Kauppatieteiden tohtori Tuire Santamäki-Vuori (s. 1952) valittiin KTV:n puheenjohtajaksi 2001 ja myös SAK:n valtuuston puheenjohtajaksi. Hän on sekä liittonsa että SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja. Tuire Santamäki-Vuori syntyi vuonna 1952 Hyvinkäällä. Hän opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa ja väitteli tohtoriksi kansantaloustieteestä 1986. Hän työskenteli aluksi Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Suomen Akatemiassa. Väitöksen jälkeen hän siirtyi 1986 Työväen taloudellisen (nykyisen…
Tuire Santamäki-Vuori, SAK:n valtuuston ensimmäinen naispuheenjohtaja
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
29.
5.
2023
Saara Oksanen – Suomen ensimmäinen naiskelloseppä
Ensimmäinen naiskelloseppä Saara Oksanen (1912-1994) sai kellosepän ammattiopin perusteet isältään kelloseppä Johan Arvid Oksaselta. Saara aloitti työskentelyn isänsä liikkeessä Sipoon Nikkilässä jo 16-vuotiaana 1928. Hän osallistui Ammattien edistämislaitoksen yhdeksän viikkoa kestäville kelloseppäkursseille vuosina 1937 ja 1938 ensimmäisenä naisena Suomessa. Hänet julistettiin kisälliksi 1938, ja vielä samana vuonna hän sai Suomen Kelloseppäliiton Taituri-nimikkeen kiitettävin arvosanoin. Saara…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
21.
5.
2023
Sirkka-Heleena Nyman – Ensimmäinen nainen merenkulkulaitoksen johtoryhmässä
Ensimmäinen nainen ”kruununluotsina”, merenkulun ylitarkastajana, merenkulkupiirin päällikkönä ja merenkulkulaitoksen johtoryhmässä on Sirkka-Heleena Nyman (s. 1952). Nyman valmistui joulukuussa 1974 Helsingin merimiesammattikoulusta kansimieheksi ja 1977 Kotkan merenkulkuopistosta perämieheksi. Hän seilasi perämiehenä vuodesta 1977 ja sai ensimmäisen yliperämiehen pestin kesällä kolme vuotta myöhemmin. Hän valmistui Turun ruotsinkielisestä merenkulkuoppilaitoksesta merikapteeniksi 1980 ja Bergenin Sjömanskole – Maritime Högskolesta höyere…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
17.
5.
2023
Eva Marjatta Sairinen – Kuorma-auton kuljettaja sota-aikana
Eva Martatta Sairinen (o.s. Maijanen, s. 1923) sota-aikana koulutettu linja-auton- ja kuorma-autonkuljettaja on kotoisin Saimaan kanavan varrelta Lappeen Mustolasta. Hän syntyi 12-lapsiseen maanviljelijäperheeseen pahnan pohjimmaisena. Eva Marjatta kävi kansakoulun ja Lauritsalan ammatillisen jatkokoulun ja aloitti työelämänsä pikkupiikana ja kauppa-apulaisena. 1940 hän pääsi Lappeen Osuusautoon rahastajaksi. Hän oli kaupassa oppinut nopeaksi rahankäsittelijäksi, ja rahastus sujui näppärästi…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
17.
5.
2023
Marjatta Laitinen – Ensimmäinen nainen ehdolla piispaksi
Teologian lisensiaatti, kirkkoherra, tuomiorovasti ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja Marjatta Laitinen (s. 1944) astui vuonna 2004 Espoon tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin virkaan. Se on korkein kirkkojohtajan virka, johon Suomessa on valittu nainen. Virassaan hän on [oli] uuden Espoon hiippakunnan piispan lähin työtoveri ja tuomiokapitulin varapuheenjohtaja. Kirkkolakia muutettiin 1991 niin, että myös piispan virkaan voidaan nimittää nainen. Kun kirkolliskokous jakoi…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
27.
4.
2023
Fredrika Runeberg – Ensimmäinen sanomalehden toimittajatar
Ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja oli Fredrika Runeberg (o.s. Tengström, 1807-79). Helsingin Lauantaiseura perusti vuonna 1832 oman lehden, Helsingfors Morgonbladin, jonka toimittajaksi J. L. Runeberg lupautui, sillä lehdessä hän saisi nopeasti julki uusia tuotteitaan. Mutta kirjailijan kiireet johtivat siihen, että vaimo Fredrika sai ryhtyä avustamaan lehdentekoa taloustöiden ohella. Hän käänsi ulkomaisista lehdistä sopivia kirjoituksia ja täytti…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
27.
