolimatta eteenpäin.

Lue lisää »

Lyydia Huhtelin ent. Huhtanen – Karjalan evakko

Kirjoittanut Hilkka Hiltunen, o.s. Huhtanen

Ilomantsissa, Ryökkylän kylällä, Korvunniemellä oli talo, jossa asui Anna ja Jyrki Volotinen perheineen, johon kuului vaari, mummo, setiä, ynnä muita sukulaisia ja vuokralainen, Tsihka-Aleksi, mukava

Lue lisää »

Anna-Liisa Virta – Äitiyshuolto elämäntehtävänä

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raahen kaupunki myönsi Anna-Liisa Virralle vuonna 2022 Pro Raahe -mitalin nro 121 1950-luvulla alkaneesta ansiokkaasta pitkäaikaisesta toiminnasta terveydenhuollon hyväksi, joka edelleen jatkuu koko seutukunnan parhaaksi luottamustoimissa.

Lue lisää »

Anneli Sauli – Raahe jäi, filmitähti syntyi

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

”En minä oikeastaan muista Raahesta mitään”, myöntää Anneli Sauli Vappu Kalliolle vuonna 2019 antamassaan haastattelussa. Raahelaiset muistavat Anneli Saulin. ”Anneli oli Lapaluodossa pidetty, kaunis tyttö.

Lue lisää »

Vuokko Suorsa – Evakkotaival opetti sopeutumaan

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kaksi kertaa kotinsa jättämään joutunut Vuokko Suorsa (o.s. Härkönen) vietti eläkepäiviään Raahessa, jonne elämä hänet kuljetti monien mutkien kautta. Haastattelu tehtiin vuonna 2016. Lapsuudenkoti Suistamossa

Lue lisää »

Ebba Lagerlöf – seuraneidistä porvarisrouvaksi

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Raahen purjelaivakauden historia on täynnä kiehtovia tarinoita ja monenlaisia ihmiskohtaloita. Näin alkaa ruotsalaisen Ebba Katinka Ljunggrenin vaiherikas elämä Raahessa: ” Ebba-neiti lähetettiin kaukaisen sukulaistädin, kauppaneuvoksetar

Lue lisää »

Lyyli Perunka – Kemijärveläinen Lyyli möi muotia

Kirjoittanut Raili Ilola

Muotiliikkeen perustaja Lyyli Perunka siunattiin Kemijärven kirkossa syyskuussa 1969 laajan ystäväpiirin saattamana. Hautajaiset olivat eräät suurimmista Kemijärvellä viime vuosikymmeninä pidetyistä. Hän perusti kotiseudulleen muotiliikkeen, loi

Lue lisää »

Elna Eerikäinen – Raahelaisten hovikuvaaja

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

– Kuules Maija kultasein, mamma sanoi näin: Toinen talo kirjastolta kaupungille päin, siellä kuulu kuvaliike Koljosella on, kauppamaineeltansa täysin moitteeton. Sieltä kuvat arkeen, juhlaan, hankkii

Lue lisää »

Martta Koljonen – Pihtiputaalta Broadwaylle

Kirjoittanut Jouni Hyytiäinen

Newyorkilaisen Barbizon Plaza -hotellin aulassa 1930-luvun alkupuolella taiteilija Frida Kahlo kivahtaa kipakasti snobeille hissipojille, jotka lukevat asiakkaista päältä ovatko he ”rikkaita vai köyhiä”. Hotelliin ei

Lue lisää »

Sirkka Liakka – Ensimmäinen naismaanmittausinsinööri

Kirjoittanut Raili Ilola

Sirkka Liakka (1908-1999) oli ensimmäinen Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta valmistunut nainen ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen kenttätöissä toiminut naismaanmittari. Juuret Alatorniolla Aulis Ilta Sirkka Liakka syntyi sivistyneeseen

Lue lisää »

Isoäitini Jeudokia Vepsä

Kirjoittanut Sirkka Vepsä

Isäni äidin, isoäitini Jeudokian ääni Karjalainen isoäitini Jeudokia katsoo hymysuin ja hyvin eloisana paperikopiokuvassa, joka on edessäni. Viisaus, lempeys, rakkaus, elämänvimma ovat todellisia, kun katson

Lue lisää »

Helmi Hujanen – Helmin maailmat

Kirjoittanut Marja Värri

Kertomus äitini elämästä 1. Helmin maailma sodan jälkeen Höyryveturi puuskutti asemalaiturilla ja odotti kärsivällisesti junaan nousevia matkustajia. Elokuun aamu oli varhainen, aurinko oli juuri noussut

