Säkkijärvellä syntynyt Kerttu Husu tuli sattumalta Raaheen ja viihtyi täällä. Vilkas karjalainen osallistui opettajan toimensa ohella usean yhdistyksen toimintaan Raahessa. Kotiteollisuusopettajaksi kouluttautunut Kerttu toimi Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rehtorina vuodesta 1945 vuoteen 1978. Hän oli innokas maailmanmatkaaja.

Säkkijärvellä syntynyt

Kerttu Husu (o.s. Vilamaa) syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä. Hänen äitinsä oli kansakoulunopettaja ja isänsä maanviljelijä. Kansakoulun jälkeen hän kävi keskikoulun ja kotiteollisuuskoulun Säkkijärvellä. Tämän jälkeen hän opiskeli Fredrika Wetterhoffin opinahjossa, Hämeenlinnan Käsiteollisuusopistossa, vuosina 1936-1939 valmistuen kudonnanopettajaksi. Valmistumisensa jälkeen Kerttu toimi opettajana muun muassa Isojoen Villamon kylän ja Kauhajoen kutomakurssilla. Sotaleskeksi jäänyt Kerttu työskenteli sotien jälkeen opettajana muun muassa Kainuun III kiertävässä Naiskäsiteollisuuskoulussa.

Asunto houkutteli Raaheen

Raaheen ja silloiseen Lybeckerin kotiteollisuuskouluun Kerttu päätyi sattuman kautta. Kun hän oli Helsingissä kursseilla kesällä 1945, hän kuuli raahelaiselta kurssitoverilta, että Raahessa on avoinna vakituinen työpaikka ja varma asunto. Hyvän asunnon saaminen oli sotaleskeksi jääneelle ja pienen pojan äidille tärkeä.

Kertulle paikka oli mitä sopivin, sillä opettajalle kuului koulun yhteydessä ollut kahden huoneen asunto. Nyt hän pystyi ottamaan äitinsä hoivissa olleen vuonna 1940 syntyneen poikansa luokseen. Keittiö oli yhtä kuin hella opetustilojen nurkassa. Se oli värjäyksiä tehtäessä myös koulun käytössä.

Säkkijärveltä kaksi kertaa evakkoon lähteneenä hän muisteli vuonna 1994 Raahen Joulu -lehdelle antamassaan haastattelussa ajatelleensa, että täältä voisi harpata suoraan lahden taakse, jos vielä kerran olisi lähdettävä evakkoon.

Raahe oli sopiva kaupunki Kertulle

Säkkijärven tytölle Raahe oli outo, kiehtova ja sopivan kokoinen kaupunki. Hän ihastui välittömästi kaupunkimiljööseen ja iloisiin ihmisiin. Vilkkaana karjalaisena hän ei jäänyt kotiin mököttämään. Opettajaystävättären innoittamana hän liittyi Raahen Naisvoimistelijoihin. Toimelias nainen oli perustamassa Raahen Marttoja ja vauhdittamassa Raahen Laulun toimintaa. Myös Karjalaisseura ja Partiolaisten äidit saivat hänestä innokkaan toimijan.

Vuonna 1992 antamassaan haastattelussa hän sanoi, että maailmanmatkailu oli lähellä sydäntä. 1950-luvun lopulla hän teki ensimmäisen automatkan Eurooppaan, ja siitä se matkailu alkoi. Sen jälkeen hän teki vuosittain yhden tai kaksi matkaa milloin mihinkin. Historialliset nähtävyydet kiinnostivat häntä enemmän kuin auringossa löhöily.

Kertun aikana Lybeckerin käsityökoulun omistuspohja muuttui valtionapua saavaksi laitokseksi. Nimi muuttui Naiskotiteollisuuskouluksi vuonna 1951. Vuonna 1964 koululle perustettiin ompeluosasto, jossa pukuompelu oli pääaineena. Vaatteet ommeltiin ensiksi itselle, mutta taitojen karttuessa tehtiin myös tilaustöitä.

Koti Pekkatorilla

Kerttu asui Pekkatorin äärellä niin sanotussa Kiesvaaran talossa peräti 44 vuotta. Kesällä 2007 hän kertoi, että viettää paljon aikaa asunnossaan, sillä kunto oli iän myötä heikentynyt. Onneksi samassa pihassa on toimintakeskus Kreivinaika, josta hän sai tuolloin päivittäin tarvitsemaansa apua.

Kerttu Husu toimi rehtorin virassa 33 vuotta jääden eläkkeelle 1.8.1978. Raahe-seura valitsi hänet Raahen Fiiaksi vuonna 1992. Hän kuoli 28.2.2011.

Kerttu Husu o.s. Vilamaa

Syntyi 1.11.1914 Säkkijärvellä.
Kuoli 28.2.2011 Raahessa.
Sotaleski, poika, joka oli syntynyt 1940.
Vuonna 1939 valmistui kudonnanopettajaksi Fredrika Wetterhoffin opinahjossa, Hämeenlinnan Käsiteollisuusopistossa.
Vuodesta 1945 vuoteen 1978 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen rehtori.
Husun kausi alkoi materiaalipulan merkeissä. Villoista kehrättiin lankoja, ja niiden loputtua purettiin vanhoja vaatteita ja kehrättiin niistä lankaa. Vilkkaan mielikuvituksen avulla materiaaleja kehiteltiin, ja koulun toimintaa jatkettiin sinnikkäästi sodan jälkeisestä lamasta huolimatta.