Anja Aira Auli Miilukangas (o.s. Aunola) syntyi Hilja ja Arvid Aunolan 12-lapsisen perheen kolmantena lapsena ja vanhimpana tyttärenä 28.9.1938. Perhe asui Mettalanmäellä, joka sijaitsi Saloisten kunnassa vuoteen 1973 saakka ja tuolloin tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen Raahen kaupungissa.

Kesäisin maatalon lasten aika kului omassa pihapiirissä lampaita, vasikoita ja kanoja hoidellessa. Kanoja oli paljon ja niiden munien haku oli hauskaa puuhaa. Lapset kisailivat siitä, kuka löytää eniten munia, sillä kanat munivat mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Lelut olivat itse tehtyjä, kuten nukkeja ja autoja. Talvella potkukelkat ja sukset olivat pääasialliset urheiluvälineet.

Opintielle kansakouluun

Anjan koulutaival alkoi Saloisten kunnan Palon kansakoulussa vuosina 1945-1949. Koulumatka oli lyhyt, vain vajaa kilometri. Koulupäivät olivat aika pitkiä. Ne alkoivat kahdeksalta ja saattoivat jatkua kahteen – kolmeen. Lauantaina oli lyhyt päivä. Ensimmäisinä kouluvuosina ruokailu oli omien eväiden varassa. Loppuvuosina koulunkeittäjä keitteli jonkin sortin vellejä ja puuroja. Syksyisin piti jokaisen oppilaan viedä kouluun tietty määrä puolukoita. Aunolan perheessä se merkitsi melkoista puolukkarallia oman tarpeen lisäksi.

Koulupäivän jälkeen Anjalla oli kiire kotiin äidin avuksi. Kotona häntä odottivat muun muassa nuorempien sisarusten hoitaminen, ruuanlaitto ja leipomiset. Hän teki myös osan navettatöistä äitiä auttaakseen. Raskaimpia kotitöitä olivat pyykinpesut ja saunomiset, jotka olivat enimmäkseen Hilja-äidin ja Anjan vastuulla.

Aunolan suuressa perheessä asiat hoidettiin järjestelmällisesti ja kurinalaisesti. Käskyjä tuli totella ja työt tehdä niin kuin oli sovittu. Perheessä noudatettiin säännöllisiä nukkumaanmenoaikoja. Joskus vanhempien piti korottaa ääntä, jotta talo hiljeni. Aamulla oli edessä aikainen ylösnousu eikä kukaan saanut olla aamuntorkku.

Keskikouluun ja kauppakouluun

Kansakoulun jälkeen Anja jatkoi opintojaan nykyisen Keskuskoulun tiloissa Palokunnankadulla. Hän suoritti keskikoulun oppimäärän syksystä 1949 kevääseen 1954. Koulussa ei ollut ruokalaa eivätkä oppilaat vieneet eväitä mukanaan kouluun. Puolen päivän tietämissä äiti oli valmistanut lounaan ja Aunolan lapset säntäsivät pikavauhtia kotiin ruokailemaan. Matka taittui kesäisin pyörällä ja talvisin potkurilla. Anjan tehtävänä oli usein aamulla koulumatkan yhteydessä viedä maitotonkat meijeriin ja kotimatkalla tuoda kurritonkat kotiin.

Keskikoulun jälkeen Anjan opiskeluun tuli pakollinen katkos äidin sairauden takia. Koska perheessä oli monta pientä lasta, tuli Anjasta kodinhoitaja neljäksi vuodeksi. Tämän jälkeen hän lähti opiskelemaan Raahen Porvari- ja Kauppakouluun yhdessä neljä vuotta nuoremman Arja-siskonsa kanssa. Sisarukset saivat päättötodistuksen vuonna 1960.

Kauppakoulun aikoihin Anja otti ensi askeleet työelämään, kun hän teki Valtion puhelimessa/lennättimessä koulun ohella iltatuureja. Samoihin aikoihin nuori neiti alkoi osallistua myös nuoren menoihin. Tanssipaikkoina olivat tuolloin Saloisten nuorisoseurantalo ja joskus Raahen työväentalo. Eräällä tanssireissulla 1950-luvun lopulla Anja kohtasi Erkki Miilukankaan.

Hääkellot soivat, Anjan ja Erkin yhteinen elämä alkaa

Keväällä, kun Anja oli valmistunut kauppakoulusta, Anja ja Erkki astelivat papin aamenille Saloisten kirkon sakastiin. Vihkimisen jälkeen Hilja-äiti tarjosi pullakahvit lähipiirille Anjan kotona. Nuoren parin ensimmäinen asunto oli Velkaperällä Lankilankadulla omakotitalon vinttihuoneessa.

Kesällä 1960 Anja aloitti toimistoapulaisen työt Raahen verotoimistossa. Työsuhde jäi lyhyeksi, koska pariskunta muutti Erkin työn takia Pyhäsalmelle jo samana syksynä. Vuoden kuluttua he palasivat Raaheen. Perheen esikoinen syntyi ja Anja jäi pois työmarkkinoilta. Hän palasi työelämään vuoden 1962-1963 tienoilla, jolloin hän työskenteli toimistoapulaisena Saloisten kunnan rakennustoimistossa. Hänen seuraava työpaikkansa oli Raahen Yhteislyseon kansliassa.

Miilukankaat perustivat yrityksen

Erkki ja Anja olivat keskustelleet oman yrityksen perustamisesta siitä syystä, että Erkki kulki töissä monella työnantajalla. Erkki innostui erityisesti putkitöistä ja sieltä lähti alulle ajatus putkiliikkeen perustamisesta. Saloisten Putkiliike Miilukangas ja kumpp. rekisteröitiin helmikuussa 1967. Erkki oli se Miilukangas ja Anja kumppani.

