Maria Catharina Sofia (o.s. Montin) Swanljung oli raahelaisen merikapteenin rouva. Hän oli mennyt naimisiin merikapteeni Carl August Swanljungin (1837-1896) kanssa 9.7.1868. Sofia-rouva sai käydä miehensä laivalla Lontoossa ja jakaa mieltymyksensä englantilaiseen. Heidän yhdeksällä pojallaan oli kaikilla englantilaisia nimiä, ainakin yksi nimi.

Sofia oli yksi Montinin tyttäristä

Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjassa kerrotaan, että kapteeni, raatimies ja kauppamies Johan Montin (1807-1893) asui Kirkkokadun ja Mentzerinkadun (nyk. Koulukatu) kulmauksessa Friemanin naapurina.

Johan Montin oli naimisissa kaksi kertaa. Montinin ensimmäinen vaimo Mathilda Junell (1812-1850) kuoli 37-vuotiaana tammikuun alussa vuonna 1850. Hän synnytti marraskuun lopussa kuudennen lapsensa August Abrahamin eikä enää toipunut siitä. Kuolinsyyksi on ilmoitettu synnytys.

Toukokuun alussa vuonna 1851 Kristina Margareta Durchman (1829-1902) ja Johan Montin vihittiin. Pariskunta sai 17 vuoden aikana kaikkiaan 11 lasta.

Johan Montinin tytär Sofia syntyi vuonna 1847. Pikku-Sofia sai käydä tyttökoulua Turussa. Parikymppisen Sofia-neidon sydämen valloitti kotikadun varrella (nyk. Kirkkokatu 23) asunut Carl August Swanljung.

Nuorikkona Sofia pääsi Augustinsa laivalla käymään Englannissa. Sukulaistäti oli tuumaillut, että mikä se sellainen nainen on, joka ei kotonaan pysy! Fagervikin rouva ei nimittäin itse ollut koskaan käynyt Piehinkiä kauempana.

Merikapteenin rouva hoiti huushollin

Sofia-nuorikon oli heti naimisiin mentyään tartuttava emännän ohjaksiin. Huushollitöiden lisäksi hänen oli huolehdittava maanviljelykseen ja karjanhoitoon liittyvistä töistä. Swanljungeilla oli 5-6 lehmää ja 2 hevosta. Pellot olivat Vihastenkarin alueella. Talon yhteyteen perustettiin myöhemmin pieni siirtomaatavarakauppa.

Vuosien kuluessa perhe kasvoi yhdeksällä pojalla. Tytärtä ei odotuksista huolimatta tullut, vaan joka kerta kuului avustajan toteamus: ”En av den bättre sorten.”

Pienessä Raahessa elettiin maaseudun tapaan. Kun Swanljungin navetassa poiki lehmä, teurastettiin usein vasikka. Vasikanlahti aiheutti sen, että kun iso veli vietiin katsomaan vastasyntynyttä pikkuista, hän tokaisi: ”Pidetäänkö vai lahataanko?” Tokaisijasta tuli aikuisena eläinlääkäri.

Sofia kasvatti poikansa rakkaudella tottelevaisuuteen ja kuuliaisuuteen. Hän oli luja mutta oikeudenmukainen. Ruoka-aikoja oli noudatettava ja ihmisiksi elettävä.

August-pappa istuskeli kotona käydessään usein katupeilin äärellä. Kun mamma piipahti asioille, pojat aloittivat äänekkäät leikit. Silloin pappa vilkaisi katupeiliin ja tuumi, että mammakin näkyy tulevan. Hiljaisuus palasi vain hetkeksi, kun pojat huomasivat, ettei mammaa näy eikä kuulu.

Poikien kesät kuluivat villissä vapaudessa Poikala-huvilalla Lapaluodossa. – Joko Swanljungin pojat on saatu kiinni? raahelaiset kyselivät syksyisin.

Tyttö tuli taloon

Toiseksi nuorin pojista Georg Gordon (s. 1884) avioitui pyhäjokisen Alina Lilly Haglundin (s. 1887) kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä: Gretel Ingegerd (s. 1908) ja Erna Ethel (s.1909). Ennen Gretelin kouluikää pariskunnan erovaiheessa Lilly-äiti vei Gretelin mukanaan Yhdysvaltoihin, jossa hän kävi alakoulua ja oppi engelskaa.