4.
2023
Toini Nousiainen – Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja
Toini Nousiainen (s. 1926) oli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1982-85. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1945 ja valmistui sairaanhoitajaksi neljä vuotta myöhemmin. Nousiainen aloitti ammattijärjestötaipaleensa 1952, jolloin hänet valittiin Sairaanhoitajaliiton sihteeriksi ja neljän vuoden kuluttua pääsihteeriksi. 1963 hänestä tuli liiton puheenjohtaja. Hän toimi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliiton TVK:n hallituksessa siitä saakka kun Sairaanhoitajaliitto liittyi siihen 1950-luvulla. Kun…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
24.
4.
2023
Kirsi Arve-Inkinen – Finnairin ensimmäinen naislentäjä
Ensimmäinen naislentoperämies Kirsi Arve-Inkinen (s. 1958) on kotoisin entisestä Karkun kunnasta. Hän kasvoi maanviljelijä-toimihenkilöperheessä ja poikaenemmistöisessä toveripiirissä. Leikit olivat sen mukaiset. Kirsi innostui ilmailusta lukioaikana, mutta hevosharrastus siirsi alaan tutustumista tuonnemmaksi. Suvusta löytyi lentäjiä ilmavoimien puolelta, mutta sillä seikalla ei ollut suurta osuutta ammatinvalinnassa. Kirsi Arve pääsi ylioppilaaksi Vammalan lukiosta 1977. Hän suoritti ammattilentäjän peruskurssin…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
13.
4.
2023
Rauni Hagman – Viestintäviraston sekä patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja
Viestintäviraston pääjohtaja Rauni Hagman (s. 1953) on kotoisin poliisiperheestä Helsingin keskustasta. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1975. Juristin ura vaikutti järkevältä ja turvalliselta vaihtoehdolta. Työllistyminen oli varma, ja toisaalta oikeustieteellinen tutkinto antoi myös naiselle etenemiseen suhteellisen miesvaltaisissa tehtävissä. Rauni Hagman työskenteli koulun ja opiskelun ohella muun muassa osastoavustajana sekä Helsingin ulosottoviraston ja liikenneministeriön toimistoapulaisena.…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
12.
4.
2023
Anneli Linna-Penttilä – Ensimmäinen ilma-akrobaatti
Ilma-akrobaattien ensimmäinen nainen oli Anneli Linna-Penttilä (1932-94). Tämä pilvien huimapää syntyi Vimpelissä. Isä kaatui jatkosodassa. Lentämisen kipinä tarttui Vaasan Lentokerhosta, jossa Anneli sai purjelentäjäkoulutuksen. Koneet sinkauteltiin rinteiltä taivaalle kumiköysistartilla. Ensimmäisen kerran Anneli hyppäsi laskuvarjolla 17-vuotiaana Kauhavan juhannusjuhlilla 1950. Vuoden kuluttua Annelille tuli kutsu Jämijärven Ilmailukouluun, jonne tarvittiin naishyppääjiä. Hyvä yleiskunto ja voimistelutaito sopivat ilma-akrobatiaan. Anneli…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
7.
4.
2023
Sirpa Rautio – Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja
Suomen ensimmäinen naiskunnanjohtaja Sirpa Hannele Rautio syntyi Laihialla maanviljelijäperheeseen. Hän suoritti kunnallistutkinnon Tampereen yliopistossa 1970 ja aloitti uransa kunnallishallinnossa toimimalla kuusi vuotta kunnansihteerinä. Hän oli ollut jo kolme vuotta kunnansihteerinä Uuraisissa, kun kunnanvaltuusto 1976 osoitti ennakkoluulottomuutensa ja valitsi Sirpa Raution Uuraisten kunnanjohtajaksi. Valinta ei ollut vaikea, sillä hänet tunnettiin entuudestaan ja näyttöä osaamisesta oli runsaasti.…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
3.
4.
2023
Tarja Halonen – Suomen ensimmäinen naisulkoministeri ja naispresidentti
Tarja Halonen (s. 1943) on Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja presidentti vuodesta 2000 [2000-2012]. Toisen maailmansodan aikana ja heti sen jälkeen syntyi naisten sukupolvi, joka mursi perinteisen sukupuoliajattelun. Kun he kasvoivat aikuisiksi 1960-luvulla, tulevaisuus kotiäitinä kaupunkilähiössä ei tuntunut enää houkuttelevalta. Nuoret naiset muuttivat yhteiskuntaa kouluttautumalla ja lähtemällä joukolla työelämään kodin ulkopuolelle. Tarja Halonen syntyi Helsingin…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
2.
