Laila Ponkala syntyi vuonna 1938 Mikkelissä Hjördis ja Sulo Ponkalan perheen viidestä lapsesta nuorimpana. Lailan rakkaus kieliin, erityisesti ruotsin kieleen ja kansainvälisyyteen oli suuressa määrin kodin perintöä. Äiti Hjördis kuului suomenruotsalaiseen Palinin sukuun. Isä Sulo oli Ponkaloiden Alatornion sukuhaaraa. Sulo Ponkala oli työskennellyt yhdeksän vuotta mm. yrittäjänä ja liikemiehenä Yhdysvalloissa ennen perheen perustamista Suomessa.

Pian sotien jälkeen perhe muutti Mikkelistä Tornioon ja asettui Kemintien varteen omakotitaloon. Sulo Ponkala oli siinä vaiheessa jäänyt eläkkeelle kaivoksen johtajan tehtävistä, mutta Hjördis Ponkala toimi vielä pankkivirkailijana Tornionlaakson säästöpankissa.

Laila Ponkala aloitti kansakoulun kuusivuotiaana ja kirjoitti ylioppilaaksi Tornion yhteislyseosta vuonna 1956. Hän suoritti 1963 filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa pääaineena ruotsin kieli. Ponkala promovoitiin filosofian maisteriksi seuraavana vuonna.

Opiskeluaikana Laila Ponkala osallistui Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan toimintaan yhdessä samaan aikaan kemiaa opiskelleen sisarensa Kaijan kanssa. Osakuntatoiminnan ja hyvän opintomenestyksen ansiosta hänet palkittiin stipendillä viitenä lukuvuonna peräkkäin. Loma-aikoina Ponkala hankki käytännön työkokemusta muun muassa pankissa ja toimistossa kanslia-apulaisena.

Laila Ponkala sai vuonna 1990 ruotsin kielen virallisen kielenkääntäjän pätevyyden.

Työtehtävät

Laila Ponkalan ura Tornionlaakson kauppaoppilaitoksen (vuodesta 1984 Tornion liiketalouden ja tietotekniikan instituutti TLTI) kieltenopettajana alkoi vt. nuorempana lehtorina heti valmistumisen jälkeen. Vanhemman lehtorin pätevyyden hän saavutti 1969 ja tuli nimitetyksi vakinaiseen virkaan samana vuonna.

Koska kauppaoppilaitos oli toiminut vasta muutaman vuoden, nuori kielenopettaja sai opettaa sekä ruotsia että englantia. Vasta myöhemmin koulun laajennuttua Laila Ponkala voi erikoistua ruotsin opettajaksi.

Laila Ponkala nimitettiin TLTI:n ensimmäiseksi apulaisrehtoriksi 1985. Aluksi hän hoiti tehtävää lehtorin opetustyön ohella. Myöhemmin tehtävä muutettiin päätoimiseksi viraksi. Rehtorin ja apulaisrehtorin työnjako johti siihen, että Ponkala vastasi lähinnä toisen asteen koulutuksesta ja rehtori keskittyi ammattikorkeakoulukokeiluun.

Kun ammattikorkeakoulu vakinaistui vuonna 1997, Laila Ponkala nimitettiin TLTI:n rehtoriksi, mitä virkaa hän hoiti vuoteen 2000 saakka. Tuolloin elokuun 1. päivänä toimintansa aloitti Kemi-Tornion ammattiopisto, johon liitettiin sekä TLTI että Kemin kauppaoppilaitos. Kaupallinen koulutus muodosti ammattiopistossa kaupan, matkailun ja tietojenkäsittelyn alan, jonka toimialajohtajaksi Ponkala nimitettiin. Tämä tehtävä jäi Laila Ponkalan viimeiseksi.

Koulutuksen uusien tuulien kokeilija

Ammatillinen koulutus on aina joutunut seuraamaan työelämän kehitystä; eikä vain seuraamaan, vaan myös ennakoimaan tulevia muutoksia. Näin opetus pysyi ajan hermolla ja tutkintoon valmistuneet nuoret ja aikuiset omasivat mahdollisimman ajantasaiset tiedot ja taidot.

