Tuulikki Juusela - topakasti tasa-arvosta

Tuulikki Juuselan elämässä punaisena lankana ovat kulkeneet yrittäjyys ja kansainvälisyys, tasa-arvon edistäminen ja nuorten naisten kannustaminen. Mentoroinnin asiantuntijana hänen tavoitteensa on, että kokeneemmat jakavat osaamistaan ja hiljaista tietoaan niin työyhteisöissä kuin aatteellisissa yhdistyksissä. ”Naisena meidän on joka päivä kysyttävä itseltämme: miksi ei nainen? Päämääränä on, että löydämme toimintatavat, jotka johtavat miehet ja naiset yhdessä rakentamaan ja lujittamaan tulevaisuuden yhteiskuntaa”, on Tuulikki Juusela sanonut. – Artikkeli keskittyy Juuselan elämään ensisijaisesti liike- ja virkanaisten järjestötoiminnan kautta.

Liike- ja virkanaisena Helsingissä…

Tuulikki Juusela on ollut vuosikymmeniä aktiivinen liike- ja virkanainen asuinpaikkakunnallaan, Suomessa ja maailmalla. Tuulikki Juuselasta tuli jäsen Helsingin liike- ja virkanaisten yhdistys – Yrkeskvinnors förening i Helsingfors ry:een 1970-luvun alkupuolella, kun hänen ranskankielenopettajansa Annemarie Beurain kutsui hänet mukaan yhdistykseen.[1]

Hän toimi aktiivisesti yhdistyksen hallituksessa vuosina 1975–1978 ja 1980–1983. Tuohon aikaan BPW Helsinki täytti 50 vuotta. Tuulikki Juusela johti 50-vuotisjuhlatoimikuntaa, luonnosteli yhdistyksen historiikkia ja pöytäkirjamerkinnän mukaan ”saneli historiikin 25-vuotishistoriikin perusteella”. Itse juhlassa Ritarihuoneella Juusela esitteli yhdistyksen historiikin tiivistetyssä muodossa ja varatuomari, BPW Helsingin kunniapuheenjohtaja Helvi Sipilä piti juhlapuheen.

”Liike- ja virkanaisten työ on rengas siinä kehityksen ketjussa, jonka päämääränä on opettaa naisia käyttämään kykyjään ja lahjojaan uuden polven kasvattajana sekä yhteiskunnan jäsenenä. — Kullakin on omalta osaltaan velvollisuus tehdä yhdistyksestä sellainen, että siinä viihtyy ja että siitä saa virikkeitä ja virkistystä. Yhdistyksemme on sellainen, miksi itse sen teemme”, sanoi Tuulikki Juusela BPW Helsingin 50-vuotisjuhlien historiakatsauksessaan.

BPW Helsingin puheenjohtajana Juusela oli 1982–1983. Jäseniä yhdistyksessä oli tuolloin reilut 230. Yhdistyksen toiminta oli monipuolista, ja puheenjohtaja vaikutti aktiivisesti toimintaan. Hallituksen kokousten pöytäkirjat kertovat muun muassa, että puheenjohtaja ehdotti sihteerille osallistumista kokoustekniikan kurssille, että jäsenet tarjoutuisivat eri yhdistyksiin puhumaan omalta alaltaan, että puheenjohtaja laati selvityksiä, osallistui liike- ja virkanaisten toimintaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Yhdistyksen toiminta oli monipuolista. Se järjesti matkoja, teatteri- ja kirjallisuusiltoja, esitelmätilaisuuksia ja eduskuntavaalien alla vaalipaneelin naiskansanedustajaehdokkaille ”Naisen rooli 80-luvulla”. Tuulikki Juusela toimi paneelin puheenjohtajana. Kaikille yhteisen ohjelman lisäksi BPW Helsingissä toimi tuolloin eri teemoihin keskittyviä kerhoja, kuten esimerkiksi englannin kielen kerho.

