Sigrid Sofia Axelson syntyi Joensuussa 15.3.1871 upseerin perheeseen. Lapsuudenkoti oli komea Linnunniemen huvila. Taloustyöt jäivät tytölle vieraaksi, mutta muuten hän oli käsistään taitava.

Hän aloitti koulutaipaleensa Joensuun tyttökoulussa, josta siirtyi Helsingin suomalaiseen jatko-opistoon vuosiksi 1889-1890 ja 1894-1896. Hänen tiensä kulki Helsingin käsityökoulun jälkeen Taideyhdistyksen piirustuskouluun ja yliopiston piirustussaliin. Häntä opettivat muiden muassa Albert Gebhard, Carl Sjöstrand, Elin Danielsson ja Carl Jahn. Kolmen lukukauden ajan häntä opetti Helene Schjerfbeck, jonka vaikutus häneen oli merkittävin. Schjerfbeckin mielestä Sigrid osoitti suurta lahjakkuutta ja varmuutta piirtämisessä.

Taideopintojen lisäksi hän suoritti arvosanat kasvatusopissa ja sielutieteessä. Auskultoinnin hän suoritti Helsingin kansakoulupiirissä.

Vuonna 1903 Sigrid teki opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin. Vuonna 1912 hän matkusti Berliiniin ja osallistui Dresdenin piirustusopettajain konferenssiin, johon saapui opettajia eri puolilta maailmaa. Häneen teki syvän vaikutuksen professori O. Seinigin esitelmä muistipiirustuksen merkityksestä ja taidekasvatuksen tärkeydestä. Hän toi uudet opetusideat Raaheen.

Opettajaksi Raahen seminaariin

Sigrid työskenteli käsitöiden ja kuvataiteen opettajana Raahen seminaarissa 39 vuotta, vuodet 1899-1938. Hänen aikanaan opetuksen painopiste oli perusmuotopohjaisessa kuvaamisessa. Hän omaksui nopeasti uudet vaikutteet ja välitti oppilailleen uusia taidekasvatusaatteen mukaisia menetelmiä.

Hän oli tyyni ja hienostunut ihminen, joka omistautui työlleen. Oppilaiden mielestä hän oli taitava, lempeä ja viisas opettaja.

Yhteiskunnallisia harrastuksia

Sigrid asui Raaheen muutettuaan alivuokralaisena rouva Cajanuksen talossa vuosina 1899-1914. Sigridin äiti Helena Sofia (1841-1924) muutti Raaheen vuonna 1915. Yhdessä äitinsä kanssa hän muutti tuolloin Soveliuksen jugendtaloon, Rantakatu 36.

Sigrid oli äärettömän epäkäytännöllinen. Ei hän osannut tehdä tulta uuniin. Taloudenhoitaja piti huolen arkiaskareista. Haaveellinenkin hän oli istuskellen ikkunan ääressä pitkät tovit maisemia katsellen. Huoneen seinillä oli tauluja, osa hänen itsensä maalaamia.

Hänen ilonaan olivat lukeminen ja yhdistystoiminta. Hän osallistui säännöllisesti NNKY:n järjestämiin tilaisuuksiin. Kirkossa hän kävi joka sunnuntai.

Hiljaista elämää viettänyt taiteen ystävä oli mukana työryhmässä, joka vaikutti vuonna 1912 rakennetun Raahen kirkon alttaritaulun valintaan.

Hänen ajatusmaailmansa ei pysähtynyt pelkästään Raaheen. Siitä osoituksena on se, että hän oli yksi raahelaisista naisista, jotka allekirjoittivat vuonna 1904 Naisasialiitto Unioonin vetoomuksen, jolla anoivat valtiopäivillä samaa valtiollista äänioikeutta naisille kuin miehille.

Sigridillä oli tarkoitus muuttaa eläkepäivinään Helsinkiin lähemmäs omaisiaan. Sota kuitenkin sotki suunnitelmat. Hän vietti elämänsä ehtoon Leufstadiuksen sisarusten vanhainkodissa. Hänen elämänlankansa katkesi 25.3.1944.

Hiilipiirrokset löytyivät sattumalta

Vuonna 1983 taidepiirejä kohahdutti yllättävä löytö. Erään Rantakadun-talon vintiltä löytyi 21 Sigridin hiilipiirrosta. Niistä useita on nyt Raahen kaupungin taidekokoelmassa.

Sigridin taiteellinen tuotanto ei ole laaja, sillä hän omistautui työlleen.

Sigrid Sofia Axelson

s. 15.3.1871 Joensuussa

k. 25.3.1944 Raahessa

v. 1889-90 ja 1894-96 opiskeli Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa ja kouluttautui käsitöiden ja kuvaamataidon opettajaksi

v. 1899 saapui Raahen seminaariin kuvaamataidon ja käsitöiden opettajaksi

v. 1938 pääsi eläkkeelle

Vietti vanhuuden päivänsä Leufstadiuksen vanhainkodissa

v. 1983 hänen piirustuksiaan löydettiin erään Rantakadun talon vintiltä

Hautapaikka on Helsinki.