Kaupallisen koulutuksen kehityksestä vastasi tuolloin Ammattikasvatushallitus (AKH), jonka johdolla uudistukset ensin kokeiltiin muutamassa kauppaoppilaitoksessa. Koko olemassaolonsa ajan Tornion kaupallinen koulutus on saanut osallistua moniin kokeiluihin, mitä voitaneen pitää keskushallinnon luottamuksen osoituksena oppilaitoksen kehitysmyönteisyyttä kohtaan.

Vuonna 1984 käynnistettiin tuntikehyskokeilu kolmessa kauppaoppilaitoksessa, joiden joukossa oli myös TLTI. Kokeiluoppilaitokset saivat käyttöönsä tuntikehyksen, jonka puitteissa oppilaitos voi omilla päätöksillään kohdentaa resurssit vapaasti koulun sisällä. Johtokunta nimesi kokeilutyöryhmän ja kutsui Laila Ponkalan puheenjohtajaksi.

Vuonna 1992 käynnistyi nuorisoasteen koulutuskokeilu, johon Torniossa osallistuivat lukiot, ammatilliset oppilaitokset, kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Kokeilun tavoitteena oli madaltaa oppilaitosten raja-aitoja tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus sisällyttää tutkintoonsa opintoja kokeilun muista oppilaitoksista. Tämä mahdollisti niin kutsutut kaksoistutkinnot, jolloin esimerkiksi merkonomiopiskelija valitsemalla lukio-opintoja saattoi osallistua ylioppilaskirjoituksiin ja suorittaa ylioppilastutkinnon. Kolmoistutkinnosta voidaan puhua silloin, kun opiskelija suoritti merkonomin ja ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän. Kokeilua johti lukion rehtori Maire Pelttari ja kokeiluryhmän sihteerinä toimi Laila Ponkala.

Nuorisoasteen koulutuskokeilun kauppaopilaitoksissa liitettiin myös joustavan koulutusrakenteen kokeilu, jonka tavoitteena oli mahdollistaa lisää joustavuutta opiskelijan valinnoille merkonomitutkinnon sisällä. Tällä kokeilulla AKH:n tavoitteena oli aikaansaada kaupan- ja hallinnon alalle joustavan koulutusrakenteen opetussuunnitelmien valtakunnalliset perusteet.

Laila Ponkala koulutuksen kansainvälistäjänä

Tornion sijainti Ruotsin rajalla ja vuosisataiset yhteydet Ruotsin kanssa loivat pohjaa valtakunnan rajat ylittävän oppilaitosyhteistyön varovaiselle käynnistämiselle. Aina kun Laila Ponkala tapasi Tornion ystävyyskaupunkien edustajia joko oppilaitoksen tai kaupungin edustajana, hän pyrki solmimaan suhteita kaupallisiin oppilaitoksiin.

Näin ovat saaneet alkunsa monet opettaja- ja opiskelijavaihdot niin Kirovskin Hiipinän teknillisen collegen, Szekszárdin kauppaoppilaitoksen kuin Vetlandan kaupallisen oppilaitoksen kanssa. EU:n hanketoiminta toi myöhemmin uusia kumppanuuksia muun muassa Virosta, Hollannista, Italiasta ja Puolasta.

Laila Ponkala yhteiskunnallisena vaikuttajana

Laila Ponkala osallistui Tornion kunnallispolitiikkaan vuodesta 1977 aina kuolemaansa saakka. Hänen poliittinen kotinsa oli Kansallinen kokoomus ja hän oli perustamassa Kokoomuksen Tornion kunnallisjärjestöä vuonna 1976. Puolueen puitteissa hän toimi muun muassa Kokoomuksen naisjärjestössä.

Kansainvälistymään pääsivät myös Tornion kokoomuksen aktiivit, sillä ruotsalaisen sisarpuolueen Maltillisen Kokoomuksen Haaparannan edustajien kanssa tavattiin melko säännöllisesti. Tällä yhteistyöllä oli Laila Ponkalalle erityinen merkitys, koska näissä yhteyksissä hän kohtasi ruotsalaisen kihlattunsa.

Kunnallisvaaleissa hän oli ehdokkaana säännöllisesti. Vaikka valtuutetuksi asti äänestystulos ei koskaan riittänyt, valtuuston varajäsenyydet ja muut kunnalliset luottamustoimet työllistivät yli 20 vuotta. Kaiken kaikkiaan Laila Ponkalan luottamushenkilökortilta löytyi yli 30 merkintää, joten alla oleva esitys on vain tiivistelmä.