Tehokkaana verkostoitujana ja lobbaajana sekä rohkeana ja suorasanaisesti mielipiteensä ilmaisevana Juusela on luonut yhteyksiä paitsi BPW Helsingin sisällä, myös suomalaisten paikallisten BPW-yhdistysten välillä sekä kansainvälisillä areenoilla. Eräs haastatelluista totesi, että Tuulikki Juusela osaa tilaisuuksien järjestämisen, kuohuviiniä on tarpeen tullen tarjolla. Juusela on pitänyt huolta siitä, että hänet ja Suomen liike- ja virkanaiset muistetaan maailmalla esimerkiksi antamalla pieniä muistolahjoja.

Aktiivisimpina BPW Helsingin vuosinaan Juusela mm. edusti lukuisia kertoja yhdistystään Suomen liike- ja virkanaisten liiton kevät- ja syyskokouksissa. Hän solmi innokkaasti myös kansainvälisiä BPW-yhteyksiä. Helsingin liike- ja virkanaisten yhdistykselle osoitetussa, 27.11.1981 päivätyssä kirjeessään Tuulikki Juusela kirjoittaa: ”Tiedustelen kunnioittavasti, mitkä mahdollisuudet ovat yhdistyksellämme myöntää minulle apurahaa Kansainvälisen liiton hallituksen kokoukseen Hong Kongiin 16.–19.2.1982. [Suomen liike- ja virkanaisten liiton] hallituksen jäsenenä edustan luonnollisesti ensisijaisesti Kansallista Liittoamme, mutta samalla henkilökohtaisesti edustan myös Helsingin klubia. Kansallisen Liiton hallitus on myöntänyt molemmille Kansainvälisen Liiton hallituksen jäsenille Helena Kekäläiselle ja allekirjoittaneelle 3000 markan matkastipendin.” Apuraha myönnettiin.

Juusela on panostanut liike- ja virkanaisissa siihen, että nuoret naiset saadaan mukaan ja että he saavat mahdollisuuden toimia juuri nuoria kiinnostavalla tavalla. Hän on tuonut mukanaan yhdistykseen uusia, etenkin nuoria jäseniä. Juusela on aina pitänyt tärkeänä, että nuoret naiset eivät jää pelkästään rivijäseniksi, vaan pääsevät nopeasti mukaan luottamustehtäviin.

Tällä hetkellä Tuulikki Juusela on BPW Helsingin kunniapuheenjohtaja, minkä arvon hän sai vuonna 2001. Monista ansioistaan ja vuosien aktiivisesta toiminnastaan huolimatta kunniapuheenjohtaja ei ole vetäytynyt arvokkaan asemansa korkeuksiin, vaan on edelleen mukana, ovat sitten kyseessä yhdistyksen juhlat tai viralliset kokoukset.

Eräs BPW Helsingin jäsen on pitänyt Tuulikki Juuselaa esimerkkinään ja kannustajanaan: ”Muistan hyvin erään tapahtuman puheenjohtajakauteni alusta: Yhdistyksemme järjesti pääkaupunkiseudun yhdistysten yhteisen Vuoden nainen -tilaisuuden Ostrobotnialla. Uutena puheenjohtajana kävin tervehtimässä kaikkia Helsingin yhdistyksen jäseniä, jokaista erikseen ja vaihdoin muutaman sanan heidän kanssaan. Kahvitauolla Tuulikki tuli luokseni ja sanoi, että oli huomannut tekemiseni ja sanoi: ’Sinussa Merja on puheenjohtaja-ainesta, kun huomioit jokaisen jäsenen erikseen. Jatka samaan malliin’. Tämän olen muistanut koko BPW-urani ja myös työelämässä hyvänä ohjeena ja kannustuksena.”

Juusela arvostaa kansainvälistymistä ja naisten kouluttautumista. Näitä arvoja vaalimaan perustettiin BPW Helsinkiin Tuulikki Juuselan nimikkorahasto hänen 70-vuotispäivänään. Rahastosta jaetaan vuosittain apuraha yläkouluikäiselle maahanmuuttajataustaiselle tytölle. Samanlainen Tuulikki Juuselan rahasto on myös BPW Vantaan yhdistyksellä.

