Esteri Maria Heikinheimo syntyi Hailuodossa 8.2.1874 Heikelin perheen kahdeksanneksi lapseksi ja hän kuoli 13.12.1957 Kemijärvellä. Muutti sukunimensä Heikel vuonna 1908 nimeksi Heikinheimo. Hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi naispankinjohtajaksi vuonna 1905, hän oli ensimmäinen nainen Kemijärven kunnallisvaaleissa vuonna 1920 ja ensimmäinen naisehdokas Kemijärveltä vuoden 1927 eduskuntavaaleissa. Esteri Heikinheimo oli merkittävä sivistys- ja kulttuurielämän kehittäjä.

Heikel-Heikinheimon suku

Esteri Heikinheimon isä, pappismies Carl Robert Heikel ja äitinsä Jenny Heikel muuttivat Hailuodosta Kemijärvelle vuonna 1876, koska Carl Robert valittiin Kemijärven kirkkoherraksi. Heikelit kasvattivat lapsistaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Jenny-ruustinna jäi leskeksi miehensä kuoltua vuonna 1893. Tyttäret Jenny ja Esteri muuttivat varakkaan äitinsä luokse asumaan omaan taloon.
Carl Robert kuului Heikel–Heikinheimo -sukuun. Kantavanhemmat olivat talonpoikais- tai porvaristaustaisia, pappisvirassa toimi useita lähes jokaisesta sukuhaarasta.  Esteri Heikinheimon vanhemmat olivat lääninrovasti Carl (Karl) Robert Heikel (1819–1893), joka toimi saarnaajana Oulussa ja kirkkoherrana Hailuodossa ja Kemijärvellä. Carl Robert suhtautui myötämielisesti 1860-luvulla levinneeseen lestadiolaisuuteen. Lestadiolaisuus jakaantui kahtia myös Kemijärvellä. Heikelistä tuli vanhoillisen suunnan kannattaja. Toisen puolisonsa (vihitty v. 1861) Jenny Wilhelmina Hackzellin (1833–1907) kanssa hänellä oli yhdeksän lasta, joista kaikki kahdeksan aikuisiksi elänyttä lukeutuivat uusherännäisiin lestadiolaisiin. Heidän tyttärestään Esteri Heikinheimosta tuli Suomen ensimmäinen naispankinjohtaja vuonna 1905 ja samalla yksi maailman ensimmäisistä naispuolisista pankinjohtajista.
Esteri Heikinheimon isää pidettiin Kemin rovastikunnassa suuressa arvossa. Hän oli valveutunut pappismies, joka seurasi knihtikontrahtien kumoamiseen ja isojaon syntyyn liittyviä asioita ajaen pitäjäläisten etuja. Hän toimi myös aktiivisesti Kemijärven ensimmäisen kansakoulun perustamisen puolesta kemijärveläisten isäntien harmiksi.

Metsäkassööristä pankinjohtajaksi

Kemijärvelle perustettiin paikallisten isäntien aloitteesta Kemijärven säästöpankki vuonna 1905 kaupungin talouselämän vilkastuttua metsäkauppojen ja uiton ansiosta. Pankin avauspäivä oli 3.7.1905 pappilassa, josta oli varattu tilat pankin konttoriksi. Säästöpankki oli auki yhden päivän viikossa. Pankin ensimmäiseksi johtajaksi (kamreeri) valittiin neiti Esteri Heikinheimo. Hän oli toimessa vuoden 1911 loppuvuodelle saakka, jolloin hänet nimitettiin Kansallis-Osake-Pankin Kemijärven paikalliskonttorin esimieheksi 1.12.1911 ja tässä toimessaan hän jatkoi aina vuoteen 1928 saakka. Konttori toimi Heikinheimojen omistamassa talossa, jossa myös sisar Jenny piti kirjakauppaa ja veli Kaarle postitoimistoa.
Suomalaisen Naisliiton julkaisema Naisten ääni onnitteli uran avaajaa Esteri Heikinheimoa ja toivoi piankin saavan seuraajia. Ei arvannut lehti, että Suomessakin naispankinjohtajat yleistyivät niinkin myöhään kuin vasta 1970-luvulla kuten muissakin pohjoismaissa. Iso-Britanniassa ensimmäinen nainen pankinjohtajana palkattiin vuonna 1958.
Ennen pankkiuraa Esteri Heikinheimo toimi suuren kauppaliikkeen konttoristina sekä postitoimistossa apulaisena ja kamreerina.
Varsinaista koulutusta pankinjohtajaksi ei Esteri Heikinheimolla ollut eikä siihen ollut myöskään mitään mahdollisuutta Kemijärvellä tuohon aikaan. Mutta tarmokas ja lahjakas Esteri sai kotiopetusta ja hankki itselleen itseopiskelun avulla hyvät tiedot. Kemijärven ensimmäinen kansakoulu perustettiin vasta vuonna 1898 Esterin ollessa jo aikuinen nainen.