Lue lisää »

Mirja Pelttari – Elämää Tornionjoen rannalla

Kirjoittanut Jaana Angeria, Hannu Pelttari

Kenenkäs tyär sie olet? Kokkahreen Viljamin. Mikäs sinun nimi on? Mirja, Vappu Mirjami. Jaa, Viljami näköhjään usko minua, myhäili tyytyväisenä Mirjalle täysin outo naisihminen. Syntymäpäiväjuhlilla

Lue lisää »

Ida Augusta Salomaa o.s. Savolainen

Kirjoittanut Partala Elsa

Ida Augusta Salomaa o.s. Savolainen  s. ?.?.1889 – 16.8.1964 Nuoruus Ida Savolainen oli viisilapsisen perheen nuorin. Hän suoritti ruotsinkielisen keskikoulun Hangossa, jossa hänen perheensä asui.

Lue lisää »

Judith Ponkala – oman aikansa moderni nainen

Kirjoittanut Johanna Vartiainen

Lapsuus Raumalla 1800-luvun lopussa Judith Valborg Ponkala (o.s.Nordling) syntyi Helsingissä 10.12.1885. Hänen isänsä oli piirilääkäri ja kirjailija Hjalmar Nordling, kirjailijanimeltään Hj Nortamo. Isä Nordling opiskeli

Lue lisää »

SEPÄN VAIMO, ELSA ITÄNIEMI, MUMMONI

Kirjoittanut Terttu Väntänen

Vanha kuva Katson vanhaa valokuvaa, makaat arkussa ja sukulaiset ympäröivät Sinua. Sinulla on musta huivi päässä, ihmiset mustissaan, mutta muuten kaikki on valkoista, arkku ja

Lue lisää »

Mirelle Kallioinen, palasia elämästä

Kirjoittanut Seija Väre

PALASIA MIRELLE KALLIOISEN ELÄMÄSTÄ Seison korkealla kalliolla, katselen pitkien pilvien siltaa, kovaa kivien täyttämää rantaa, tuolla jossain kai piti olla satumaa…? Kun ihminen on nuori,

Lue lisää »

Sylvi Koposen muistolle

Kirjoittanut Seija Väre

  Sylvi Koponen o.s. Virnes  (14.8.1921-13.8.2017) syntyi Kuittualla Kalle Albin ja Eeva Angelina Virneksen kymmenlapsisen perheen kuopuksena. Suru-uutinen saapui meille Atlantin takaa, sillä Sylvi Koponen

Lue lisää »

Äitini Rauha Elsa Kaasalainen

Kirjoittanut Antero Kaasalainen

Heräsin tönäisyyn olkapäähäni ”Herää, herää nyt, ne ovat tuolla.” Nousin ylös ja menin äitini perässä olohuoneen ikkunan eteen. ”Etkö kuule, ne ovat ihan tuossa lähellä.” 

Lue lisää »

Kaikki järjestyy – Saima Niemeläinen

Kirjoittanut Ari Niemeläinen

Aluksi Tuikkaan kuistilta kumisaappaat jalkaani ja saattelen poikani autolle kevätsohjoselle pihamaalle. Halaan vielä viimeksi pitkään ja katson Aria anovasti suoraan silmiin, jospa hän kuitenkin muuttaisi

Lue lisää »

Helmi Kulppi ja mielen maisema

Kirjoittanut Kaisa Kervinen

Rovaniemen ja Kemijärven radan puolivälissä oli kylä, Misi ja on yhä. Kylään kuuluu monta järveä ja jokea ja asuinpaikkoja järvien rannoilla. Pirttijärven rannalla on tila

Lue lisää »

ISOÄITINI AUNE LAITINEN INKERINMAALTA

Kirjoittanut Kaarina Pietilä

Isoäitini Aune Laitinen, omaa sukua Tatti, oli syntynyt Pohjois-Inkerissä Lempaalan seurakunnan Perämäen kylässä. Hänen syntymävuodekseen on virheellisesti merkitty vuosi 1874. Aunen ja hänen samannimisen serkkunsa

Lue lisää »

Helmi Mäkinen – Rautatie vie

Kirjoittanut Jaana Mäkinen

Helmi Annikki Mäkinen, o.s. Virtanen oli isäni äiti, mummoni, jota en koskaan tavannut. Hän ehti kuolla kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin ennen syntymääni. Kaikki kertomani

