• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Irma Rewellin passikuva

Sukunimi:
Rewell os Kentala

Etunimi:
Irma Lahja

Elinaika:
1929-2010

Synnyinpaikka:
Kaustinen

Kuolinpaikka:
Vaasa

Sauli ja Mertta Kentalan seitsemästä lapsesta vanhin, Irma Lahja syntyi viattomien lasten päivänä 1929 Kaustisella. Hänet vihittiin 1954 Vaasassa Tauno Emil Oskar Rewellin kanssa. Tauno Rewell toimi 1960-luvulla maan suurimpiin rautakauppoihin kuuluvan Vaasan Teräksen toimitusjohtajana. Hän oli vuosikymmenten ajan tunnettu hahmo Pohjanmaan ja Vaasan elinkeinoelämässä ja sai ansioistaan kauppaneuvoksen arvon.

Irma Rewell edusti urheilukilpailuissa Vaasan Vasamaa lajeinaan 100 metrin juoksu, aitajuoksu ja pituushyppy. Hänen voitontahtonsa oli erityisen vahva: Rewell lähti aina kisaan voittamaan. Tarmokas ja määrätietoinen nainen oli jo nuorena lahjakas. Rewell opiskeli Helsingin yliopistossa liikuntatieteitä ja toimi opintojen jälkeen vuosina 1957–1990 Vaasan yhteiskoulun liikunnan ja terveysopin vanhempana lehtorina. Opettajana hän oli tiukka, mutta persoonallinen ja kannustava. Hän korosti erityisesti arkiliikunnan merkitystä. Naisten aseman ajaminen iskostui oppilaisiin jo varhain tyttöjen oman liikunnanopettajan toimesta. Opettaja Rewell kehotti äänestämään naisia.

Vaasan Ooppera

Irma Rewell lauloi jo opiskeluaikana opereteissa Etelä-Suomen kaupungeissa. Hän opiskeli musiikkia yksityisesti Itävallan Salzburgissa sijaitsevassa Mozarteumissa, Siennan musiikkiakatemiassa Italiassa ja myös Tukholmassa.

Rewell perusti Vaasan Oopperan vuonna 1956. Näin Vaasan Ooppera on toiseksi vanhin maakuntaooppera Suomessa heti Tampereen jälkeen. Vaasan voimanainen tunnettiin tarkoista korvistaan, sillä hän löysi suuren määrän uusia, kyvykkäitä laulajia. Oopperassa on alusta pitäen valmistettu ooppera vuotta kohti, joskus jopa kaksi. Oopperaan haluttiin myös tilata ja kantaesittää uusia kotimaisia oopperoita. Teosvalinnoissa pyrittiin vaihtelevuuteen.

Rewell tuotti yli 80 oopperaa, lauloi päärooleja, toimi libretistinä, ohjasi ja tilasi seitsemän kotimaista teosta pohjalaisten historiasta sekä johti yhdistyksen toimintaa. Ooppera Toivo Kuula – keskeneräinen sinfonia kantaesitettiin 2006 Vaasan kaupungin 400-vuotis- ja Vaasan Oopperan 50-vuotisjuhlateoksena. Rewellille erityisen läheinen lottaooppera Isänmaan tyttäret kantaesitettiin Ilmajoella. Irma Rewell järjesti kaiken kaikkiaan yli 200 esitystä.

Ilman Irma Rewellin taiteen ja talousasioiden tuntemusta, johtamiskykyä, ideointia, toimintatarmoa ja innostusta ei Vaasan Ooppera olisi menestynyt sillä tapaa, mistä se tunnetaan ja arvostetaan valtakunnallisesti.

Carmen

Oopperan perustaja tunnettiin erityisesti roolityöstään Georges Bizet’n Carmen-oopperan Carmenina. Teos valittiin oopperan ohjelmistoon 1960, sillä Rewell oli kuin luotu rooliin. Juuri Carmen teki Vaasan Oopperasta tunnetun. Esityksiä tehtiin kaikkiaan 30. Vierailut suuntautuivat muun muassa Suomen Kansallisoopperaan ja Uumajaan. Carmen on myös Suomen ensimmäinen suoraan televisioitu ooppera.

Suomen Kulttuurirahasto

Professori Rewell toimi 30 vuotta Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahaston palveluksessa, muun muassa asiamiehenä. Hänen näkemyksensä mukaan maakuntarahaston oli tuotettava myös omaehtoista kulttuuria. Näin syntyivät esimerkiksi Latomeri -sävellyssarja ja Oiva Ketonen -seminaari. Irma Rewell oli vahvasti isänmaallinen ja pohjalainen.

Sivutoimet

Kokoomuspoliitikkona Irma Rewell toimi Vaasan kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä ja monissa muissa luottamustehtävissä. Hän perusti vuonna 1969 englanninkielisiä leikkikouluja Suomeen ja teki aloitteen kielikylvystä sekä oli perustamassa Suomen Oopperaliittoa ja toimi sen puheenjohtajana vuosina 1969–1972.

Kuuntele ja katsele Katariina Korkmanin teksti https://drive.google.com/file/d/0B_0gzthCEvakcEdlRVFBMVJiaVk/view

Kirjoittaja

Katariina Korkman

Lisätietoja

Arvostukset
Rewellille myönnettiin 1971 Suomen Leijonan Ritarikunnan I luokan ritarimerkki ja Tsekkoslovakian kansainvälisen yhteistyön hopeinen kunniamerkki. Professorin arvon Rewell sai 1988.
Ansiomerkit:
Suomen oopperaliiton kultainen ansiomerkki 1986, Suomen Kaupunkiliiton kultainen ansiomerkki 1985, Kotirintamanaisten mitali 1993, Sininen Risti (Lotta Svärd -järjestö) 1993, Lottamuistomitali 1994, Suomen Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 40 vuoden kunnallishallintotyöstä 1998, Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestön ansioristi no 2 1997, Sotilasansiomitali 1994, Kokoomuksen Naisten Liiton kultainen ansiomerkki 2002, Vaasan Ooppera kultainen ansiomerkki 2007.
Tunnustuspalkinnot:
Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston palkinto 1979, Vaasa-lehden (Pohjalainen) kulttuuripalkinto 1982, OAJ:n kultainen kulttuurin hyväksi -mitali 1982, Pohjanmaan Kulttuuripalkinto 2006, Olavi Neuvo -mitali 1996, 100 Jahre 1982 Kieler Woche, Kunst für Junge 1914-15, Lapua 2000, PÄRNU, 100 vuotta Suomalaista oopperaa, Savonlinna 1638-1989, Suomen Jääkäreille Kiitollinen Isänmaa, Svenska Teatern 1866-1966, 1869-1969 Jää kestma, kalevite kange Rahvas, ja seisa kaljuna, Me Kudumaa, Vaasa Mitali, World Decade for Cultural Development Ministry of Culture People’s Republic of China, Zachris Topelius 1818 – 1898 – 1998.

Lähteet

Etelä-Pohjanmaan historia VII, 2006.
Mosalan kronikka –Janne ja Olga Kentalan tarinaa–, 2008.
Laukkonen, Vaasan Oopperan historia 1956–1996, 1996.
Laukkonen–Vuoljärvi, Pohjalaisista Pohjanmaan alueoopperaksi, 2007.
Helsingin Sanomat, muistokirjoitus, Erkki Rintala, 2010.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Föreningsliv skapar välmående, Kvinnor inom konst och kultur, Med hjälp av politiken bygger vi ett välmående samhälle, Naisten Ääni, Politiikka, Taidetta ja kulttuuria, Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT