• Naisten Ääni – suomalaisen naisen elämää
  • Naisten Ääni -hanke
  • Tule mukaan
  • Kirjoita artikkeli
  • Lue elämäkertoja
  • Yhteistyökumppanit
  • Mediapankki
Kuuntele

Alma Anderssonin koulussa puhuttiin ruotsia myös välitunnilla. Kuva: Raahen museon kokoelmat

Sukunimi:
Andersson

Etunimi:
Alma

Elinaika:
1866-1932

Synnyinpaikka:
Raahe

Kuolinpaikka:
Raahe

Johtajatar Alma Andersson vaati koulunsa, Svenska Småbarnsskolan i Brahestadin, oppilaita puhumaan ruotsia myös välitunneilla.

Pikkulasten valmistava koulu

Raahessa oli kansakoululaitos päässyt alkuun vuonna 1872. Se oli kaksiosastoinen. Toisessa opetettiin suomeksi, toisessa ruotsiksi. Kun yleisen koululaitoksen opetuskieli vaihtui suomeksi, perustivat ruotsinkieliset 1880-luvun alussa Raaheen yksityisillä varoilla ruotsinkielisen tyttökoulun, fruntimmerskoulun, johon otettiin kuitenkin myös poikaoppilaita, ja niin siitä muodostui yhteiskoulu. Koulu lakkautettiin luokka luokalta. Koulun viimeisenä toimintavuonna 1910 siinä oli enää neljä oppilasta. Jäljelle jäi valmistava pikkulasten koulu, Svenska småbarnsskolan i Brahestad, joka oli perustettu vuonna 1903. Vuonna 1915 koulu sai oman kauniin toimitalon, Palokunnankatu 24. Tämä valmistava pikkulastenkoulu kaksine luokkineen ja 3-vuotisine kursseineen oli viimeinen ruotsinkielinen koulu Raahessa.

Raahelainen Alma

Alma Andersson, ”tant Alma” toimi koulun johtajattarena vuosikymmenien ajan. Alma Anderssonin isä oli kauppias Sven Andersson (1814–1881) ja äiti Sofia Albertina Berg. Äidin äiti oli Anna Sofia o.s. Freitag. Alman koti oli Brahenkatu 3. Alma oli opiskellut muun muassa Tukholmassa ja valmistunut Tammisaaren ruotsalaisesta opettajaseminaarista. Lieneekö sieltä saanut edistyksellisiä ajatuksia, koska allekirjoitti adressin, joka on liitetty naisten yleisen äänioikeuskokouksen 7.11.1904 pöytäkirjaan. Alman lisäksi kouluun oli palkattu muutamia aineopettajia. Kanttorin sisko Meeri Stråhle opetti laulua ja leikkejä. Venla Walleniuksen tunneilla opiskeltiin maantietoa.

Välitunneilla leikittiin ruotsiksi

Aamuisin oppilaat kerääntyivät portaiden eteen kaksoisriviin. Siitä Alma päästi heidät sisään hokien käsiään taputtamalla tahtia: ”Ett tu, ett tu, över tröskeln, trampa ej på tröskeln.” Siis: yks kaks, kynnyksen yli, älä astu kynnykselle. Kynnyksille ei saanut astua, etteivät ne kuluisi. Ruotsia osaamaton ekaluokkalainen tosin kuvitteli tädin sanovan ”Et tuu” eli älä tule. Tavallisesti, kun Keetu (edesmennyt Raahen lukion ruotsin kielen opettaja Gretel Salmi, o.s. Swanljung) oli kohdalla, Alma nipisti häntä ohimohiuksista varalta, ettei tytöllä tulisi päivän mittaan mieleen mitään toilauksia. Koulun kaikki kolme luokkaa opiskelivat samassa huoneessa. Lapset eivät välitunneillakaan saaneet puhua suomea. Kun he leikkivät ”viimeinen pari uunista ulos”, oli heidän hihkaistava ”sista paret ut”. Lapset olivat vallattomia vekaroita tuolloinkin kuten seuraava esimerkki osoittaa. Kerran Lundbergin Åke oli tahallaan tönäissyt vieressään istunutta Keetua, ja hänen kaunokirjoitusvihkoonsa tuli suttu. Opettaja moitti Keetua, joka kosti kepposen ja juorusi Almalle, että Åke pureskelee taas kynsiään. Alma otti pojan käsittelyyn ja tuuppasi hänen näppinsä purnukkaan, jossa lillui pahanmakuista litkua.