Aktiivinen kemijärveläinen

Esteri Heikinheimo oli Oulun läänin pohjoisen vaalipiirin Kokoomuspuolueen ehdokas vuonna 1927 ensimmäisenä kemijärveläisenä naisena. Tosin eduskuntapaikka jäi saavuttamatta.
Suomalaisen Naisliiton omistamassa Naisten ääni lehdessä (N:o 10/1927) mainitaan Esteri Heikinheimon olevan tarmokkaan ja käytännöllisen.
”Siksi Kemijärvellä tuskin on lautakuntaa, neuvostoa, johtokuntaa ja valtuustoa – olivat ne sitten yhteiskunnallisia tai kirkollisia – jonne häntä ei olisi valittu. Kaikkialla hän on suorittanut työnsä tunnontarkasti ja taidolla ja emmekö juuri tarvitsisi sellaisia henkilöitä eduskuntaammekin?”
Kemijärven toisissa kuntavaaleissa vuonna 1920 Esteri Heikinheimo valittiin ensimmäisenä naisena valtuustoon kokoomuksen riveistä ja vuotta myöhemmin kirkkohallintokuntaan. Kemijärven yhteiskoulu aloitti kaksiluokkaisena yksityispohjalta vuonna 1925. Yhteiskoulun johtokuntaan valittiin tuolloin mm. Esteri Heikinheimo. Esteri Heikinheimo oli myös puuhaamassa Kemijärvelle kansanopistoa 1920-luvulla.

Maria-henkiset sisarukset

Esterin sisar Jenny (1873-1948) perusti vuonna 1898 kirjakaupan kotitaloonsa Kemijärvelle. Esteri ja Jenny vaikuttivat myös siihen, että vuodesta 1913 Kemijärven pyhäkoulutoiminta oli vilkasta ja joka jatkui aina sotiin saakka. He keräsivät ahkerasti varoja lähetystyöhön esim. kasvattamalla kukkasia ja myymällä niitä tuttavilleen. Heitä kutsuttuun Maria-henkisiksi sisaruksiksi. He vierailivat mm. sairaalassa lohduttamassa potilaita.
Esteri ja Jenny toimivat uusheränneiden lähetystyön piirissä. He keräsivät kätilö Matilda Salmisen kanssa varoja rukoushuoneen rakentamiseen, harjoittivat diakoniatyötä, pitivät hartaustilaisuuksia, rukoushetkiä ja seuroja. Sisarukset ottivat Aina ja veljensä kirkkoherra Matti Heikinheimon kuoltua heidän suuren lapsilaumansa huomaansa ja vastasivat orvoiksi jääneiden lasten kasvatuksesta ja ylläpidosta.

Maa- ja metsätalousvaltaisella Kemijärvellä oli vuonna 1905 henkikirjoitettua väestöä 4579, jolloin Esteri Heikinheimo aloitti pankkiuransa. Paikalliset isännät, jotka perustivat säästöpankin Oulun läänin kuvernöörin annettua alkusysäyksen, olivat avarakatseisia, tasa-arvoa edistäviä päättäjiä, joiden toimesta suomalainen naisliike pyörähti piirun verran eteenpäin.