”Olen työnarkomaani”, Päivi Ali-Lekkala kuvaa itseään. Hänen pitkä ja monipolvinen työuransa koostuu toimistotöistä, autokoulunopettajan ja markkinointisihteerin tehtävistä. Hän jatkaa edelleenkin (2025) työuraansa pätkittäin ajokorttikokeiden vastaanottajana.

Forssasta monien muuttojen jälkeen Ouluun

Päivi Ali-Lekkala syntyi 8.12.1952 Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Perheen isä Eero työskenteli linja-autonkuljettajana. Raili-äiti oli ammatiltaan kirjanpitäjä. Päivin syntyessä isä oli 23-vuotias ja äiti 18-vuotias. Nuori perhe muutti työn perässä useita kertoja: Forssa, Urjala, Forssa. Pikkusisko Marjo syntyi 1954.

Varhaislapsuudesta Päiville on jäänyt melko vähän muistikuvia. Hän aloitti kansakoulun Forssassa. ”Sieltä on jäänyt mieleeni äidillinen ja ihana kansakoulunopettaja.”

Perhe asui Oulussa, kun Päivi kävi kansakoulun neljättä luokkaa ja oli aika pyrkiä oppikouluun. Kansakoulun opettaja oli sitä mieltä, että tytön kannattaisi käydä vielä viides luokka kansakoulua, koska hän ei lyhyen tuttavuuden takia voinut kirjoittaa suositusta. Päivi piti päänsä, meni pääsykokeisiin ja pääsi oppikouluun, Oulun Normaalilyseoon. Siellä parasta oli se, että osa opettajista oli opettajakokelaita. Oppilaille toi vaihtelua, kun opettajat vaihtuivat tiuhaan.

Kouluruoka, joka oli maksullista, ei ollut Päivin mieleen ja vanhempien antamalla ruokarahalla hän kävi ostamassa lähikaupasta Jaffaa ja munkkeja.

Muutto Raaheen vuonna 1966

Eero Ali-Lekkala osti Raahessa toimineen Remeksen autokoulun ja perhe muutti raikkaiden merituulien Raaheen. Päivi jatkoi koulunkäyntiä Raahen yhteislyseon kolmannella luokalla.

”Koulu ei kiinnostanut. En keksinyt mitään syytä koulun käynnille”, Päivi muistelee. Keskikoulun jälkeen hän olisi halunnut mennä ammattikouluun autonasentajalinjalle. Hän oli nimittäin ajatellut perustaa autokoulun ja autokorjaamon. Isä tyrmäsi tyttärensä urasuunnitelmat.

Ensimmäisenä koulupäivänä Raahessa Jussilan Anne vei Päivin Ankkuri-baariin, joka oli nuorison kokoontumispaikka. ”Sinne mentiin koulusta suoraan. Vasta sen jälkeen mentiin kotiin.” Roihun Sirkan valmistamille hampurilaisille ei ole löytynyt voittajaa missään maailman kolkassa. ”Voissa paistettu jauhelihapihvi voissa paistettujen ranskanleipäviipaleiden välissä. Voiko olla mitään parempaa!” Ankkuri-baarissa solmitut ystävyyssuhteet ovat säilyneet läpi elämän tähän päivään saakka.

Urheilutalo Raahelassa järjestettiin tansseja ja konsertteja. Siellä kävi myös oman aikansa supertähtiä kuten esimerkiksi Danny, jonka nimikirjoitus on Päivillä vieläkin tallessa.

Päivin opintie jatkui Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa, josta hän sai päästötodistuksen vuonna 1972.

Espooseen ja liikenneopettajaksi Raaheen

Perheen muutettua Espooseen pitämään huoltoasemaa Päivi löysi työtä toimistoalalta. Hän pääsi ensin konekirjoittajaksi vakuutusyhtiö Pohjolan pääkonttoriin ja yleni siellä matkavakuutusyhtiö Eurooppalaisen vahinkokäsittelijäksi. Vuonna 1974 hän muutti Raaheen ja sai työpaikan Raahen Pohjolan toimistosta.

Hän oli käynyt loppuvuodesta 1973 Ammattien edistämislaitoksella testeissä päästäkseen liikenneopettajaopistoon, jossa aloitti opiskelun vuonna 1975. Vuoden kestävän koulutuksen jälkeen hän oli valmis autokoulunopettaja.

Eero-isä oli palannut Raaheen. Raili-äiti ja Marjo-sisko jäivät vielä tuossa vaiheessa Espooseen asumaan. Marjo jäi pysyvästi asumaan Etelä-Suomeen. Raili toimi pitkään liikealalla Helsingissä. Päivi aloitti työt autokoulunopettajana. Vuonna 1979 hän osti isänsä autokoulun ja omisti sen syksyyn 1997 asti.

”Tykkäsin liikenneopettajan työstä. Liikennesääntöjen lisäksi keskustelin nuorten kanssa monista elämänhallintaan liittyvistä asioista.” Päivi muistelee, että kun hän aloitti 23-vuotiaana autokoulunopettajan työn, ei kukaan kyseenalaistanut hänen auktoriteettiaan. ”Ei ollut koskaan työpaikkahäirintää eikä ongelmia oppilaiden kanssa. Olen aina pärjännyt hyvin miesvaltaisissa työpaikoissa. Miehet ovat reiluja työkavereita.”

Autokoulussa tehtiin pitkiä päiviä. Ensimmäiset oppilaat tulivat kello 8 ja viimeiset vietiin kotiin kello 20. Perjantaisin oli lyhyt työpäivä. Lauantaisin pestiin ja siivottiin autot.