Aprillia!

Alma osasi olla myös leikkisä. Kerran aprillipäivänä hän ryntäsi ikkunaan ja huusi, että tulkaa katsomaan kirgiisejä! Kaikki muut oppilaat menivät lankaan paitsi Hanna Kasurinen, joka muisti, että oli aprillipäivä ja jäi paikoilleen. Koulun toiminta hiipui ja loppui kokonaan 1930-luvun alkupuolella.

Jugend-koulusta tuli viehättävä koti

Palokunnankadun itäpuolella oleva jugend-kortteli on verrattain yhtenäisesti rakennettu 1900-luvun alussa. Useissa taloissa on jugend-piirteitä. Korttelissa on voimassa Birger Brunilan 1930 laatima asemakaava. Arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokkain rakennus korttelissa on ruotsalaista valmistavaa koulua varten vuosisadan alussa rakennettu talo, johon koulu siirtyi vuonna 1915. Koulutoiminnan loputtua 1930-luvulla talon osti Samppa Kastell. Vielä tuohon aikaan piha oli melko laaja, sillä piharakennukset olivat nykyistä pienemmät. Pihassa kasvatettiin jopa viljaa. Matti ja Katri Kallela ostivat talon 1960-luvulla, kun heidän maansa Tokolanperällä jäivät Rautaruukin alle. Kari Kallela osti koulurakennuksen isovanhempiensa, Katri ja Matti Kallelan, perikunnalta vuonna 2004. Hän peruskorjasi talon isänsä Hannu Kallelan kanssa nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Nykyään talon sisäänkäynti on pihan puolella 1980-luvulla rakennetussa lisäosassa.

Kirjoittaja

Kirsti Vähäkangas

Lähteet

Miska Eilola, Skoulu – raahelainen koulu ennen vanhaan, Raahen museo.
Samuli Paulaharju, Wanha Raahe, Raahen tienoon historia III,
Gretel Salmi, Muistojen nauhalta v. 1988, Onni Norio: Tarinoita Raahesta ja lähiympäristöstä v. 1983, http://www.histdoc.net/varia/uniooni4.html, Hilkka Aaltonen: Esitelmä matkailuopaskurssilaisille 23.1.1993.

Julkaistu Raahelaisessa 9.1.2016 ja kirjassa, Kirsti Vähäkangas, Rantakavun liepeiltä, Meijjän kaupunki tarinoi. Kustannus HD 2016.

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Mikäli kirjoituksessa on virheitä, olethan yhteydessä yhteydenottolomakkeen kautta. Henkilötietojen tarkastuksesta löydät lisätietoja tietosuojalausekkeesta.

Categories : Naisten Ääni, Politiikka, Raahen seudun naisia, Sivistystä ja tiedettä, Työelämä

Suomalainen Naisliitto ry
Aurorankatu 17 A 11
00100 Helsinki

info@naistenaani.fi, ota yhteyttä

Naisten Ääni -verkkosivun omistaja ja Naisten Ääni – artikkelitietokannan rekisteripitäjä on Suomalainen Naisliitto ry.

Artikkelien lainauksissa pitää olla näkyvissä kirjoittajan nimi ja Naisten Ääni!

Tietosuojalauseke

 

Naisten Ääni -verkkosivulla on käytössä evästeet verkkosivun toimintaa ja sivuston kehitystä varten. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Voit estää evästeiden käytön valitsemalla "En hyväksy". Hyväksyn Lue lisää evästeistä
Käytämme evästeitä

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may affect your browsing experience.
Necessary
Always Enabled
Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.
Non-necessary
Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.
SAVE & ACCEPT