Lue lisää »

Kaija Karikoski asuu viiden tähden hotellissa

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Tapaan hiljattain sata vuotta täyttäneen Kaija Karikosken palvelutalo Hopeataurissa, jossa hänellä on viihtyisä huone ja talon puolesta kaikki tarvittavat palvelut. Hackmanin työyhteisö 1800-luvun alussa Hackman

Lue lisää »

Maija Vuontisjärvi – Hetan Majatalon emäntä

Kirjoittanut Tiina Vuontisjärvi

Maria Sofia (Maija) Vuontisjärvi o.s. Stoor syntyi 6.2.1924 Enontekiöllä ja kuoli 19.3.2018 Rovaniemellä Taivaan isään turvaten.Maija Vuontisjärvi, Kallen Maija, oli enontekiöläinen Hetan Majatalon emäntä toisessa

Lue lisää »

Lempi Lantto – Piiasta emännäksi

Kirjoittanut Maija Huhta

Lempi Maria syntyi 29.1.1896 Juoksengissa Ruotsissa. Käytti aluksi äitinsä omaa sukunimeä Kiviniemi, mutta muutti myöhemmin nimensä Juusoksi. Lempi tuli vuonna 1914 Ratasjärvelle piiaksi Maansaaren taloon,

Lue lisää »

Marina Takalo – vienankarjalainen runonlaulaja

Kirjoittanut Raili Ilola

Vienan Karjalasta kotoisin oleva Marina Takalo tunnetaan runonlaulajana, vanhan kalevalamittaisen kansanrunouden taitajana, jolta on tallennettu sadan tunnin äänitekokoelma ja joka lienee suurin yhden ihmisen suullisesta

Lue lisää »

Helena Mathilda Alakorva – uudisraivaajan tytär

Kirjoittanut Siiri Alakorva-Balagović

Mummoni perhe muutti Kittilän Kaukosen kylästä aluksi Sodankylän Kierinkiin, sieltä Sodankylän Unarin Uimaniemeen. Unarissa syntyi perheeseen tyttölapsi, jolle annettiin nimeksi Helena Matilda. Isä Michael Ranta

Lue lisää »

Maire Juujärvi – oman polun raivaaja

Kirjoittanut Soile Juujärvi

Maire Irene Luusua syntyi Sallan Vuorikylässä 1936 esikoisena metsätyönjohtaja Uuno Luusuan ja talollisen tytär Helvi Hoikkalan perheeseen. Vuorikylä sijaitsi Vuorijärven ja Nannakkajärven välissä Neuvostoliiton rajan

Lue lisää »

Hilja Alina Heinonen – äitini

Kirjoittanut Kirsti Pelkonen

Hilja Alina Kilpiö, syntyi marraskuussa Jaakkiman pitäjän Kuhkaan kylässä Savisalon saaressa Laatokan rannalla Maria ja Matti Kilpiön neljäntenä lapsena. Perheeseen syntyi 14 lasta, joista kuusi

Lue lisää »

Seija Tyrninoksa – maailman kansalainen

Kirjoittanut Heli Bathija

Vanha sanonta “Kauas on pitkä matka” pitää kirjaimellisesti paikkansa Kainuun pikkukylässä Puolangan Puokiovaaralla kasvaneelle Seija Tyrninoksalle (os. Kyllönen). Maailman monet kriisipisteet, kylät ja kaupungit ovat

Lue lisää »

Raudna Aikio – ilon ja surun vuoristoradalla

Kirjoittanut Rauni Manninen (os. Aikio)

Äitimme Raudna syntyi 1913 Utsjoella. Hänen isänsä oli Johan Fr. Högman, jonka esivanhemmat olivat lähtöisin Länsi-Suomesta. Suvun jälkeläisistä osa jäi pohjoiseen ja saamelaistui. Raudnan äiti

Lue lisää »

Meeri Larsson – Raahe-opiston äiti

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Pirteä eläkeläinen Meeri Larsson (s. 1930 o.s. Tuokko) asuu vuonna 2006 näköalapaikalla Raahessa Pekkatorin kulmalla rakennuksessa, jonka me raahelaiset tunnemme Kiesvaaran talona. Jotkut kutsuvat sitä

Lue lisää »