4.
2023
Helmi Arneberg-Pentti – Lotta Svärd -järjestön tehokas organisaattori
Helmi Arneberg-Pentti (1889-1981) oli Lotta Svärd -järjestön organisaattori. Helmin vanhemmat erosivat, kun hän oli 4-vuotias. Lydia-äiti vei lapsensa Vaasaan, josta oli saanut kansakoulunopettajan paikan. Niukoista oloista huolimatta tytär pantiin oppikouluun, ja Helmi pääsi ylioppilaaksi 1907. Augusta Krookin koulussa hän sai isänmaallisen kasvatuksen. Hän lähti Helsinkiin opiskelemaan pohjoismaista filologiaa, suomen kieltä ja kirjallisuutta sekä kirjallisuushistoriaa. Hän…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
2.
4.
2023
Katri Bergholm – Suomen Sotilaskotiliiton perustaja
Katri Bergholm (1878-1949) oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustajajäsen. Senaattori ja tilastollisen toimiston johtaja Karl Ferdinand Ignatius ja Lapväärtin rovastin tytär Amanda Bergman saivat kahdeksan lasta, joista Katri oli kuudes. 1887 Katri aloitti Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun, josta hän valmistui vuonna 1895. Kaksi vuotta myöhemmin hänet lähetettiin Pariisiin sisäoppilaitokseen kieltä oppimaan. Siellä oleskeli samaan…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
2.
4.
2023
Tyyne Leivo-Larsson – Suomen ensimmäinen naissuurlähettiläs
Tyyne Leivo-Larsson (1902-77) oli ensimmäinen naispääministeri 1958 Reino Kuuskosken ollessa estyneenä sekä Suomen ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs 1958-65. ”Jostain merkillisestä kohtalon oikusta olen joutunut olemaan eräänlainen muurinmurtaja. Olen nimittäin joutunut monta kertaa elämässäni olemaan ensimmäinen nainen sillä tai tällä paikalla puhumattakaan siitä, että olen monesti joutunut olemaan ainoa nainen”, kirjoitti Tyyne Leivo-Larsson muistelmissaan Elämässä tapaa ja…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
1.
4.
2023
Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve – UM:n poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja
Ulkoministeriön poliittisen osaston ensimmäinen naisjohtaja, ulkoasiainneuvos Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve (s. 1957) syntyi Porissa kirjailijan, historian lehtorin Tuure Vierroksen perheen neljän pojan katraaseen. Koti tarjosi runsain määrin kirjallisia virikkeitä, yhteiskunnallista keskustelua ja historian harrastusta. Tällaisin eväin hän lähti Tampereelle opiskelemaan poliittista historiaa. Hän opiskeli myös ranskaa ja pääsi 1983 ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille. Hän opiskeli Ranskassa hallintokorkeakoulussa.…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
1.
4.
2023
Hulda Soini – Pankinjohtaja ja talousneuvos
Talousneuvos Hulda Soini (1899-1971) toimi Someron Säästöpankin johtajana 1944-60. Hän oli kotoisin Haapasaaresta. Kotkan kauppakoulun käytyään hän muutti Somerolla 1920 kirjanpitäjäksi Maanviljelijäin Kauppaan ja avioitui somerolaisen Toivo Soinin kanssa. Soinin isä Matti Finni oli Someron Säästöpankin kamreeri. Isän terveyden heikettyä poika, Toivo Soini, nimitettiin ensin kirjuriksi ja 1921 kamreeriksi pankkiin ja samalla kunnankirjuriksi. 1925 Toivo…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
1.
4.
2023
Hilda Malm – Ensimmäinen naisfarmaseutti
Hilda Malm (o.s. Brunberg, 1852-1952) oli Suomen ensimmäinen naisfarmaseutti. Hildan isä oli Pietarsaaren raatimies ja kaupunginnotaari. Hildan veli Karl Albert Brunberg sai vuonna 1867 Lapuan apteekkioikeudet ja huomasi pian sisarensa suuren innon apteekkialalle. Veli ryhtyikin etsimään Hildalle koulutusväylää. Hänen anomuksestaan Hilda sai kaksi vuotta myöhemmin, 17-vuotiaana, keisarillisen lupakirjan, jossa hänet sukupuolestaan huolimatta hyväksyttiin oppilaaksi Lapuan…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
1.