Päivi muistelee, että Raahen seuraelämä oli monessa mielessä vilkasta 1970-luvulla. Nuoret aikuiset viettivät aikaa ravintoloissa. Alkoholi ei ollut pääroolissa, vaan esimerkiksi Vantinhovissa järjestettiin sunnuntaisin päivätansseja. Myös Pehr Brahe oli suosittu tapaamispaikka. Hotelli Tiiranlinnan tiistai-iltojen naistentanssit ovat jääneet monien mieleen.

Päivi omisti 1980-luvulla punaisen Kupla-Volkkarin, jolla hän osallistui jäärata-ajoihin Raahessa. ”Tuossa meren jäällä niitä kisoja ajettiin.”

Nuorkauppakamarin toimintaan Päivi osallistui 1980-luvulta 1990-luvulle.

Markkinointisihteeriksi kaupungille

Lopetettuaan autokoulun Päivi oli uuden edessä. Mistä uusi työ? Vastaus löytyi lehti-ilmoituksesta, jossa Raahen kaupunki etsi vuonna 1998 markkinointisihteeriä rakenteilla olevaan Kiinteistö Oy Raahen Kauppaporvariin kaupungin omistamiin kulttuuritiloihin (nykyinen Tapahtumatalo Raahe). Hän oli ensimmäinen työntekijä uudessa kulttuurikeskuksessa. Ensimmäinen tilaisuus uudessa talossa järjestettiin marraskuussa 1998.

Sitä ennen tapahtui kuitenkin paljon. ”Yhdessä kulttuuritoimenjohtaja Soili Lankian kanssa tehtiin hankintoja uuteen taloon.” Toimintaa oli lähdettävä suunnittelemaan tyhjästä, olihan tämä uusi rakennus, johon tuli Raahesali, 4 kokoushuonetta ja Fregatti-sali valtuuston kokouksille. Lisäksi talossa on galleria Myötätuuli, jossa kulttuuritoimi järjestää vaihtuvia näyttelyitä.

Markkinointisihteerinä Päivi sai markkinoida uutta tilaa ohjelmatoimistoille ja esiintyjille. Myös yleisö piti saada kiinnostumaan uudesta paikasta. Hän toteaa tyytyväisenä, että osa tuolloin käyttöön otetuista systeemeistä toimii edelleenkin sellaisenaan. Raahesali palveli kulttuuriväkeä ilman remonttia vuoteen 2024 asti.

”Tämä oli hyppy tuntemattomaan. Mutta oli upeaa päästä rakentamaan uutta taloa ja luomaan uutta toimintaa.” Päivi teki markkinointisihteerinä työtä samaan tapaan kuin omassa yrityksessä – kelloon katsomatta. Työsuhde jatkui vuoteen 2006.

”Sijaitsemme Kiinteistö Oy Raahen Kauppaporvarin tiloissa. Tilat ovat yhteensä 10 000 neliötä, joista Raahen kaupungin tiloja on 2 200 neliötä. Kiinteistö Oy Kauppaporvari on valmistunut vuonna 1999 ja sen on suunnitellut oululainen Arkkitehtitoimisto Martti Väisänen. Olemme jäsenenä Suomen Kulttuuritalot ry:ssä. Yhdistykseen kuuluu n. 30 kulttuuritaloa ympäri Suomen.

Tapahtumatalo Raahen tilat sijaitsevat 2. ja 3. kerroksessa osoitteessa Kirkkokatu 28. 92100 Raahe.” (Tapahtumatalo Raahe Info)

Muutto Jyväskylään

”Miehen perässä menin”, Päivi vastaa kysymykseen: Miksi Jyväskylään? Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt eroon. Hän tapasi Pasi Pullin, jonka kanssa nyt jakaa elämänsä.

Päivin ei tarvinnut Jyväskylässä miettiä työllistymistä, sillä Ajovarmalta tuli puhelu, jossa hänelle tarjottiin ajokorttitutkinnon vastaanottajan tehtävää. ”Sinullahan on autokoulunopettajan pätevyys”, sanoi soittaja.

Näin sutjakkaasti alkoi elämä Jyväskylässä. Eläkeiän koittaessa hän sopi työnantajan kanssa 60 prosentin työajasta. ”Se sopi minulle ja työnantajalle. Eläkkeelle en halunnut jäädä.”

Tämä työ oli jatkumoa autokoululle. Tässäkin sai olla nuorten kanssa tekemisissä. Uutena asiakasryhmänä olivat ikääntyneet kuljettajat, jotka ohjattiin ajokokeeseen lääkärin tai poliisin kautta. Heidän ajotaidossaan oli havaittu puutteita ja usein kävi niin, ettei ajokorttia voitu enää uusia.

”Onhan tämä miesvaltainen ala”, Päivi myöntää. Hän ei toki ole ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Asiakaspalvelu oli tässäkin työssä Päivin mielestä parasta. Työsuhde Ajovarmalla jatkui 18 vuotta. 

Paluumuutto Raaheen vuonna 2023

Raahen Päivi kokee kotikaupungikseen. Täällä on paljon tuttuja ja ystäviä. Raikkaat merituulet kuitenkin yllättivät sisämaassa vietettyjen vuosien jälkeen.

”Raahessa on helppo elää. Kaikki palvelut ovat lähellä”, hän perustelee. Raahelaisille kaupoille hän antaa kiitosta hyvästä asiakaspalvelusta. Mieluista työtä hän ei ole kokonaan jättänyt. Ihmiset ja asiakaspalvelu pitävät hänet otteessaan. Hän ottaa vastaan ajokorttitutkintoja loma-aikoina.

”Mieli pysyy virkeänä, kun täytyy olla tarkkana”, hän perustelee huhtikuussa 2025 ja odottaa jo kesää ja tulevia työviikkoja.