…Suomessa…

Suomen liike- ja virkanaisten liitto – Yrkeskvinnors forening i Finland ry[2] on suomalaisten paikallisyhdistysten liitto, johon myös BPW Helsinki kuuluu. Suomen liiton eli BPW Finlandin puheenjohtajana Juusela toimi vuodet 1984–1986. Hänet nimitettiin Suomen liiton kunniajäseneksi vuonna 1989 ja kunniapuheenjohtajaksi 2011.

BPW Finland perusti vuonna 1990 Tuulikki Juuselan rahaston. Rahastosta myönnetään apurahoja nuorten liike- ja virkanaisten kotimaiseen ja ulkomaiseen toimintaan. Monille nuorille apuraha on mahdollistanut osallistumisen kansainvälisiin kongresseihin.

Suomen liike- ja virkanaisten liiton hallitukseen Tuulikki Juusela valittiin vuonna 1976. BPW Finlandin toiminnassa Juuselalla oli merkittävä rooli jo ennen hallituskauttaan. Hän kuului jäsenenä tai puheenjohtajana toimikuntiin, työryhmiin ja lautakuntiin, joista mainittakoon vaalitoimikunta, YK-komitea ja päätöslauselmatyöryhmä. Julkilausumatyöryhmän puheenjohtajana Juusela ryhmineen vaati, että ’holhousmentaliteetti on lopetettava’. Hauskalta kuulostaa cocktailtoimikunta, jonka puheenjohtajana Juusela toimi. Valitettavasti pöytäkirjat eivät kerro tarkemmin cocktailtoimikunnan toiminnasta.

Sekä Suomessa että kansainvälisellä tasolla Juuselaa on kiinnostanut Young BPW-toiminta, mikä on tarkoitettu alle 36-vuotiaille naisille. Nuorten Young BPW-toiminnassa kannustetaan verkostoitumaan ja vaikuttamaan nuorten naisten asemaan työelämässä.

 Young BPW –toiminta varmistaa osaltaan, että koko BPW Finland säilyy monipuolisena naisverkostona. Nuorilla jäsenillä on usein erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä kuin työuransa loppupuolella olevilla. On tärkeää saada kaikki mielipiteet kuuluviin. Suomen Young BPW pitää huolta siitä, että liitto tukee nuoria jäseniä heidän työuransa alussa. 

Kansainvälisen BPW-järjestön nykyinen puheenjohtaja Yasmin Darwich kirjoitti onnitellessaan 70 vuotta täyttävää Suomen liittoa: ”Olen ylpeä, että BPW Finland on kansainvälisen liiton jäsen ja olen ylpeä sen kansainvälisesti tunnustetuista ja arvostetuista johtajista. Erityisesti haluan mainita BPW Internationalin entisen puheenjohtajan Tuulikki Juuselan. Minulla oli kunnia saada hänet ensimmäiseksi mentorikseni.”

…ja maailmalla

Tuulikki Juusela ei ole keskittynyt parantamaan maailmaa vain kotinurkillaan ja pienissä piireissä. Hän on laajentanut aktiivisen toiminnan aluettaan useihin, toisiaan lähellä oleviin järjestöihin. Yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää feminismiä ja tasa-arvoa. Globaali ajattelu tasa-arvoasioissa sekä naisten koulutustason parantaminen ovat Juuselan elämän työssä punaisena lankana.

 Tuulikki Juusela pitää naisten verkostoitumista tärkeänä. Hänen mielestään BPW-järjestöt mahdollistavat eri-ikäisten ja eri aloilla toimivien naisten verkostoitumisen niin kotimaassa kuin globaalisti. ”Voimme olla tehokas ääni tulevaisuudessa. Tämä edellyttää positiivista toimintaa ja sitoutumista, ja se hyödyttää kaikkia naisia.” 