4.
2023
Helvi Sipilä – YK:n ensimmäinen naisapulaissihteeri ja Suomen ensimmäinen naispresidenttiehdokas
Helvi Sipilä (o.s. Maukola, 1915-2009 ) oli ensimmäinen suomalainen nainen Yhdistyneiden Kansakuntien apulaispääsihteerinä ja ensimmäinen nainen ehdolla Suomen presidentiksi 1982. Helvi Maukola syntyi Helsingissä tilanomistajan, talousneuvos Vilho Maukolan perheeseen. Helvi kuului nuorena partioon ja toimi Lahden Tähtityttöjen lippukunnassa. Hän pääsi ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta 1933 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1939. Talvisodan vuosina hän toimi ilmavalvontalottana. Sota-aikana…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
29.
3.
2023
Saimi Westerlund, ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja
Saimi Westerlund (1919-99) oli ensimmäinen kuljetusalan naispuolinen ammattijohtaja 1960. Padasjoella kasvanut Saimi Westerlund tuli 1953 Helsinkiin ja Kaukokiitoon kirjanpitotehtäviin. 1960 yhtiöön etsittiin toimitusjohtajaa. Jahkailun jälkeen hallituksen herrat tulivat siihen johtopäätökseen, että voisihan rouva Westerlund yrittää, koska hallitsi konttorikäytännön. Lisäksi hän oli jo runsaat neljä kuukautta hoitanut toimitusjohtajan työtä uutta miestä etsittäessä. Vaikka naisen valinta 1960…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
29.
3.
2023
Suoma Kyykoski – Tiettävästi maailman ensimmäinen agronomikoulutuksen saanut nainen
Ensimmäinen nainen agronomina oli 1906 valmistunut, 1938 talousneuvoksen arvon saanut Suoma Kyykoski (1882-1963). Hänet oli luvialaisen kruununvoudin tytär ja pienestä pitäen kiinnostunut kotitilan töistä. Kun Suomen Naisyhdistys onnistui peräämään senaatilta naisille luvan maatalousopintoihin, Suoma päätti pyrkiä Mustialaan 1904. Seuraavalle agronomien vuosikurssille tuli jo kolme tyttöä. Ennen Suoman valmistumista 1906 saapui kotoa tieto, että kotitila oli…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
27.
3.
2023
Lempi Karjalainen – Ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana
Lempi Karjalainen (1912-95) oli ensimmäinen nainen valtion budjettivastaavana, ja hänelle annettiin ensimmäinen naiselle myönnetty virkaan liittyvä hallitusneuvoksen arvonimi 1971. Lempi Karjalainen aloitti opintiensä Viitasaaren yhteiskoulussa ja kirjoitti ylioppilaaksi Seinäjoen yhteiskoulusta 1930. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja auskultoi Vaasan ja Turun hovioikeuksissa istuen käräjiä muun muassa Mäntsälässä. Karjalainen nimitettiin 1942 kauppa- ja teollisuusministeriöön aluksi kirjanpitäjäksi, sitten…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
27.
3.
2023
Paula Kokkonen – Perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja
Varatuomari Paula Kokkonen (s. 1946) oli perustuslakivaliokunnan ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen TEO:n ensimmäinen ylijohtaja. Turkulainen Kokkonen pääsi ylioppilaaksi 1966 Turun tyttölyseosta ja valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi 1971. Hän harrasti opiskeluaikana laskuvarjohyppyjen ohella itämaisia kamppailulajeja ja ratsastusta. Auskultoituaan Kemijärven tuomiokunnassa Kokkonen tuli Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntasihteerin tehtävään. Tästä hän siirtyi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
27.
3.
2023
Raili Nuortila, Kemianteollisuuden voimanainen
Raili Nuortila (s. 1929) on kotoisin asikkalalaisesta maanviljelijäperheestä. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun kemian osastolta 1953 ja aloitti varsinaisen työuransa saman vuoden syyskuussa vasta perustetun Lisenssiviraston kemian osastolla. Myöhemmin Nuortila suoritti työn ohessa myös kauppatieteen kandidaatin tutkinnon Helsingin kauppakorkeakoulussa 1977. Raili Nuortilan työura kesti katkeamattomana yli 40 vuotta. Hän siirtyi eläkkeelle joulukuun lopussa 1993…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
26.
3.