Vuonna 1914 puhjennut maailmansota ajoi heidät takaisin kotimaahan. Gretel jäi isänsä huollettavaksi ja asettui asumaan Kirkkokadulle isänäidin, Sofia-fammun, taloon, jossa hän vietti kouluvuotensa seitsemästä kahdeksantoistavuotiaaksi. Nuorempi tytöistä jäi äidille.

Sitten kun yhdeksän poikaa oli häipynyt maailmalle, asui Fammun talossa Gretelin kouluvuosina lisäksi uskollinen kotiapulainen Lovisa sekä Gretelin isä Gordon ajoittain, sillä hänellä oli toimi toisella paikkakunnalla. Fammun tyttönä Gretel oli lämmöllä ympäröity.

Gretel (myöh. Salmi) julkaisi vuonna 1988 kirjan Muistojen nauhalta, joka kertoo vanhan merikaupungin (Raahe) elämästä vuosisadan alkupuolella sekä hänen omasta elämästään Sofia-fammun talossa. Hänen pienoiselämäkertansa on julkaistu Naisten Ääni -verkkojulkaisussa. (https://www.naistenaani.fi/gretel-salmi-oli-oppilailleen-keetu)

Koti ja kauppapuoti Kirkkokadulla

Swanljungin talo oli kauppakartano, jossa oli päärakennuksen lisäksi portin toisella puolla erillinen puotirakennus. Piharakennuksia oli useita. Pakarituvassa ja pirtissä asuivat renki ja apulaiset. Oli myös puuliiteri, työkaluvarasto, ulkovessa ja tunkiohuone. Eläimiä varten oli talli ja navetta. Pyykit pestiin pyykkituvassa. Vaunuja säilytettiin vaunuvajassa. Kauppapuodin alla oli kellari perunoille ja juurikasveille. Pihassa oli myös kaivo, mutta lisäksi kerättiin sadevettä ja isoon pyykkiin tuotettiin vettä Jaakopin kaivosta.

Ison talon elämä oli Sofian johdettavana, kun kapteeni seilasi maailman merillä. Kun Carl August kuoli vuonna 1896, Sofia jäi leskeksi ja yksinhuoltajaksi, kun kaksi pojista oli alle kouluiän.

Yksin hän ei olisi kaikesta selvinnyt. Puotia hoiti puotineiti. Lisäksi taloudessa oli kaksi palvelijatarta ja renki. Peltotöissä, suursiivouksissa ja suurpyykeissä apuna työskenteli tilapäistyövoimaa. Kotiompelija ompeli vaatteet. Perunaa oli nostamassa tusinan verran naisia.

Vakinainen navetta-apulainen hoiti karjan ja renki hevosajot. Sofia-rouva ajoi usein itse kevyillä kieseillä.

Syksyllä teurastetut eläimet säilöttiin talven varalle. Tehtiin verimakkaroita, palttua ja alatoopia. Leivät leivottiin pakarituvassa. Metsälintuja, marjoja, munia ja voita ostettiin tutuilta talonpojilta. 

Sukulaisuus oli tärkeä side

Sofialla oli paljon sukua sekä Montinin että Swanljungin puolelta. Syntymäpäivinä talo täyttyi onnittelijoista. Aikuisten poikien perheet pitivät tiiviisti yhteyttä Raaheen ja Sofia-äitiin. Raahessa asuvat pojat kävivät päivittäin häntä tervehtimässä. He tulivat taloon joka aamu kahdeksan tienoilla toivottamaan äidilleen hyvää huomenta. Istuivat hetken palttoo päällä, joivat kupposen kahvia ja jatkoivat aamukierrostaan kaupungilla. Kaupungilla nimittäin kohdattiin tuttuja ja pohdittiin ajankohtaisia kaupungin asioita. Keväällä ja kesällä istuttiin hetki museon rannassa penkillä.

Swanljungin yhdeksän poikaa

Ossian August s. 1869, Carl Johan s. 1872, Alfred Walter s. 1877, Bror Paul s. 1878, Gustaf Werner s. 1879, Harald Einar s. 1881, Henry Stanley s. 1883, Georg Gordon s. 1884 ja Said Sidney s. 1888.

Pojat saivat hyvän koulutuksen: 2 poikaa luki ylioppilaaksi Vaasassa, 7 opiskeli Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa. Kaksi pojista, Karl Johan ja Ossian August, jäi Raaheen asumaan.

Sofia Swanljung kuoli 92-vuotiaana helmikuussa vuonna 1939 omassa kodissaan, omassa sängyssään.