Maatalousnaisten Keskuksen johtokunnassa tapahtui vuonna 1953 sukupolvenvaihdos, kun parikymmentä vuotta järjestöä johtanut Lyydia Kantala siirtyi kunniapuheenjohtajaksi. Hänen tilalleen astui 53-vuotias agronomi Siiri Nieminen, Ison-Hiiden kartanon emäntä, joka oli valittu Janakkalan maatalousnaisten sihteeriksi vuonna 1934 ja puheenjohtajaksi 1937. Hämeenläänin maanviljelysseuran kotitalousvaliokunnan jäsenenä hän oli toiminut vuodesta 1938 ja puheenjohtajana vuodesta 1944.

Neuvojasta puheenjohtajaksi

Siiri Nieminen oli ensimmäinen Maatalousnaisten Keskuksen puheenjohtaja, jolla oli neuvojatausta. Rautalammilaisen viljelijäperheen tytär Siiri Maria Kukkonen oli syntynyt vuonna 1900 Ison-Hinkkalan tilalle, päässyt ylioppilaaksi Kuopiosta ja valmistunut agronomiksi vuonna 1924. Jo seuraavana vuonna hänet oli pestattu karjatalouskonsulentiksi Oulun läänin Talousseuraan.

Oulun läänin asutustarkastajana toimi agronomi Väinö E. Nieminen, joka oli Siiriä pari vuotta vanhempi ja valmistunut agronomiksi vuonna 1923. Pariskunta avioitui vuonna 1925. Niemiset muuttivat vuonna 1926 Mikkeliin, jossa aviomies toimi virkatalojen tarkastajana. Siellä syntyi myös esikoistytär Kaisa. Kun Väinö E. Niemisestä tuli valtion omistaman Jokioisten kartanon tilanhoitaja, oli jälleen muutto edessä.

Vuosina 1928–1929 Siiri toimi opettajana Jokioisten karjanhoitokoulussa, mutta siirtyi toisen lapsen syntymän jälkeen tuntiopettajaksi Jokioisten Maitotalousopistoon. ”Maltillinen luonne, selvä ajattelutapa ja oikeudenmukaisuus tekivät hänestä mainion opettajan”, todettiin Maatalousnaisen onnittelukirjoituksessa vuonna 1950.

Aktiivinen kartanonemäntä

Vuonna 1933 Niemiset ostivat Janakkalasta Iso-Hiiden kartanon. Samoihin aikoihin syntyi perheen nuorin poika Jaakko. Kartanon pinta-ala oli tuolloin 522 hehtaaria, josta peltoa oli 101 hehtaaria ja metsää 330 hehtaaria.

Iso-Hiiden kartanosta kehittyi Niemisten aikana mallitila ja suosittu harjoittelupaikka ja retkikohde. Ennen sotia uutta peltoa raivattiin yli 73 ha. Siitä tosin lohkaistiin asutustoimintaan noin 50 ha. Vuonna 1958 tilalle rakennettiin uusi pihattonavetta. Emäntä valvoi itse suuren ayrshirekarjan hoitoa ja teki mm. kaikki ruokintasuunnitelmat.

Iso-Hiiden kasvihuoneissa kasvatettiin kurkkua ja tomaattia sekä mm. krysanteemeja, syklaameja ja freesioita. Vuosittain puutarhalla hyödettiin yli 30 000 kukkasipulia. Kasvihuoneosakeyhtiössä olivat mukana myös Niemisten lapset ja miniä. Agronomi Erkki Hiidenkari toimi kartanon tilanhoitajana ennen kuin tila siirtyi vuonna 1966 hänelle ja hänen agronomivaimolleen Kirstille.

Niemiset toteuttivat siis käytännössä niitä ajatuksia, joita Siiri Nieminen esitti myös Maatalousnaisten puheenjohtajana: ”Kun lapsille ja yleensä nuorille maksetaan palkkaa kotona suoritetusta työstä, on se omiaan pysyttämään heitä maatalousammatissa ja samalla ohjaamaan omien rahojen käytössä.”

Kummatkin puolisot olivat mukana politiikassa. Siiri Nieminen istui valtuutettuna mm. Janakkalan kunnanvaltuustossa ja Kokoomuksen naisten Liiton valtuustossa. Maanviljelysneuvos Nieminen toimi Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1958–1966.

Maatalousnaisten Keskuksen puheenjohtajana Siiri Nieminen osallistui tiiviisti neuvontatyön suunnitteluun ja järjestölehden toimitustyöhön. Hänellä oli tapana kutsua Keskuksen uudet työntekijät luokseen Janakkalaan ja perehdyttää heidät siihen maahenkeen, jota järjestötyö hänen mielestään edellytti. Maatalousnaisten Keskuksen puheenjohtajuudesta Siiri Nieminen luopui vuonna 1969, kun järjestökenttä oli yhdistymässä. Senkin jälkeen hän seurasi valppaasti kehitystä ja otti kantaa niin emäntien rooliin isäntien kanssayrittäjänä kuin sukupolvenvaihdoksiin ja tilojen elinkelpoisuuteen. Siiri Nieminen kuoli keväällä 1987 ehdittyään 86 vuoden korkeaan ikään.