Hanna Pirhonen – Suomessa on kaikki hyvin

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kun kuuntelee Hanna Pirhosen (o.s. Verro s. 1932) kertomusta elämänsä vaiheista, ei ihmettele, että hän on tyytyväinen elämäänsä Raahessa. Pirhoset muuttivat Suomeen yli 30 vuotta

Lue lisää »

Laura Maria Kari – emäntä Laihialta

Kirjoittanut Päivi Kari

Kirkkoherra Eino Rauha puhui äitini Laura Karin siunaustilaisuudessa, elokuussa 2004. Hän vertasi elämää kankaaseen, joka otettiin kangaspuista pois, kun se oli valmis. Äitini elämän vahvuuksia

Lue lisää »

Katri Hällström – Lapaluodon posteljooni

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Kun Katri (Kaisa) Sofia Hällström (1877-1960 o.s. Junnila) lähti Amerikkaan, Alaskaan, kolmen piehinkiläisen tytön kanssa 1800-1900-lukujen vaihteessa, oli kiireinen sadonkorjuuaika Junnilan tilalla Junnilanmäellä Saloisissa. Nanni-sisko

Lue lisää »

Annikki Ake – evakkomatka saaresta saareen

Kirjoittanut Liisa Ake-Helariutta

Sukuni juuret ovat Karjalassa, Koivistolla, Koivusaaren Eistilän kylässä. Venäjä valloitti talvisodassa kyseiset alueet, siis myös vanhempieni asuinalueet. Nuorena naimisiin  Äitini Olga Annikki Suutari syntyi Eistilän kylässä

Lue lisää »

Vieno Pölläniemi – Keskuskoulun monitoiminainen

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Vieno Pölläniemi (o.s. Joensuu) on syntyjään Piehingin tyttöjä. Hän teki pitkän työuran Keskuskoulun talonmies-vahtimestarina. Piehingin Ylipäästä kotoisin Vienon lapsuudenkoti sijaitsi Piehingissä Anttilanmäellä. Koulutaipaleensa hän aloitti

Lue lisää »

Heli Bathija – ylitse kaikkien rajojen

Kirjoittanut Päivi Liippola

Lääkäri Heli Bathija lähti vain pari vuotta valmistumisen jälkeen rohkeasti Afrikkaan lähetystyöhön ja toteuttamaan unelmaansa lasten auttamisesta. Vuodet Senegalissa siivittivät Helin elämää, loivat pohjan kansainväliselle

Lue lisää »

Eila Kivikk’aho – runoilija, kääntäjä Sortavalasta

Kirjoittanut Maija Malmström

Eila Kivikk’aho on kaipauksen tuntojen aistikas runoilija, joka lukuisten valtionpalkintojen ja käännöspalkintojensa myötä on ollut nostamassa suomalaisen runouden profiilia sodanjälkeisessä Suomessa. Ensimmäinen runokokoelma Sinikallio ilmestyi

Lue lisää »

Aino Ohvo – järjestötoiminnan nainen

Kirjoittanut Tuulikki Ritvanen

”Olen lähtenyt monien tehtävien keskeltä ehtimättä usein ajatella aihetta, josta puhua, mutta aina olen saanut innostusta ja voimaa työhöni.” Näin kirjoittaa Aino Ohvo, maatalon emäntä

Lue lisää »

Maria Lallukka – räisäläinen kulttuurimesenaatti

Kirjoittanut Maija-Liisa Varila

Maria Lallukka, omaa sukua Jääskeläinen, syntyi Räisälän Siirlahdessa vuonna 1858, missä hänen vanhempansa Matti ja Valpuri Jääskeläinen omistivat kestikievaritalon. Jääskeläisen kestikievarissa nuori Juho Lallukka tutustui

Lue lisää »

Armi Ratia – karjalainen legenda

Kirjoittanut Sirpa Taskinen

Armi Ratia jos kuka, oli legenda jo eläessään. Hän oli ”vihassaan julma ja rakkaudessaan ylitsevuotava. Ei mitään siltä väliltä”, toteaa Ristomatti Ratia äidistään. Armi Ratia

Lue lisää »

Mirjam Kälkäjä – kirjailija

Kirjoittanut Anita Myllykoski

”Kirjoittajalla on tuhansia maisemia, tuhansia näköaloja ihmisiin ja tapahtumiin, se maailma kukkii ja kuihtuu, siellä myrskyää ja tyyntyy, siellä taivallan suuressa yksinäisyydessä pienenä tulkitsijana, joskus

