Kun Katri (Kaisa) Sofia Hällström (1877-1960 o.s. Junnila) lähti Amerikkaan, Alaskaan, kolmen piehinkiläisen tytön kanssa 1800-1900-lukujen vaihteessa, oli kiireinen sadonkorjuuaika Junnilan tilalla Junnilanmäellä Saloisissa. Nanni-sisko ei tykännyt sisarensa lähdöstä, mutta ei voinut sitä estääkään.

Alaskassa Kaisa työskenteli silityslaitoksessa. Hänen tuleva miehensä Johan (Juho, s. 1876) uurasti kultakaivoksessa, jossa kivenmurikka iski häntä rintaan vammauttaen hänet niin, ettei hän voinut jatkaa kaivostyötä. Nuoret vihittiin vuonna 1903.

Paluu Suomeen

Lapseton pariskunta palasi Suomeen ja asettui asumaan Raaheen, Lapaluotoon, joka noihin aikoihin oli enimmäkseen synkkää metsää. Kun Hällströmin Amerikan mallinen talo valmistui vuonna 1907, oli Lapaluotoon rakennettu vasta muutama talo. Amerikassa kirvesmiehen taidot oppinut Juho toi reissultaan tuliaisina aivan uuden rakennustyylin. Taloon rakennettiin komea sisäänkäynti terasseineen. Pihan puolella oli vaatimaton ulko-ovi.

”Näin meillä Ameriikassa”, tiedetään Kaisan sanoneen, kun naapurit ihmettelivät moista komeutta.

1900-luvun alussa Lapaluodon satamassa palkattiin lastauskauden ajaksi kaksi satamapoliisia. Ensimmäisiä vakituisia Walter Pramin ohella olivat Juho Rautio ja Juho Hällström.

Suomen suuriruhtinaan postilaitos teki tiettäväksi 27.12.1911, että Johan Fredrik Hällström määrätään Lapaluodon postiaseman hoitajaksi.

Potkukelkkaileva posteljooni

Johan kuoli tuomien kukkimisen aikaan, ja 31.5.1913 leskirouva Kaisa valittiin toisen luokan postitoimiston hoitajaksi. Toimiston yhteyteen perustettiin postisäästöpankki. Nyt oli lapaluotolaisilla mahdollisuus viedä ylimääräiset tienestit pankkitilille korkoa kasvamaan.

Kaisa Hällström haki postin Raahen pääpostista kesäaikaan arkisin klo 17.30 ja talvella tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin klo 15. Lapaluotolaiset muistelevat, että hän käytti ajan tavan mukaan pitkää hametta niin kesällä kuin talvella.

Talvisin hän kuljetti postia potkukelkalla. Hänellä oli aina isot taakat kannettavanaan. Paketteja ja kirjeitä tuli runsaasti muun muassa Amerikasta. Lapaluotolaiset tilasivat paljon sanomalehtiä. Hän jakoi tavallisen postin lapaluotolaisille vuosikymmenien ajan liiterissään. Jos oli kysymys rahan käsittelystä, asia hoidettiin itse talossa toimistossa.

Leskeksi jäätyään Kaisa vietti vapaa-aikansa Nanni-siskonsa luona Junnilanmäellä. Eläkkeellä ollessaan hän myi Lapaluodon-talon ja asettui asumaan Junnilaan, jossa hänen maallinen vaelluksensa päättyi 83-vuotiaana.