2023
Hanna Parviainen – Suomen ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen
Hanna Parviainen (1874-1938) oli ensimmäinen nainen kauppaneuvoksena. Vuonna 1926 myönnettiin Suomessa ensi kerran naiselle kauppaneuvoksen arvonimi. Tapahtuman kunniaksi neljä jyväskyläläistä naista ojensi kauppiaalle kahdensadan allekirjoittajan adressin, joka julisti: Me allekirjoittaneet Jyväskylän naiset pyydämme täten esiintuoda vaatimattoman, ihailevan ja kunnioittavan onnittelumme Teille äsken annetun ja niin täydellisesti ansaitun arvonimen johdosta. Hanna Parviainen kuului Jyväskylän ja Säynätsalon…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
26.
3.
2023
Rakel Wihuri – Kauppaneuvos ja kulttuurielämän tukija
Kauppaneuvokseksi 1963 nimitetty Rakel Wihuri (o.s. Hellberg, entinen Aarnio, 1905-87) oli Wihuri-yhtymän johtokunnan puheenjohtaja. Rakel Justiina Hellberg syntyi Porvoossa mekaanikon tyttärenä. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1926. Työura alkoi veljen omistamassa urheilukaupassa. Hän solmi avioliiton 1938 turkulaisen tukkukauppiaan Hjalmar Aarnion kanssa. Rouva Aarnio osallistui liikkeen hoitoon ja toimi johtokunnan jäsenenä. Leskeydyttyään 1943 Rakel Aarnio jatkoi liiketoimintaa ja…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
26.
3.
2023
Elisabeth Blomqvist – Tyttökoulun johtajatar ja taidemaalari
Elisabeth Blomqvist (1827-1901) oli naisopettajakoulutuksen uranuurtaja. Elisabeth Blomqvist syntyi oppihistorian professorin vanhimpana tyttärenä. Perheen tyttäret saivat huolellisen kasvatuksen. Aluksi Elisabeth ajatteli antautua taidemaalariksi, mihin hänellä oli kyllin lahjoja. Mutta hänellä oli palava halu myös opettajaksi. Kun isä kuoli 1848, äiti perusti Helsinkiin yksityisen ruotsinkielisen tyttökoulun, johon kolme vanhinta sisarusta asettuivat opettajiksi. Äidin kuoltua kaksi vuotta…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
22.
3.
2023
Elli Saarikko, ensimmäinen suomalainen linja-autonkuljettaja ja linja-autoliikennöitsijä
Tiettävästi ensimmäinen naispuolinen linja-autonkuljettaja ja linja-autoliikennöitsijä on Ellen (Elli) Saarikko (ent. Korhonen, 1898-1994). Hän syntyi Suodenniemen Saarikossa 1898 maalaistalon tyttärenä. Elli ajoi pienestä pitäen hevosella maataloustuotteita viikoittain Tampereelle, jonne matkaa oli kuusi peninkulmaa. Autojen suhahdellessa ohi hän mietti, miten mukavasti matka taittuisi sellaisella. Elli osti ensimmäisen Chevroletinsä 1926. Ajo-opetuksen sai silloin autokauppiaalta ja kortin parin…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
22.
3.
2023
Leena Rantanen – Ensimmäinen naiskirkkoneuvos
Kirkkoneuvoksen viran sai ensimmäisenä naisena Leena Rantanen, s. 1956 Suolahdessa. Kirkon yhteisen talouden ohjaksiin astui nainen, kun helsinkiläisestä Leena Rantasesta tuli vuonna 2001 kirkon keskusrahaston johtaja. Rantanen on ensimmäinen naispuolinen kirkkoneuvoksen virkaan valittu henkilö. Kirkkoneuvokset ovat johtavia viranhaltijoita kirkkohallituksessa, joka hoitaa kirkon yhteistä toimintaa, hallintoa ja taloutta. Kirkon keskusrahaston varoista katetaan kirkon yhteiset menot, avustetaan…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
22.
3.
2023
Vuokko Knuutila-Arni, Suomen ensimmäinen lentolupakirjan lentänyt nainen
Suomen ensimmäinen lentolupakirjan ja purjelentolupakirjan lentänyt nainen oli Vuokko Knuutila-Arni (1906-72). Suojeluskuntain esikunnan 25-vuotias konekirjoittaja Helsingistä sai lentokoulutuksensa Sääski Oy:n siviililentokoulussa lentomestari Georg Jäderholmin oppilaana. Knuutila ilmoittautui lentokouluun syksyllä 1930, mutta säät olivat kehnot ja koulutus pääsi alkamaan vasta helmikuussa. Hän suoritti lentokokeensa ilmailuklubin edustajille seuraavana vuonna. Yleisö päivitteli tapahtumapaikan jäällä, että yksinkö se nainen…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
20.