Lue lisää »

Riitta Pakarinen – sanataituri

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Olemme saaneet lukea lähes jokaisesta Pälkjärveläisestä Riitta Pakarisen kirjoittamia hienoja tarinoita elossa olevista ja edesmenneistä pälkjärveläisistä. Ja lisää on luvassa. Riitta on kirjoittanut toimituksen pyynnöstä

Lue lisää »

Aino Valonen muistelee

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

”Lapsuus oli hyvä. Oli leipää ja lämmintä ja vaatteet päällä”, aloitti Aino Valonen menneitten muistelun kesäkuussa 2012 vieraillessani hänen luonaan Hollolassa. Aino oli Hilma (s.

Lue lisää »

Elisabet Jeskanen – monitoiminainen

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Elisabet Jeskanen (o.s. Malinen) syntyi syyskuun viimeisenä päivänä 1888 Iljalassa. Elisabetin vanhemmat olivat Heikki ja Maria (o.s. Wuojolainen) Malinen. Elisabetin nimi on kirkonkirjoissa milloin Eliisa,

Lue lisää »

Toini Jaatinen – evakkotytön tarina

Kirjoittanut Tuula Hakola

Toini Jaatinen syntyi Harlun pitäjässä, Paussun kylässä maalaistalon tyttäreksi joulun alla vuonna 1919. Kotitalo sijaitsi pienen mäen päällä, mäenrinteestä alaspäin viettivät pellot, edempänä metsät. Tila

Lue lisää »

Onerva Siviä Bergh – Enson mummu

Kirjoittanut Leena Lammentausta

Meidän perhe asui Tampereen keskustassa ahtaasti, niin kuin 40-luvulla pruukattiin asua. Muuten piti ottaa vuokralainen ylimääräiseen huoneeseen. Enson mummu asui Helsingissä Kuusitiellä ja kävi meitä

Lue lisää »

Mirja Siljamäki – synnynnäinen biologi

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Soitin Pälkjärven viimeisen kirkkoherran Veikko Korvenheimon tyttärelle Mirja Siljamäelle keväällä 2013 ja lupasin käydä haastattelemassa häntä kesän aikana. Kun sovimme tarkemmin tapaamisesta heinäkuussa, Mirja lupasi

Lue lisää »

Kaarina Valkonen – opettaja ja valistaja

Kirjoittanut Eeva-Liisa Östergård

Katsoessani menneisiin vuosiin pääsen siihen tulokseen, että äitini Kaarina Valkosen elämässä oli kaksi johtolankaa: Hän halusi olla valoisa ihminen ja tueksi kanssaihmisilleen niin työsarallaan kuin

Lue lisää »

Eija Kassner – Suomalaisena Saksan maalla

Kirjoittanut Kirsti Vähäkangas

Eija Kassner (o.s. Nummela) on asunut Saksassa 24 vuotta pitäen yhteyttä Raaheen säännöllisesti. Lapsuudenkoti Velkaperän laitamilla Eija Kassnerin lapsuudenkoti sijaitsee Velkaperän laitamilla Merikadulla. Vuonna 1941

Lue lisää »

Ursula Vuorela – valkoiset kengät

Kirjoittanut Mirja Helenius

”Olin 6-vuotias, kun perheeni vuonna 1946 palasi takaisin kotiin Nürnbergiin. Olimme olleet kaksi vuotta pommituksia paossa etelä Saksassa sukulaisten luona. Isäni oli mennyt sotaan Itä-Preussiin.

Lue lisää »

Ester Immonen – kummitätini

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Kummitätini syntyi 110 vuotta sitten Pälkjärven Iljalassa syyskuussa 1906 Anna o.s. Kuosmasen (1881–1955) ja Mikko Immosen (1868–1940) perheen esikoisena. Alahovin torppareina toimivat vanhemmat olivat avioituneet

Lue lisää »

Armi Ratia – Kauppiasperheen esikoinen

Kirjoittanut Lissu Kaivolehto

Pälkjärveläisen Airaksisen kauppiasperheen hartaasti odotettu esikoinen, Armi Maria, syntyi aamupäivällä lauantaina 13. heinäkuuta 1912. Samana aamuna kauppaan oli haettu Sortavalasta puolen vuoden tavaralasti. Koko Pohjois-Karjalassa

Lue lisää »

