Tyyne Maria Paasivuori, o.s Kallio, syntyi 1907 Kokemäellä ja kuoli 1974 Turussa. Hän oli sosialidemokraattinen kansanedustaja vuosina 1954–1957 ja uudelleen 1962–1974.

Hänen aviopuolisonsa oli vuodesta 1934 lähtien Arvo Kullervo Paasivuori, Helsingin huoltolaitosten johtaja ja sos.dem. kansanedustaja 1945–1947. Heillä oli neljä lasta, joista vanhin menehtyi runsaan vuoden ikäisenä alkuvuodesta 1942.

Tämä artikkeli on syntynyt Tyyne Paasivuoren arkiston järjestämisen tuloksena. Häneltä jäi laaja ja monipuolinen arkisto, joka valaisee suomalaisen naisen, lasten ja perheen asemaa 1950- ja 1960-luvulla.

Lapsuus

Tyyne Paasivuoren vanhemmat olivat pienviljelijä Augusti Nestor Kallio ja Maria Lehtilä. Kotitalon nimi oli Säpilä, joka sijaitsi Risten aseman lähellä. Kodin yhteydessä oli myös pieni sekatavarakauppa. Tyynellä oli paljon sisaruksia, heitä oli kaikkiaan seitsemän. Vanhemmat päättivät antaa Tyynen äidin veljen perheelle, jossa ei ollut lainkaan lapsia. Yksitoistavuotiaana Tyyne muutti vuonna 1918 enonsa luokse Helsingin Taka-Töölöön.

Tyyne sai kaupungissa käydä kouluja. Hän kävi kansakoulun loppuun (1920), tyttöjen ammattikoulun talousosaston ja työnsä ohessa Helsingin Liikemiesyhdistyksen liikeapulais-iltakurssin 1926. Tyyne Paasivuoresta tuli kirjaltaja. Hän kävi Helsingin kirjapainokoulun 1928 ja graafillisen alan latojan kurssin 1932. Kirjaltajan/latojan ammatissa hän toimi vuosina 1924–1952.

Nuoret tapaavat harrastuksissa

Tyyne liittyi ammattinsa kautta vuonna 1925 Helsingin kirjatyöntekijäin yhdistykseen ja 1928 Suomen Kirjatyöntekijäin liiton jäseneksi. Hän aktivoitui aatteellisesti ja liittyi Helsingin sos.dem. työväenyhdistykseen ja oli sen naisjaoston puheenjohtaja 1930-luvulta alkaen.

Tyyne ja Arvo Paasivuori tapasivat toisensa yhdistyksen riennoissa ja harrastivat siellä yhdessä kirjallisuutta, lausuntaa, ”agitatsioonia”, retkeilyä ja Mustikkamaan siirtolan hoitoa. Heiltä on jäänyt laaja rakkauskirjeenvaihto vuosilta 1928–1938. Se kuvaa nuorten tunteita, toisen ikävöintiä, mutta myös iloista yhdessäoloa, harrastuksia, opintoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Molempien arkistossa on säilynyt kuorolausuntaan liittyvää aineistoa ja runoja.

Kun Tyyne ja Arvo tutustuivat toisiinsa, Arvo opiskeli matematiikkaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1939. Myös Tyyne innostui opiskelusta ja valmistui Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta sosionomiksi vuonna 1941 – tuoreena äitinä. Mies oli rintamalla ja heidän välilleen muodostui tiivis kirjeenvaihto, joka on hyvin säilynyt. Ensimmäinen lapsi sairasti paljon ja Tyyne oli hyvin huolissaan ja onneton kotona. Hän oli väsynyt ja sairaan lapsen vanki. Arvo kannusti häntä opiskelemaan loppuun tutkinnon, mikä onnistuikin. Tyyne kirjoitti sodan aikana ahkerasti myös sisaruksilleen. Sota-ajan kirjeet käsittelevät hyvin paljon käytännön asioita, miten eri ruokatavaroita tai puhtaita vaatteita saataisiin kaupunkiin tai rintamalle. Arvo lähetti rintamalta viikoittain pyykkinsä kotiin pestäväksi.

Politiikkaan ja puhumisen ammattilaiseksi

Arvo Paasivuori oli yhden kauden kansanedustaja. Tyynen poliittinen ura alkoi vuonna 1954, kun hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ja eduskuntaan. Tyyne Paasivuori oli erittäin ahkera ja pidetty puhuja ja tunnettu raittius- ja naisasianainen. Hän perehtyi eri aiheisiin ja kirjoitti arviolta noin tuhat puhetta, joita hän piti eduskunnassa, vaalitilaisuuksissa, puolueosastoissa, eduskuntaryhmässä ja SDP:n tilaisuuksissa. Eniten puheita hän piti eri naisyhdistyksissä, ja aiheet olivatkin pääasiassa naisiin ja koteihin liittyviä.

Hän kiersi eri puolella maata pitämässä juhla- ja vappupuheita ja poliittisia tilannekatsauksia. Häneltä on kaikkiaan seitsemän kansiollista puheita. Vanhus- ja eläkeläistoiminta, äitien lomahuolto olivat raittius- ja naisasian lisäksi lähellä hänen sydäntään. Hän oli opettaja myös maanpuolustuskursseilla, ammattiliittojen naistenkursseilla ja naisjärjestöjen kursseilla.

Vuosina 1954-1974 Tyyne Paasivuori oli Helsingin kaupunginvaltuutettu. Hän teki 35 valtuustoaloitetta ja lähetti 11 kirjelmää kaupunginhallitukselle. Aloitteet ja kirjelmät liittyvät kiinteästi hänen luottamustoimiinsa kotien, naisten, lasten ja vanhusten hyvinvointiin ja terveyteen sekä lomailuun, harrastustoimintaan ja työntekijäin asemaan.

Tyyne Paasivuori matkusteli kansanedustajakautenaan suhteellisen paljon. Hän oli jo vuonna 1955 useamman kuukauden Kiinassa. Häneltä on tallentunut tämänkin matkan aineistoja ja kertomuksia.

Tyyne Paasivuori oli elämänsä aikana vähintään 25:n eri kansalaisjärjestön hallituksessa. Eduskunnassa hän oli laki-, sivistys-, suuren, talous-, ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja hän oli Tasavallan Presidentin valitsijamies vuosina 1956 ja 1962.