3.
2023
Ina Rosqvist – Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri
Suomen ensimmäinen tuberkuloosilääkäri Alma Josefina (Ina) Rosqvist (1865-1942) syntyi Loviisassa merikapteenin perheeseen. Loviisassa alkanut koulunkäynti jatkui Helsingissä tyttökoulun jatkoluokilla. Siellä Ina ystävystyi Karolina Eskelinin kanssa. Tytöt opiskelivat samaa tahtia ja suorittivat ylioppilastutkinnon 1885 sekä filosofian kandidaatin tutkinnon 1888. He valmistuivat lääketieteen lisensiaateiksi 1896. Valmistuttuaan Ina Rosqvist kiinnostui tartuntataudeista. Jo valmistumisvuonna hän joutui Helsingissä hoitamaan lavantautiepidemian…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
19.
3.
2023
Aleksandra Gripenberg – Ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, kansanedustaja
Aleksandra Gripenberg (1857-1913) oli ensimmäinen naisyhdistyksen johtaja, ensimmäinen päätoimittaja ja kirjailija. Isä, senaattori ja vapaaherra, oli kahdesti aviossa, ja hänellä oli 17 lasta. Aleksandra oli toiseksi nuorin. Hän otti elämäntehtäväkseen avata naisilta suljetut ovet kirjoittamalla realistisia kertomuksia. Kirjailijan ura vaihtui kuitenkin naisasian ajamiseen. Liikkeen keulahahmona hän pystyi vaikuttamaan paljon voimakkaammin kuin kirjailijana. Vuonna 1887 Aleksandra…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
19.
3.
2023
Tuula Huisma – Ensimmäinen naispuolinen nimismies
Ensimmäinen naispuolinen nimismies ja Turunmaan kihlakunnan vouti Tuula Huisma (s. 1954) syntyi Oulussa, josta hän muutti vanhempiensa mukana Turkuun. Isä oli rikosylikonstaapeli, millä oli osuutensa tyttären uran valintaan. Oikeustiedettä Tuula opiskeli Turun yliopistossa syksystä 1974 marraskuuhun 1980. Jo opiskeluaikana hän oli kesätöissä Turun poliisilaitoksella, ensin passitoimistossa toimistovirkailijana ja myöhemmin passintarkastajana satamassa ja lentokentällä. Valmistumisen jälkeen…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
17.
3.
2023
Inkeri Anttila – Ensimmäinen nainen oikeusministerinä
Ensimmäinen naispuolinen oikeustieteen tohtori, rikosoikeuden professori ja ensimmäinen nainen oikeusministerinä oli Inkeri Anttila (o.s. Metsämies, 1916-2013). Tuleva tuomari pääsi ylioppilaaksi Oulunkylän yhteiskoulusta 1933 ja ilmoittautui Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan, vaikka oli suunnitellut myös muusikon uraa. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1936, tuli lakitieteen kandidaatiksi 1937 ja varatuomariksi 1942. Inkeri Anttilan aviopuoliso oli erikoistunut keuhkosairauksiin. Keuhkotautiparantolat sijaitsivat…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
16.
3.
2023
Hilma Jahnsson – Kouluneuvos ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokuntasihteerinä
Ensimmäinen naispuolinen eduskunnan valiokuntasihteeri Hilma Jahnsson (o.s. Hägg, 1882-1975) oli lähtöisin äärimmäisen niukoista oloista, mutta onnistui äidin ponnistusten ja vapaaoppilaspaikan avulla suorittamaan ylioppilastutkinnon Turun suomalaisessa jatko-opistossa 1900. Hilma aloitti oikeustieteen opinnot 1914. Hän oli lahjakas ja innostunut ajan sosiaalisista pyrinnöistä kuten miehensä Yrjö Jahnsson. Hilma Jahnsson valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1917 ja toimi valmistumisvuodestaan aina vuoteen…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
15.
3.
2023
Olga Bremer – Ensimmäinen raastuvanoikeuden naistuomari
Ensimmäiseksi raastuvanoikeuden naistuomariksi nimitettiin 1946 Olga Bremer (1909-2001), tuomarin tytär, joka valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1937 ja pääsi auskultantiksi Viipurin hovioikeuden alaiseen Rannan tuomiokuntaan. Työ alkoi Koiviston käräjillä. Työstä maksettiin matkakorvausta, asumiskulut käräjäpaikalla ja vähän palkkaakin arkistotyöstä, mikä ei ollut aivan tavallista. Kesällä tuomiokuntaan tuli miespuolinen auskultantti, joka sai heti oikeusneuvosmiehen viransijaisuuden Viipurin raastuvanoikeudesta. Myös Olga…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
14.
