Helsingin yliopiston kirjastossa säilytetään yksityisen raahelaisen lainakirjaston luetteloa, joka on vuodelta 1818. Kyseinen kirjasto oli Johan Christian Wichmannin omistama. Vuonna 1821 Johan Christian Wichmann muutti Raahesta Tornioon, ja yksityinen lainakirjasto siirtyi hänen veljensä, apteekkari Carl Wilhelm Wichmannin, haltuun. Samana vuonna kaupunkiin perustettiin lukuseura ja sille kirjasto. Vuodesta 1864 kaupunki alkoi avustaa kirjastoa. Kirjaston toimintaa valvoi ja hallitsi valtuuston valitsema johtokunta.

Kirjastonhoitajina toimivat ennen Gerda Holmströmiä merikapteenin leski Maria Rundström vuosina 1880-1893, opettajatar Selma Lackström vuosina 1893-1895 ja neiti Rosa Andersson vuosina 1895-1910.

Suomalaisuuden liiton Raahen haaraosasto perusti vuonna 1907 lastenkirjaston. Sen johtokunnassa touhusivat konsulinna Rosa Sovelius, opettaja Väinö Hyvärinen ja Gerda Holmström, joka toimi lastenkirjaston hoitajana vuodesta 1907 alkaen.

”Lastenkirjasto, kaupunkimme Suomalaisuuden Liiton toimesta perustettu, avataan nyt ensi kerran lapsille tänään lauantaina kello 4 j.p.p. kansakoululla, entisen suomalaisen valmistavan koulun huoneustossa.” (Sanomalehti Raahe 21.12.1907)

”Suomalaisuuden Liitto on perustettu kirjailija Johannes Linnankosken aloitteesta 12.5.1906. Suomalaisuuden Liiton perinteisenä tehtävänä on herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa, sekä kaikin tavoin edistää suomalaista, erityisesti suomenkielistä kulttuuria.” (suomalaisuudenliitto.fi)

Kulttuuriperheen tytär

Gerda Natalia Fredrika Holmström (o.s. Maconi) syntyi 12. toukokuuta 1870 Jyväskylässä. Vanhemmat: Isä lehtori Emil Fredrik Maconi (s. 1827), äiti Hilda Natalia Aleksandra Josefina Rosenbom (s. 1831). Isä työskenteli Jyväskylän alkeisoppilaitoksen (lyseon) historian lehtorina. Gerda sai päästötodistuksen Jyväskylän yksityisestä tyttökoulusta vuonna 1886 ja saman kaupungin valtion tyttökoulusta vuonna 1887. Hän sai nauttia yksityisopetusta laulussa kolmen vuoden ajan (1887-1890) opettajatar ja laulajatar Anna Lankelan johdolla.

Gerda avioitui 7.1.1896 Adolf Holmströmin (1860-1919) kanssa ja muutti Lappeenrantaan 7.1.1896. (Lappeenranta muuttaneet 1886-1899, Raahe rippikirja 1891-1900). Hänen miehensä Adolf Holmström toimi ennen Raaheen siirtymistä Lappeenrannassa vuodet 1895-1897 Lappeenrannan reaali- ja porvariskoulun rehtorina.

Gerdasta tuli Raahelainen vuonna 1897, kun hänen miehensä sai opettajan paikan Raahen seminaarista ja muuttokuorman suunnaksi otettiin Raahe. Adolf Holmström työskenteli Raahen seminaarissa vuodet 1897-1900 kristinopin, kirkkohistorian, ruotsin ja historian opettajana ja vuodet 1900-1919 seminaarin johtajana. Holmström kuoli vuonna 1919.

Gerda valittiin kirjastonhoitajaksi

Vuonna 1908 kirjasto sai tilat entisen pakkahuoneen (nyk. Pakkahuoneen museo) yläkerrasta ja toimi siellä vuoteen 1959. Raahen Sanomat uutisoi vuonna 1910, että kaupungin kansankirjaston hoitajaksi on kirjaston johtokunta valinnut rouva Gerda Holmströmin. Kun lainausmäärät kasvoivat, tarvittiin kirjaston aukioloaikana kirjastonhoitajalle apulainen. Apulaisina toimivat muiden muassa Martta Rautio ja Jussi Siipola sekä täydellisen kirjastokurssin suorittanut Anna Mustonen.