International Federation of Business and Professional Women[3] on vuonna 1930 perustettu kansainvälinen järjestö. Tällä hetkellä siihen kuuluu jäseniä ja jäsenjärjestöjä yli 90 maasta. BPW Finland on yksi sen vanhimpia jäsenjärjestöjä.

 Tuulikki Juusela on osallistunut moniin kansainvälisiin BPW-kongresseihin. Juuselan mukaan ”vain kongressiin osallistumalla voi aistia liittomme kansainvälisen rikkauden. Jäsenkuntamme on vahva verkosto, tuntuu hyvältä olla sen jäsen.”

 Juusela on ollut mukana järjestämässä kahta kongressia, jotka pidettiin Helsingissä vuosina 1977 ja 2011. Juusela muistelee vuoden 1977 kongressia vuoden 2011 kongressin valmisteluvaiheessa. Hän kirjoitti BPW Finlandin lehdessä: ”Oma kongressimme onnistui erinomaisesti, vieläkin tapaan jäseniämme ja heidän tyttäriään, jotka pitävät Helsingin kokousta yhtenä parhaista. Aika kultaa muistot? Olin kongressissa ’congress assistant’… Toivottavasti tuleva kongressimme vahvistaa myönteisiä mielikuvia siitä, miten hyvin järjestetty kongressi toimii.”

 Muistellessaan kansainvälisiä BPW-kongresseja Tuulikki Juusela on todennut, että 2000-luvulla ajat ovat muuttuneet monin eri tavoin. Hän ei selitä tarkemmin muutoksen laatua, mutta lieneekö sitoutumattomuus ja välinpitämättömyys lisääntynyt ja täsmällisyys vähentynyt. Siihen viittaisi Meksikon kongressissa tapahtunut.

 Vuoden 2008 kongressi pidettiin Mexico Cityssä. Kokoussalissa istui noin 800 naista eri puolilta maailmaa. Kokouksen oli määrä alkaa kello 9. Maittensa viralliset edustajat sekä kokouksen tarkkailijajäsenet istuivat ja odottivat, mutta kansainvälisen liiton hallitusta ja puheenjohtajaa ei näkynyt, ei kuulunut. Lähes tunnin odotuksen jälkeen hallitus saapui. Silloin Tuulikki Juusela ojensi napakasti istuvan hallituksen jäseniä: Täällä sadat naiset odottavat teitä. Kokouksen on alettava silloin, kun sen on ilmoitettu alkavan.

 Helsingin kongressissa vuonna 2011 Juusela kuului erityisasiantuntijana kongressia valmistelleeseen työryhmään, jota kutsutaan lyhyesti HPC:ksi (Hostess Planning Committee). Hänen laaja kokemuksensa ja lukuisat kansainväliset yhteytensä pantiin tuolloinkin merkille BPW Internationalissa. Kongressin yhteydessä Tuulikki Juusela sai korkeimman Badge of Honour –kunniamerkin ja nimettiin Viikon naiseksi (Woman of the Week). Nimityksellä haluttiin onnitella Juuselaa hänen täyttäessään 70 vuotta. Samalla kansainvälinen liitto halusi erityisesti muistaa hänen omistautumistaan Young BPW-toiminnalle ohjaamalla onnittelulahjoitukset nuorten kongressimatka-avustuksiin.

 Eräs BPW Helsingin jäsen luonnehtii Juuselaa: ”Tuulikki on uusille jäsenille loistava esimerkki kansainvälisestä työstä ja verkostoitumisesta – sekä BPW:ssä että sen ulkopuolella. Helsingin kongressissa tuli vahvasti esille hänen laaja kontaktiverkostonsa ja kykynsä markkinoida Suomea ja suomalaisuutta ulkomaalaisille BPW-sisarille.”