3.
2023
Inkeri Harmaja – Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen
Ensimmäinen tuomarin virassa toiminut nainen ja hovioikeudenneuvos oli Inkeri Harmaja (o.s. Vaarila, 1898-1978). Agnes Lundellin esimerkillisen toiminnan innostamana oikeustieteen tutkintoon pääsivät käsiksi muutkin naiset, mutta vasta Inkerin Harmajan onnistui päästä ensimmäiseksi todelliseksi tuomariksi. Harmaja valmistui ylioppilaaksi Turun suomalaisesta jatko-opistosta 1917. Hänen aloittaessaan syksyllä oikeudtieteen opinnot oli Suomessa jo neljä naista suorittanut tuomarin tehtävään vaadittavan tutkinnon.…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
13.
3.
2023
Lyyli Jyrhämä – Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä
Ensimmäinen nainen hallitussihteerinä oli Lyyli Jyrhämä (1886-1971), joka sai valmiiksi oikeustutkintonsa neljä vuotta Agnes Lundellin jälkeen, vuonna 1910. Hänen isänsä oli rovaniemeläinen kansakoulunopettaja, ja perheen lapsista useat suorittivat yliopistollisen tutkinnon. Yksi Lyylin sisaruksista valmistui lääkäriksi, yksi veli juristiksi. Lyyli Jyrhämän virkaura alkoi senaatin kirkollistoimikunnan ylimääräisenä kopistina ja jatkui toimitusekspeditöörinä. Vuodet 1917-36 hän toimi jälleen kopistina,…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
12.
3.
2023
Agnes Lundell – Ensimmäinen naisjuristi
Ensimmäinen naisjuristi Agnes Amanda Lundell (1878 – 1936) suoritti erivapaudella 1899 ylioppilastutkinnon 21-vuotiaana ja jatkoi samana vuonna Helsingin yliopistossa. Opinnot keskeytyivät välillä varojen loppuessa, mutta hän saattoi jatkaa saatuaan Sigrid Avellanin ja sittemmin Nygrenin säätiön stipendin. Agnes Lundell suoritti 1906 oikeustutkinnon ensimmäisenä naisena. Onnitellessaan häntä tiedekunnan dekaani Wilhelm Chydenius huomautti: ”Ette koskaan voi tulla onnelliseksi…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
12.
3.
2023
Selma Rainio – Ensimmäinen lääkäri Ambomaalla
Ensimmäisenä naispuolisena lähetyslääkärinä Ambomaalla toiminut Selma Rainio (ent. Lilius, 1873-1939) syntyi Saarijärvellä Tarvaalan pappilassa Liliuksen pappisperheeseen. Suuresta lapsikatraasta varttui aikuiseksi kymmenen, kaikki tarmokkaita ja lukuhaluisia nuoria. Vanhimmasta tyttärestä tuli Hämeenlinnan tyttökoulun ja myöhemmin Jyväskylän seminaarin johtajatar, toinen opiskeli seminaarissa, ja Selma aloitti 11-vuotiaana kotikoulun jälkeen Jyväskylän tyttökoulussa. Hän pääsi sieltä 1890 ja palasi kotipappilaan hoitamaan…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
12.
3.
2023
Alma Söderhjelm – Suomen ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori
Ensimmäinen naisdosentti ja ensimmäinen historian naisprofessori Alma Söderhjelm (1870-1949) syntyi Viipurissa hovioikeuden sihteerin seitsemäntenä tyttärenä. Perheeseen syntyi kaikkiaan 11 lasta. Alman muistelmien mukaan kodin elämää sävyttivät älykkyys ja juridiikka. Alma kävi koulunsa Viipurissa ja luki ylioppilaaksi yksityisopettajan avulla. Alma aloitti yliopisto-opinnot 1889 ja valitsi historian. Sinä syksynä naisylioppilaita oli 17, mutta vuonna 1893, kun Alma…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
12.
3.