Luottamustoimet alkoivat 1977 kulttuurilautakunnan jäsenyydellä, josta kaksi vuotta puheenjohtajana, sekä kaupunginhallituksen varajäsenyydellä. Kulttuurilautakuntaan Laila Ponkala kuului yhtäjaksoisesti neljä valtuustokautta. Mukaan tulivat erilaiset kulttuuriin liittyvät suunnittelu- ja kehittämisryhmät. Oman lisänsä toi tasa-arvotoimikunnan jäsenyys ja aihealueeseen liittyvät työryhmät. Hallituksen varajäsenenä hän oli myös vuosina 1985-1986.

Myöhemmin 1990 -luvulla luottamustoimet painottuivat koulutukseen. Koululautakunnan jäsen hän oli vuosina 1997-2000. Mukaan mahtui muun muassa Karungin koulun suunnittelutoimikunta, lukion iltalinjan perustamista selvittävä toimikunta ja taiteen perusopetuksen yhteistyöryhmä.

Laila Ponkala antoi aikaansa myös kotiseurakunnalleen. Hän toimi vuodesta 1979 Tornion seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa Tornion seurakunnan edustajana aina kuolemaansa saakka.

Lukuisat yhdistykset saivat Laila Ponkalasta aktiivisen jäsenen, joka oli tarvittaessa käytettävissä puheenjohtajaksi, sihteeriksi tai rahastonhoitajaksi. Laila pyrki toiminnallaan edistämään kansainvälisiä suhteita. Siksi jäsenyydet Suomi-Amerikka yhdistyksessä, Pohjola-Norden yhdistyksessä, Meri-Lapin Suomi-Viro sekä Tornion Suomi-Unkari Seurassa olivat hänen sydäntään lähellä. Näiden lisäksi hän toimi Soroptimistiklubissa, Peräpohjolan akateemisissa naisissa ja Tornion Kuvataideseurassa.

Kaupallisen oppilaitoksen opettajat kuuluivat jo tuolloin akavalaiseen Suomen Kauppaopettajien yhdistykseen. Laila Ponkala toimi opettajana ollessaan oppilaitoksessa järjestön yhteysopettajana ja valtuuskunnan jäsenenä.

Laila Ponkala toimi Tornionlaakson säästöpankin tilintarkastajana vuosina 1975-1990.

Laila Ponkala muistoissamme

Laila Ponkala tunnettiin Torniossa aktiivisena toimijana, joka teki aina sen, minkä lupasi, olipa kysymyksessä työtehtävät tai vapaaehtoistyö. Opiskelijat muistavat hänet innostavana opettajana, joka oli hyvällä tavalla vaativa, mutta tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Ruotsin kielen opiskelu ei tuolloin tuntunut ”pakkoruotsilta”.

Vapaa-aikana Laila viihtyi Lapin luonnossa vaeltaen, hiihtäen, meloen tai kalastellen Äkäslompolon mökki kiinteänä tukikohtana. Luontokuvaus harrastuksena sopi hyvin Lapin kulkijalle.

Laila Ponkala oli kaikissa toimissaan humaani, mutta päämäärätietoinen. Valoisa luonne sekä selkeä ja suora esiintyminen olivat omiaan avaamaan monia sellaisia ovia, jotka useasti pysyivät naisilta suljettuina. Hän ansaitsi asemansa ja kanssaihmisten arvostuksen osaamisellaan ja ahkeruudellaan.

Laila Ponkala ehti olla monessa mukana, mutta paljon jäi kesken. Elokuun 21, päivän iltana vuonna 2000 huumekuljettaja törmäsi Tornion seurakuntatalon edessä pyöräilijään, joka menehtyi välittömästi. Seuraavan aamuna olivat liput puolitangossa koulurakennus Mercurian edessä. Laila oli poissa. 

Hänen jättämänsä perintö viitoitti Meri-Lapin kaupallista koulutusta pitkälle näihin päiviin saakka. Kemi-Tornion ammattiopisto perusti Laila Ponkalan muistorahaston, josta vuosittain jaetaan stipendi Torniossa valmistuneelle merkonomille