Ulla Mannonen – kansanperinteen suurkerääjä

Kirjoittanut Merja Leppälahti

Ulla Mannonen (1895−1958) on ollut eräs Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanperinnearkiston uutterimmista perinteenkerääjistä. Hänen keräämänsä valtavat aineistot kuuluvat suurimpiin yksittäisen henkilön keräämiin. Mutta mikä sai tavallisen

Lue lisää »

Riitta Uosukainen – opetusministeri, valtioneuvos

Kirjoittanut Aura Korppi-Tommola

Imatralainen äidinkielenopettaja Riitta Uosukainen nousi äänestäjäkunnan suosioon Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajana vuodesta 1983. Hän toimi opetusministerinä 1991–1994 ja siirtyi sitten ministerinpaikalta ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemieheksi. Vuoden

Lue lisää »

Saimi Riikonen – rakas täti, kummi ja ystävä

Kirjoittanut Leena Parvela

Lempi Saimi Kääriäinen syntyi Pälkjärven asemalla rautatieläisten talossa 4.4.1904. Myöhemmin huomattiin, että papinkirjoihin oli merkitty syntymäpäiväksi kaksi eri merkintää 4. ja 14. Äiti muisti kuitenkin,

Lue lisää »

Kerttu Kankkunen – suruhunnulle riitti käyttöä

Kirjoittanut Marjukka Hietala

Harva ihminen on syntynyt tähän maailmaan karkauspäivänä. Kerttu syntyi. Vuosi oli 1916, ensimmäinen maailmansota oli käynnissä. Synnyinpitäjä Räisälä Karjalankannaksella kuului Venäjän suuriruhtinaskuntaan. Kerttu Maria syntyi

Lue lisää »

Liisa Heikkinen – mummoni tarina

Kirjoittanut Ulla Tervaskanto

Utajärveltä Pateniemen sahalle Liisa Heikkinen syntyi vuonna 1896 Utajärven kunnan Niskan kylässä Henrik Antinpoika Heikkisen ja Kaisa Heikintytär Puhakan maalaistalon tyttäreksi. Perheessä oli Hilda sisar

Lue lisää »

Tyyne Lehtonen – sisukas äitimme

Kirjoittanut Kaarina Pietilä

Inkerinmaalta Suomeen evakkoon Äitimme, Tyyne Lehtonen, syntyi vuonna 1925 Lempaalassa, Pohjois-Inkerissä, Suomen rajan tuntumassa. Hän oli perheen nuorin lapsi. Isän suku oli savakkoja, jotka olivat

Lue lisää »

Tekla Hultin – naisten oikeuksien tienraivaaja

Kirjoittanut Venla Sainio

Maalisvaaleissa 1907 Tekla Hultinia ei valittu eduskuntaan. Kaiken kaikkiaan nuorsuomalainen puolue kärsi musertavan tappion. Sen naisehdokkaista valittiin vain Martta-järjestön aktiivit, opettajat Lucina Hagman ja Alli Nissinen. Viipurin läänin itäisestä vaalipiiristä valittiin ainoana naisedustajana maalaisliiton ehdokas, opettaja Hilma Räsänen, josta, niin kuin Tekla Hultin päiväkirjassaan toteaa, kukaan ei ollut kuullut yhtään mitään ennen vaaleja.

Puolueista riippumatta naiset katsoivat tuloksen tappioksi ja syyksi siihen naisten poliittisen kehittymättömyyden.

Heti kesäkuussa perustettiin Suomalainen Naisliitto. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan mukaan huomattava syy liiton perustamiseen oli nuorsuomalaisen puolueen kahden eturivin naisen, Tekla Hultinin ja Maikki Fribergin, jääminen eduskunnan ulkopuolelle. Seuraavia vaaleja ajatellen haluttiin hyvissä ajoin ryhtyä lisäämään naisten kansalaissivistystä ja poliittista aktiivisuutta. Lue lisää Tekla Hultinista ja Suomalaisesta Naisliitosta!