Kansainvälisen liiton, BPW Internationalin puheenjohtajana Juusela oli kaksi kautta, 1985 – 1989. Hän oli 14. kansainvälisen liiton puheenjohtaja ja iältään järjestön nuorin tässä tehtävässä. Juuselan puheenjohtajakautena aloitettiin YCW-toiminta.[4]

Kansainvälinen avustustyö oli Juuselalle tärkeää. Se näkyi lukuisina artikkeleina BPW Finlandin jäsenlehdessä Livykissä. Aiheet koskettelivat mm. kehitysmaita, naisten ja lasten asemaa, pakolaisiin liittyviä ongelmia, YK:n ja sen alajärjestöjen toimintaa. Livykiin Juusela kirjoitti jo tuolloin suomen lisäksi myös englanniksi President´s message -palstallaan.

 BPW Finland oli aktiivisesti mukana kansainvälisen liiton Five O -projektissa vuosina 1987–1993. Projektin avulla ja lahjoitusten turvin rakennettiin sairaanhoitokoulu La Paziin, Meksikoon. Kiitoksena BPW Finlandin jäsenten suuresta työstä koulun kirjasto on nimetty Finland Libraryksi.

Kansainvälisen liiton hallitukseen Young BPW -edustajaksi valittiin suomalainen Ketlin Tackman (2014–2017). Valintaa voidaan pitää perustellusti Tuulikki Juuselan ansiona. Hän kannusti ja rohkaisi nuorta liike- ja virkanaista asettumaan ehdokkaaksi. Hän lobbasi sinnikkäästi Suomessa ja maailmalla suomalaisen nuoren naisen puolesta.

 Kansainvälisen liiton puheenjohtajana Juusela kiteytti naisten yhteistyön merkityksen: ”Coming together is a beginning. Keeping together is progress. Working together is SUCCESS.”

Laaja-alainen yhteiskunnallinen vaikuttaja

Naisasiaa Tuulikki Juusela on ajanut paitsi liike- ja virkanaisten järjestössä myös lukuisissa muissa naisjärjestöissä. Hän on toiminut WoManin, Kansainvälisen Naisjohtajainstituutin puheenjohtajana. WoMan on aikanaan tuonut mentoroinnin Suomeen nimenomaan naisjohtajille.  UNWomenin ja Vantaan toisen Zontakerhon puheenjohtajana Juusela on myös ollut. Vuodesta 1982 BPW Finland on kuulunut myös Naisjärjestöjen keskusliittoon, jonka hallituksessa Tuulikki Juusela toimi peräti yhdeksän vuotta. Juuselan aktiivisesta panoksesta ovat nauttineet myös muun muassa Pääkaupunkiseudun Yrittäjänaiset ja Helsingin akateemiset naiset.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ulottunut naisasiaa laajemmalle. Tuulikki Juusela on mukana mm. Rooman Klubissa ja Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistyksessä. Hänellä on ollut monia sivu- ja luottamustoimia, joista mainittakoon Terve taas ja Widening Horizons –lehtien päätoimittajuus sekä jäsenyys Sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa työryhmissä. Kansainvälisyys näkyy myös hänen toiminnassaan. Mainittakoon tässä osallistuminen Women in Management in Asia –kongressiin Hong Kongissa 1993 ja European Female Momentum Helsingissä 2001.

BPW-järjestöjen kunniapuheenjohtajuuksien ja muiden ansioituneesta toiminnasta annettujen huomionosoitusten lisäksi Tuulikki Juusela on saanut Suomen Leijonan Ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin. Hänet on myös mainittu seuraavissa teoksissa: The World Who´s Who of Women (1988), Johtava Nainen (1990) ja Woman of the Year (1992).

Tuulikki Juuselan luottamustoimissa kuvastuu hänen yrittäjyytensä, kulttuurimyönteisyytensä, tasa-arvon puolustamisensa sekä halu vaikuttaa myös poliittisesti. Vuosina 1993–1998 Juusela oli sitoutumattomana Vantaan valtuustossa.