Vuonna 1939 Gerdalle myönnettiin virka-ajan pidennystä, kunnes hän täyttää 70 vuotta. 15.5.1940 kirjastonhoitajan tehtävän otti vastaan Anna Mustonen. Hän työskenteli omien sanojensa mukaan maailman parhaassa työssä 31.12.1967 saakka, jonka jälkeen aloitti virkeät eläkepäivät. 

Gerda opiskeli ja opetti

Raahessa Gerda kehitti itseään opiskelemalla seminaarissa ja suorittamalla vuonna 1910 kansakoulun käsityönopettajattarelta vaadittavan kurssin. Lisäksi hän seurasi seminaarin harjoituskoulussa opetusta vuosina 1906-1910. Hän seurasi ja valvoi Raahen keskikoulua ja sen kolmea jatkoluokkaa käyneiden oppilaiden kotilukuja vuosina 1910-1919. Hän kävi läpi lyseon oppikurssin kaikissa aineissa.

Hän sai seminaarin opettajilta todistukset seminaarin oppimäärää vastaavista tiedoista uskonnossa, äidinkielessä, historiassa, maantieteessä, matematiikassa, luonnontieteissä ja soitossa. Hän hoiti käsityönopettajattaren virkaa Raahen seminaarissa 5.5.1903 alkaen lukukauden loppuun.

Kansanvalistusseuran alkeiskurssit

”Kansanvalitusseuran täkäläisen haaraosaston aloitteesta toimeenpannaan Raahessa alkeiskurssit naisia varten, jotka ovat 14 vuotta vanhemmat, eivätkä ole kouluopetusta saaneet. Opetusta annetaan kahtena iltana viikossa. Opetus maksuton. Oppilaiksi halukkaiden tulee ilmoittautua ennen Tammikuun 17 päivää jollekin allekirjoittaneista.” Yksi heistä oli Gerda. (Raahen Lehti 13.1.1900)

”Kansanvalistusseura (KVS) on Suomen ensimmäisiä valtakunnallisia yhdistyksiä ja vanhin sivistystyön organisaatio. Sen perustamisesta päätettiin kansakoulunopettajien kokouksessa Jyväskylässä vuonna 1872.” (kansanvalistusseura.fi/tietoa-meista/saation-historia)

Valmistava koulu

Suomalainen valmistava koulu sai asianomaisen luvan toimia Raahessa vuonna 1901 ja se oli toiminnassa 1920-luvun alkupuolelle saakka. ”Suomalainen valmistava koulu avattiin viime maanantaina ja alottaa nyt ensimmäistä lukuvuottansa. Oppilaiksi kouluun on ilmoittautunut 19 lasta. Koulu on sijoitettu täkäläisen kansakoulun pienempään rakennukseen. Toistaiseksi toimii koulu kaksiluokkaisena. (…) Jo kauan on laajoissa piireissä kaupungissamme kaivattu suomenkielistä suorastaan oppikouluun valmistavaa koulua. (…) Oppilaiden vuosimaksu määrättiin 80 markaksi. Johtokunnalla oli oikeus helpottaa maksua puoleen tai neljännekseen. Myös vapaaoppilaspaikkoja oli.” (Raahen lehti v. 1901) Opettajattaren toimi julistettiin haettavaksi.

Gerda toimi suomalaisessa valmentavassa koulussa opettajattarena vuodesta 1915 alkaen erinäisissä aineissa. Syyslukukaudesta 1918 alkaen hän työskenteli koulun johtajattarena, jolle uusien oppilaiden oli ilmoittauduttava. (Raahe 26.8.1918 no 94)

Tämän lisäksi hän antoi yksityisopetusta oppikoulun eri asteilla matematiikassa sekä suomen, ruotsin ja saksan kielessä.

Kansakoulun opettajan ura urkeni aikuisella iällä

Gerda sai vuonna 1920 Raahen seminaarista kansakoulunopettajan kelpoisuustodistuksen valtioneuvoston erivapautuksen nojalla 50-vuotiaana miehensä kuoleman jälkeen. ”Valtioneuvosto on tämän anomuksen itsellensä esittelyttänyt ja nähnyt hyväksi oikeuttaa seminaarinjohtajan lesken, Gerda Holmströmin, hakemaan ja taitonsa ja ansionsa mukaan saamaan kansakoulun opettajattaren virkoja maassa…”

Virallisen lehden mukaan Raahen kaupungin kansakoulujen alempien luokkien opettajattareksi valittiin ja hyväksyttiin opettajatar, rouva Gerda Holmström vuonna 1920. Ainakin vuonna 1924 hän toimi lisäksi tuntiopettajana Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa.