2023
Laimi Leidenius – Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori
Gynekologi ja Pohjoismaiden ensimmäinen lääketieteen naisprofessori Laimi Leidenius (1877-1938) oli 18-lapsisen kappalaisperheen esikoinen. Hän syntyi Kurikassa 1877 ja kävi koulua ensin Vaasassa, sitten Jyväskylässä ja valmistui opettajaksi Helsingin suomalaisesta jatko-opistosta. Ylioppilastutkinnon hän suoritti 1897. Kappalaisen lapset olivat eteviä, sillä perheen lapsista kymmenen luki ylioppilaaksi. Laimi Leidenius valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1908, oli jonkin aikaa kunnanlääkärinä Juvalla…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
12.
3.
2023
Agnes Sjöberg – Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri
Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja eläinlääketieteen naistohtori Agnes Sjöberg (1888-1964) syntyi tilanomistajaperheeseen Kauhajoella viidentenä lapsena. Hän oli jo lapsena erityisen kiinnostunut eläimistä ja kertoi kaikille, että hänestä tulisi isona eläinlääkäri. Koska Agnes oli hyvin lahjakas, päättivät vanhemmat kouluttaa häntä tavallista pidemmälle. Koulunkäynti alkoi kotiopettajattaren johdolla. 1890-luvulla tilan vanhaan päärakennukseen perustettiin karjanhoitokoulu, jossa Agneskin usein istui kuulijana.…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
8.
3.
2023
Karolina Eskelin – Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori
Ensimmäinen lääketieteestä väitellyt naistohtori Karolina Eskelin (1867-1936) syntyi Helsingissä merikapteeni Nikolai Eskelinin ja Sidonia Antoinetta Bobergin perheeseen. Isän työn vuoksi perhe asui pitkään ulkomailla. Isän kuoltua perhe muutti Belgiasta Suomeen ja Karolina pääsi Helsingin ruotsalaiseen tyttökouluun. Jäätyään täysin orvoksi hän jatkoi opintojaan tätinsä hoivissa, mutta 14-vuotiaana hän halusi itse ansaita elantonsa ja ryhtyi kauppa-apulaiseksi ja…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
7.
3.
2023
Minna Canth – naisasianainen, kirjailija, toimittaja
Minna Canth (o.s. Johnson, 1844-97) oli naisasianainen, kirjailija, usean sanomalehden toimittaja ja avustaja sekä oman aikakauskirjan päätoimittaja. Samalla tavalla kuin Fredrika Runebergista myös Minna Canthista tuli lehtinainen, kun sanomalehden päätoimittajaksi palkattu aviomies ei ehtinytkään täyttää lehden palstoja. Ulrika Wilhelmina Johnson aloitti Jyväskylän seminaarissa tarkoituksenaan valmistua opettajaksi. Hän meni naimisiin 1865 opettajansa lehtori Canthin kanssa ja…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
7.
3.
2023
Hedvig Gebhard – Ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen valiokunnan puheenjohtajana
Hedvig Gebhard (o.s. Silén, 1867-1961) oli ensimmäinen osuustoimintanainen, kansanedustaja ja ensimmäinen nainen eduskunnan valiokunnan puheenjohtajana vuonna 1924. Hedvig syntyi Turussa ruotsinkielisen kauppiaan tyttäreksi. Hän oli energinen ja opinhaluinen. Kun opiskelu ei Suomessa käynyt päinsä, hän suoritti ylioppilastutkinnon Tukholmassa ja aloitti opinnot Uppsalan yliopistossa. Hän siirtyi Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon 1890, meni seuraavana vuonna naimisiin suomen kielen…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
7.
3.
2023
Ruusu Merikallio – Suomen ensimmäinen naistalousneuvos
Ensimmäinen naistalousneuvos Ruusu Merikallio (o.s. Rantonen, 1880-1948) syntyi Haapavedellä maanviljelijäperheeseen. Hän kävi kansakoulun lisäksi Haapaveden kansanopiston, Oulun kauppakoulun sekä talouskoulun Tampereella ja opiskeli vielä Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun opettajatarosastolla. Työkokemusta hän hankki toimimalla kansakoulunopettajan viransijaisena kaksi vuotta Haapavedellä ja talousopettajana kahtena kesänä ruustinna Nora Pöyhösen 1892 perustamassa kasvitarha- ja kotitalouskoulussa. Hän solmi avioliiton saksan ja ruotsin…
kirjoittanut
Leeni Tiirakari,
julkaistu
6.
3.
2023
Suomalainen Naisliitto ry Aurorankatu 17 a 11 00100 Helsinki
info@naistenaani.fi, ota yhteyttä
Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni -artikkelitietokannan rekisterinpitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.
Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä
Privacy Overview
This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.