Mentorointi

Tuulikki Juusela on ollut yksi keskeisimpiä mentorointikouluttajia ja –vaikuttajia Suomessa. Hän on toteuttanut mentorointiprojekteja niin yrityksissä kuin BPW-yhdistyksissä sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on toiminut myös mentorina esikuvana. ”Tuulikki on ollut ensimmäisiä vahvoja BPW-vaikuttajia, jonka tapasin jo ensimmäisessä yhdistyksen tilaisuudessa. Mentorointia hän on vienyt eteenpäin kantavana voimana, ja sitä olen myös itse käyttänyt työssäni”, kertoi yksi BPW Helsingin jäsenistä.

Perinteisesti mentorointi määritellään prosessiksi, jossa kokeneempi ammattilainen neuvoo yleensä nuorempaansa työhön liittyvissä asioissa. Tavallisesti mentorointiprojekti kestää vuoden tai pari. Juuselan mielestä hyödyllisintä mentorointi on tarkoin suunniteltuna, jolloin mentorointikeskusteluilla on selkeät tavoitteet ja pelisäännöt.

Juuselan mukaan mentorointi antaa molemmille sekä mentorille että mentoroitavalle, aktorille. Mentoreita motivoi halu auttaa, olla hyödyksi ja samalla vaikuttaa tulevaisuuteen. Mentoroinnissa aktorin ajatukset työstä ja omasta työurasta kirkastuvat. Lisäksi mentorointi toimii verkostoitumisen väylänä. ”On suuri onni ja rikkaus kohdata ihmisiä, joilla on halu ja kyky jakaa omaa osaamistaan”, on Juusela sanonut.

Topakan tytön eväät kotoa

Verkostoitumisen, kansainvälisyyden ja naisasian juuret ovat syvällä Tuulikki Juuselassa. Jo lapsuuden kodissaan hän oppi, että kaikki on mahdollista yhtä hyvin tytöille kuin pojille. Juuselan molemmat vanhemmat olivat yrittäjiä ja aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa. ”Totuin jo nuorena tekemään työtä ja ottamaan vastuuta”, hän kertoo. Juuselan äiti oli innokas naisyrittäjien järjestössä, joten roolimalli naisasiaan tuli jo kotoa.

Koulu ja erinomaiset naisopettajat kannustivat Juuselaa tasa-arvoon ja opiskelemaan. Juusela muistelee olleensa koulussa lahjakas, mutta vilkas oppilas. Kouluaikojen harrastuksien monipuolisuus heijastaa hänen aikuisvuosiensa laaja-alaista kiinnostustaan yhteiskunnallista elämää kohtaan. Koulussa hän lausui runoja, näytteli, lauloi kuorossa, pelasi pesäpalloa, tanssi jiveä ja toimi uimaopettajana.

Juusela opiskeli Helsingin yliopistossa kansantalous pääaineenaan ja valmistui vuonna 1964 valtiotieteiden maisteriksi. 17-vuotiaana Juusela oli opiskelijanvaihdossa Yhdysvalloissa. Hän opiskeli ulkomailla ja sitä kautta tutustui eri kulttuureihin ja kartutti kielitaitoaan. Juusela puhuu suomen ja ruotsin lisäksi sujuvasti englantia ja saksaa, mutta tulee toimeen myös italialla ja espanjalla. Nuoruuden kokemukset lisäsivät Juuselan kansainvälistä ymmärrystä sekä kartuttivat hänen vuorovaikutustaitojaan.

Työ vai perhe?

Työn, uran ja perheen yhteensovittaminen on tuottanut jo pitkään monille naisille tuskaa ja huonoa omaatuntoa. On tehtävä valintoja, on priorisoitava, on ehkä suljettava silmät vähemmän tärkeiltä velvoitteilta. Miten Tuulikki Juusela on selvinnyt näistä monille naisille yhteisistä paineista? Mitä hän valitsi ja karsi? Miten hän jaksoi?

Tuulikki Juusela ei koskaan haaveillut naimisiinmenosta. ”Se oikea” sattui kuitenkin kohdalle. Aviopuoliso kannusti Juuselaa jatkamaan työuraansa lasten synnyttyäkin. Monta vuotta perheessä oli kotiapulainen, mikä mahdollisti Juuselan priorisoimaan itselleen tärkeät asiat, työuran ja naisten tasa-arvon ajamisen.