Työnjako oli selvä: Erkki teki työt ja Anja hoiti paperi- ja raha-asiat. Ensi alkuun asiat hoituivat kanslistin toimen ohella mutta vähitellen yritystoiminnasta tuli Anjalle kokopäivätyö. Miilukankaat aloittivat yritystoiminnan tyhjästä. Laajentuminen oli jatkuvaa mutta ei kovin äkkinäistä. Anja opiskeli taloushallintoon liittyviä asioita itsenäisesti. Tietojen pitäminen ajan tasalla oli hänelle tärkeää koko vuosikymmeniä jatkuneen yritystoiminnan ajan.

Yritys laajeni metallirakenteiden tekemiseen ja oma rakennustoiminta alkoi. Monialaisuus ja monipuolisuus olivat Miilukankaan yrityksen valtteja. 1970- ja 1980- luvut olivat kiivasta rakentamisen aikaan. Miilukangas urakoi asuintaloja ja julkisia rakennuksia sekä tehtaiden laajennuksia ja saneerauksia. Myös gryndaustoiminta tuli kuvioihin mukaan ja siihen liittyvät paperityöt perustamisesta lopputarkastukseen ja myyntiin olivat Anjan hommia.

Miilukankaalla olivat koti, lapset ja työ sopivasti sekaisin samassa talossa useiden vuosien ajan. Anja saattoi joskus paistaa lättyjä kolmella pannulla yhtä aikaa. Vuosien varrella oli kotiapulaisiakin ja heistä oli iso apu. Mummola oli naapurissa ja sitä kautta perhe sai apua arjen pyörittämiseen.

Yritystoiminnan ohella Anja on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaja. Luettelo luottamustoimista on vaikuttava. Kaupunginvaltuustossa hän vaikutti 16 vuotta ja oli monien vuosien ajan useiden lautakuntien jäsen. Yrittäjäjärjestöissä toimiminen oli lähellä Anjan sydäntä. Hänellä riitti aikaa myös muihin luottamustoimiin.

Lapset isän ja äidin jalanjäljillä

Iso muutos Miilukankaiden yritystoiminnassa tapahtui vuonna 1987, kun he ostivat Kone Oy:n konepajan Raahessa. Yhdessä yössä työntekijämäärä tuplaantui: illalla se oli 60 ja seuraavana aamuna 120. Tästä alkoi perheyrityksen laajeneminen. Erkin ja Anjan lapsista tyttö ja kaksi poikaa tulivat jo nuorina mukaan Miilukankaiden yritykseen. He jatkavat perheyrityksen vetämistä ja johtamista tänäkin päivänä. Nuorin pojista perusti oman yrityksen.

Erkki siirtyi eläkepäivien viettoon vuonna 2001. Hänen haaveenaan oli rakentaa mummon- ja vaarinmökki, jossa voisi viettää hyvin ansaittuja eläkepäiviä Anjan kanssa. Lokakuussa 2004 Erkille sattui talonsa rakennustyömaalla vakava onnettomuus, josta hän ei kuntoutunut. Hän kuoli vuonna 2007.

Vuoden 2013 lopulla Anjan terveys alkoi horjua. Sairastelun myötä hänellä oli edessä työnteosta luopuminen ja valmistautuminen viettämään eläkepäiviä. Nyt hänellä oli aikaa ulkoilla ja huolehtia omasta kunnosta. Enää ei ollut kiire mihinkään.

Elämäntyö palkittiin monin tavoin

Anja ja Erkki Miilukangas palkittiin monin tavoin yritystoiminnasta. Vuonna 1984 Raahen kaupunginhallitus valitsi Miilukangas Ky:n vuoden yrittäjäksi. Vuonna 1986 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry valitsi maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajaksi Miilukangas Ky:n. Vuonna 2002 yritys sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon. Samana vuonna Pyhäjoen kunta myönsi Miilukangas Ky:lle Pyhäjoki-mitalin.

Anja on saanut vastaanottaa useita omia ansiomerkkejä. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi hänelle Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin vuonna 1995. Hänelle on myönnetty useita Suomen Yrittäjien ansiomerkkejä. Niistä korkein on Yrittäjäristin suurristi nro 165, jonka hän sai vuonna 2002. Raahen kaupungin Pro Raahe -mitalin hän sai vuonna 2002. Raahe-seura valitsi hänet Raahen Fiiaksi vuonna 2004.

Anjasta tuli yrittäjäneuvos vuonna 2008. Tasavallan Presidentti oli 5.12.2008 tapahtuneessa esittelyssä suonut talousjohtaja Anja Miilukankaalle yrittäjäneuvoksen nimen ja arvon. Tämä oli hieno huomionosoitus yli 40 vuoden pituisesta yrittäjäurasta. Anja oli kolmas nainen Suomessa, jolle tämä arvonimi on myönnetty.

Vuoden 2012 viimeisessä kokouksessaan Raahen kaupunginvaltuusto palkitsi Anja Miilukankaan yli 40 vuoden toiminnasta kaupungin luottamustoimissa. Vuonna 2015 Keskuskauppakamarin ansiomerkkilautakunta myönsi Raahen Porvari- ja Kauppakoulun valtuuskunnan pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Anja Miilukankaalle keskuskauppakamarin Rautaisen ansiomerkin. Vuonna 2016 Anja sai Kunniapuheenjohtaja-tunnuksen Raahen Porvari- ja Kauppakoululle tehdystä pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta työstä. Tunnustus oli ensimmäinen laatuaan.

Tammikuussa 2016 Anjalle luovutettiin Vanhustyön keskusliiton hallituksen myöntämä mitali kiitoksena ansiokkaasta toiminnasta Raahen Vanhustenhuoltosäätiössä vuosina 1995-2015.