Lue lisää »

Elina Karjalainen – muistojen elämäkerta

Kirjoittanut Jaana Vasankari

Elina Karjalainen oli kuopiolainen toimittaja ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti Uppo-Nallesta kertovista lastenkirjoistaan. Minulla oli ystävieni ja työyhteisöni Kuopion kaupungin vapaa-ajankeskuksen kautta ilo jakaa Elinan

Lue lisää »

Helmi Tengén – Unionin tukipylväs

Kirjoittanut Maritta Pohls

”Veistonopettajan paikkaa hakiessani syrjäytin 9 mieshakijaa, koskapa aikaisemmat ansioni ja ulkomaanmatkoilla hankkimani lisäoppi veivät minut ehdottomasti toisten hakijoitten edelle. Kun menin nostamaan ensimmäistä palkkaani, hämmästyin suuresti, kun se oli huomattavasti pienempi, kuin se palkka, joka oli hakemusilmoituksessa mainittu. Tarkastaja v. Bonsdorff sanoi syyksi sen, että olen nainen. En voinut ymmärtää, mitä tekemistä sukupuolellani oli tämän asian kanssa. Lopulta sain tarkastajankin uskomaan, että jos kerran hoidan poikia ja opetan heidät yhtä hyvin veistämään kuin mieskolleegani, minulle on maksettava ilmoituksessa luvattu palkka ja suotava muut virkaan kuuluvat edut. Niinpä sitten olenkin koko opettajanaoloaikani nauttinut miesopettajien kanssa samaa palkkaa.”

Helmi Tengén oli Naisasialiitto Unionin aktiivisimpia ja värikkäimpiä jäseniä, mutta vaikutti lisäksi mm. Helsingin Naisopettajain Yhdistyksessä, Suomen Naisopettajain Liitossa, Helsingin voimistelijain liitossa ja Autoklubissa. Itseään hän piti juoksupoikana, joka oli aina valmis tekemään, mitä oli tarvis tehdä.Lue lisää Helmi Tengénin elämästä.
 

Lue lisää »

Helena Virkki kansanedustajana

Kirjoittanut Anna Ruokamo

Helena Virkki (1884–1968) tunnetaan ennen kaikkea työstään Marttaliiton valtuuskunnan pitkäaikaisena puheenjohtajana ja ensimmäisenä kirkolliskokouksen naisedustajana. Näiden tehtävien lisäksi hän oli aktiivinen toimija myös monissa muissa

Lue lisää »

Helvi Frick – lotta joka solultaan

Kirjoittanut Terttu Häkkinen, päätoimittaja

Koulussa saamaansa käytöksenalennusta harva, varsinkaan nainen, haluaa aikuisena ääneen muistella. Hämeenlinnassa asuva Helvi Frick (o.s. Heino), 98, kertoo kuitenkin omastaan ilman katumuksen tai häpeän häivää. 

Lue lisää »

Äitini Aino Pönni

Kirjoittanut Hilkka Tasanto

Kerron tässä tarinan äidistäni, arjen sankarista, selviytyjästä. Äiti sitoi heinäharavat isävainajan polkupyörän runkoa vasten. Asetti veljen istumaan rungolle ja meidät pikkutytöt tarakalle. Mentiin ahoniitylle heinäntekoon.

Lue lisää »

Muistelmia äitini Kaisu Savolaisen elämästä

Kirjoittanut Riitta Savolainen

Äitini Kaisu Savolainen o.s Sihvonen syntyi luovutetun, kauniin Karjalan Jaakkiman pitäjän Reuskulan kylässä 3.12.1887. Maanviljelystila oli pieni, mutta lapsia paljon. Reuskulan kylässä oli kiertokoulu, mutta

Lue lisää »

Elli Palm – ompelija, kotiäiti

Elli Palm on Viipurista evakkona Helsinkiin asettunut romanimatriarkka. Kahdeksan oman lapsensa, puolen kymmenen kasvattilapsensa, 24 lastenlapsensa sekä 22 lastenlastenlapsensa suursuvun keskushahmona ”Ompelija-Elli” Palm edustaa perinteistä

Lue lisää »

Maja Genetz – lottien talousnero

Maja (Flora Maria) Genetz (1901–1970) oli kotoisin Viipurista. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920 ja teki useita opintomatkoja ulkomaille. Genetz oli vuodesta 1929 lähtien autoliike Oy

Lue lisää »

Greta Kivilahti – kotien valistaja Karjalassa

Kirjoittanut Marjaliisa Hentilä, Marjaliisa Hentilä VTT, dosentti, Työväen Arkiston tutkija

Marttaliiton ensimmäinen päätoiminen kotitalouskonsulentti oli Greta Kivilahti (1887-1957). Alkujaan marttatoiminnan lähtökohta oli sivistyneistön pyrkimys kohottaa Suomen kansan elin- ja sivistystasoa koulutuksen, ahkeruuden, yritteliäisyyden ja terveiden

Lue lisää »
image_print