Työuransa Juusela aloitti Tilastokeskuksessa, jossa hänellä oli tilapäisiä työsuhteita. Tilastojen parissa hän jatkoi myöhemminkin, ensin Sosiaali- ja terveysministeriössä keskittyen työtapaturmatilastoihin ja sitten Suomen Kunnallisliitossa kuntatilastojen parissa. Myöhempää toimintaa ajatellen mainitut työt antoivat Juuselalle uusia tuttavuuksia ja verkostoja.

Työmarkkinajärjestöjen yhteistyöorganisaatiossa, Työturvallisuuskeskuksessa työskenteleminen opetti Juuselaa ymmärtämään, miten tärkeätä on arvostaa eri aloja edustavia henkilöitä. Terveyskasvatuksen keskuksen toiminnanjohtajana hän sai valmiudet ja siellä hänen näkemyksensä kirkastui: Koko työyhteisöä on koulutettava työntekijöiden, johdon ja yrityksen hyväksi. Mentoroinnin avulla jaetaan hiljaista tietoa ja aktori itse saa selkeämmän käsityksen omasta osaamisestaan, omista tavoitteistaan ja mahdollisuuksistaan edetä urapolullaan.

Vuonna 1989 Tuulikki Juusela perusti oman yrityksen, Tuulikki Juusela Oy:n/WomCo Ltd:n, jonka toimitusjohtaja hän on. Yritys järjestää työyhteisökoulutusta ja konsultoi koulutuksen ja viestinnän asioissa yrityksiä, yhteisöjä ja julkishallinnon organisaatioita niin Suomessa kuin ulkomailla.

Tuulikki Juuselan yrityksiin kuuluu myös Wanhat Unelmat ky. Vanhojen tavaroiden kauppaa harjoittava yritys toimii Asikkalassa. Kymmenillä antiikkimessuilla kiertänyt Juusela sanoo rakastavansa vanhoja tavaroita. Lapsuuden kodista periytyy vanhan kunnioittaminen ja arvostaminen.

Tuulikki Juuselan opit ja ohjenuorat

Lukuisat naiset ovat toimineet yhdessä Tuulikki Juuselan kanssa työssään tai harrastuksissaan. Monesti Juusela on herätellyt sanoillaan. Hän on tukenut, kannustanut ja ottanut mukaan, auttanut verkostoitumaan. Tuulikki Juusela on monelle naiselle esikuva naisten verkostoitumisessa sekä naisten kansainvälisessä yhteistoiminnassa.

Pyysin tätä artikkelia varten Tuulikki Juuselaa antamaan tuoreet eväät meille liike- ja virkanaisille. ”Verkottukaa. Kunnioittakaa erilaisuutta. Keskittykää tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tukekaa nuoria naisia. Huolehtikaa yhdistyksen ja (Suomen) liiton tulevaisuudesta”, hän sanoo ja jatkaa: ”Historia on mitä on, vain tulevaisuuteen voi vaikuttaa ja tulevaisuudesta on kannettava vastuuta.”

Hänen ideansa ja oppinsa ovat jääneet elämään BPW Helsingin jäseniä yhdistävissä tarinoissa. Tätä kirjoitusta varten pyysin muutamia BPW Helsingin jäseniä kuvaamaan Tuulikki Juuselaa naisena, järjestöaktiivina, tasa-arvon ja naisten puolustajana. Mitä olemme oppineet Tuulikki Juuselalta? Monen mielestä Tuulikki Juuselan erityisinä ansioina voidaan pitää laajoja verkostoja ja kansainvälisiä yhteyksiä. Juusela on toiminut vaikuttajana myös globaalisti: hän on välittänyt suomalaisen tasa-arvon ideaa maailmalle. Tuulikki Juusela on ollut monelle esimerkkinä rohkeudesta. On uskallettava sanoa, on puututtava, on osallistuttava, muuten ei voi vaikuttaa.