Raahen Seudun uutisen mukaan hän pääsi vuonna 1937 eläkkeelle poikakansakoulun opettajan toimesta.

Gerda 60 vuotta

Raahen Seutu kirjoitti 10.5.1930: ”60 vuotta täyttää Raahessa ylihuomenna rouva Gerda Holmström. Syntyisin Jyväskylästä lehtori Emil Maconin ja tämän puolison o.s. Rosenbom tyttärenä rouva H. sai kasvatuksensa Jyväskylän Suomalaisessa Tyttökoulussa jatkaen yksityisesti opintojansa kielissä sekä musiikissa, johon hän hienosti sivistyneessä, taidetta harrastavassa kodissaan jo varhaisina vuosina oli saanut hyvän pohjan. Vuonna 1895 hän meni avioliittoon lehtori Adolf Holmströmin kanssa, ja tämän tultua Raahen seminaarin lehtoriksi, sittemmin johtajaksi, rouva H. siirtyi Raaheen vuonna 1897. Rouva H. kiintyikin sitten uuteen kotipaikkaansa. Lämmöllä hän otti osaa miehensä harrastuksiin sekä toimi itse aina avuliaana ja epäitsekkäänä useissa vaativissa tehtävissä: Rouvasväen yhdistyksen jäsenenä, Raahen valmistavan koulun opettajana ja ennen kaikkea Raahen kirjaston uskollisena ystävänä, kirjaston, jonka hoitajana hän on ollut vuodesta 1910 ja jolle hänen kirjallinen sivistyneisyytensä ja nuorison ymmärtämyksensä ovat tehneet korvaamattoman palveluksen.

Miehensä kuoltua tuli rouva H. vuonna 1920 Raahen kansakoulun opettajattareksi, missä virassa hän edelleenkin työskentelee suurella antaumuksella.”

Naisasianainen ja yhdistysaktiivi

Naisasialiitto Uniooni toimeenpani 7.11.1904 keskustelukokouksen naisten valtiollista äänioikeutta varten. Kokouksessa luettiin sinne lähetettyjä naisten allekirjoittamia adresseja eri puolilta Suomea. Myös raahelaiset naiset olivat asiassa mukana ja yksi allekirjoittajista oli Gerda Holmström, seminaarin johtajan rouva.

Vuonna 1910 Gerda valittiin Raahen Naisyhdistyksen johtokuntaan. ”Helmikuun 20. päivänä vuonna 1884 Helsinkiin perustettiin ’Yhdistys naisen aseman parantamiseksi’. Nimi muutettiin pian ’Suomen Naisyhdistykseksi’, ja ensimmäiset säännöt vahvistettiin 28.5.1884. Tähän Suomen ensimmäiseen naisasiayhdistykseen kuului Helsingissä oleva keskusyhdistys, joka samalla toimi pääkaupungin paikallisyhdistyksenä, sekä muilla paikkakunnilla olevat haaraosastot. Ensimmäinen Helsingin ulkopuolinen osasto perustettiin Kuopioon vuonna 1886, ja sen suomenkielinen sihteeri oli Minna Canth.” (suomennaisyhdistys.fi/yhdistyksen-historia) 1900-luvun alussa samanaikaisesti toimi 35 paikallisyhdistystä eri puolella Suomea. Suomen Naisyhdistys on vanhin naisasiajärjestö Suomessa. Ristiriitojen aallokoissa osa järjestön jäsenistä perusti Naisasialiitto Unionin ja osa Suomalainen Naisliiton.

Raahen Rouvasväenyhdistyksenkin toimintaan Gerda antoi aikaansa. Hänet myös valittiin yhdistyksen hallitukseen. Raahessa yhdistys muun muassa ylläpiti lastenkotia. Gerda esiintyi monissa juhlatilaisuuksissa esittäen yksinlaulua.

Gerda Holmström kuoli 23. lokakuuta 1943 Raahessa.