Rita Elisabeth Gripenberg (1880-1965) oli Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri ja samalla Suomen ensimmäinen parantoloiden naisylilääkäri.  

Opinnot

Rita Elisabethin isä oli Johannes Gripenberg (1842-1893), joka toimi senaattorina (1891-1893), valtiosihteeriviraston virkamiehenä Pietarissa ja oli koulutukseltaan maisteri. Äiti Sigrid Maria Aminoff (1853-1922) oli aatelinen. Heillä oli yhdeksän lasta. Rita Gripenbergin täti oli Suomen tunnetuimpia naisasianaisia, kansanedustaja Aleksandra Gripenberg (1857-1913).

Rita Elisabeth Gripenberg syntyi Viipurissa vuonna 1880. Hän pääsi ylioppilaaksi 1899, filosofian kandidaatiksi 1907 fyysillis-matemaattiselta osastolta Keisarillisen Aleksanterin yliopistosta, lääketieteen kandidaatiksi 1909 ja lääketieteen lisensiaatti Rita Gripenberg sai luvan Lääkintöhallitukselta vuonna 1914 harjoittaa lääkärintointa Suomessa.

Uudenkaupungin Sanomissa vuodelta 1905 oli pieni uutinen, jossa neiti Rita Gripenbergiä syytettiin kielletyn kirjallisuuden salakuljettamisesta Tukholmasta Turkuun marraskuussa 1904. Hän oli tuonut mukanaan kiellettyjä painotuotteita ja jättänyt ilmoittamatta ne. Turun Raastuvanoikeus kumosi kanteen ja vapautti vastaajan. Olisikohan kysymyksessä ollut Naiskagaalin toimittama Fria Ord -niminen lehti? 

Työvuodet Nummelan parantolassa

Vuonna 1903 perustetussa Nummelan parantolassa Rita Gripenberg  aloitti vuonna 1913 alilääkärinä. Potilaspaikkoja oli 90. Samana vuonna hän haki Hirvensalmen kunnan kunnanlääkärin virkaa. Rita Gripenberg toimi vuodesta 1917 Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalan alilääkärinä sisätautien osastolla Lääkintölaitoksen määräämänä aina vuoteen 1919.  Hänellä oli myös yksityisvastaanotto Helsingissä. Hän palasi kuitenkin lääkäriksi Nummelan keuhkotautiparantolaan vuoden 1920 alussa. Vuosina 1921-1925 hän toimi kesäisin ja osin talvellakin Nummelan parantolan ylilääkärinä. 

Nummelan parantola vietti 20-vuotisjuhliaan vuonna 1923 ja arvokkaassa juhlassa esitti alilääkäri Gripenberg kirjoittamansa humoristisen runon ylilääkäri Axel von Bonsdorffille (1868-1945). Esitys ”herätti suosion myrskyn”. Runon Framtidens läkare viimeinen säkeistö kuuluu näin: 

Först nu förstå vi

hur rätt han hade,

den store Bonsdorff,

som en gång sade,

att: lär sig människan

andas rätt

blir läkarnas uppgift

i världen lätt.

Tanskalainen parantolalääkäri, professori Holger Møllgaard (1885-1973) aiheutti kiinnostavuutta tuberkuloosin parissa työskentelevien lääkäreiden parissa ympäri Eurooppaa. Hän oli kehittänyt lääkkeen tuberkuloosia vastaan. Myös Nummelan parantolan lääkärit von Bonsdorff ja Gripenberg matkustivat opintomatkalle tutustumaan uutuuteen ja suunnittelivat lääkkeen maahantuontia. Mutta lääkkeestä tuli liian kallis ja aiheutti myrkyllisyyden vuoksi sivuvaikutuksia. Sitä käytettiin kuitenkin suomalaisissa parantoloissa vuosikymmenen ajan. 

Muurolan parantolan ensimmäinen ylilääkäri

Muurolan parantolasta tuli Lapin ainoa tuberkuloosiparantola, joka yksittäisten henkilöiden ja aktiivisten kunnallismiesten ansiosta rakennettiin ja vihittiin käyttöönsä vuonna 1927. Rita Gripenbergistä tuli parantolan ensimmäinen ylilääkäri ja samalla tuberkuloosiparantoloiden (19 kpl) Suomen ensimmäinen naisylilääkäri.

Parantolahankkeen aloitteentekijä oli Suomalaisen Naisliiton Alatornion osasto ja sen puheenjohtaja Elise Keisaari (1882-1960), joka kutsui vuonna 1922 koolle kokouksen, jossa hän päättäväisesti kertoi keuhkotautiparantolan tarpeellisuudesta Peräpohjolassa. Keuhkotaudista oli tullut vaikein kansantautimme. Jo 1900-luvun alussa oli osasto pannut toimeen keräyksiä parantolan perustamista varten. Vuonna 1922 osasto päätti järjestää valtakunnalliset arpajaiset kartuttaakseen parantolarahastoa. Arpoja painettiin 100 000 kpl, pääpalkintona oli lehmä. Helsingin Sanomat kehui Alatornion osastoa ja nimesi yhdistyksen ”pohjoisimman Suomen pirteimmäksi toimivaksi naisjärjestöksi”. Palkintoja haalittiin, arpoja postitettiin ympäri Suomea ja juhlallinen loppuarvonta suoritettiin Kemissä 1924. Puhdas voitto oli 62 324 markkaa. 

Lappilainen kansanedustaja ja kunnallisneuvos Antti Junes (1874-1963) Alatorniolta jätti aloitteen keuhkotautiparantolan saamiseksi Peräpohjolaan ja esitti vuonna 1922 vähintään 500 000 markan määrärahaa valtion talousarvioon. 

Peräpohjolan Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys perustettiin juuri parantolan perustamista varten joulukuussa 1923. Jäseniksi liittyi kuntia, yhteisöjä ja suurimmat puutavarayhtiöt. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kemiläinen lääket. lis. Mikael von Pfaler ja sihteeriksi hänen vaimonsa Maria von Pfaler. Suunnitellun parantolan kustannusarvio oli 6,4 miljoonaa markkaa. Yhdistys oli se hallinnollinen elin, joka kantoi vastuun tuberkuloosin vastustamistyöstä seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan. Parantolan rakentaminen maksoi kaiken kaikkiaan 7,4 miljoonaa markkaa ja kuten tapana oli ja on, kustannusarvio ylitettiin reippaasti.

Parantola valmistui ja ylilääkäri sekä isännöitsijä valittiin lokakuussa 1926. Ylilääkärin virkaan oli kaksi hakijaa, nimittäin lääkärit Rita Gripenberg ja Valter Forsman. Nummelan parantolan alilääkäri Rita Gripenberg valittiin yksimielisesti. Hän oli toiminut Nummelan parantolassa alilääkärinä 1913-1917 ja 1920-1926 ja tehnyt useita opintomatkoja Saksaan, Tanskaan, Sveitsiin ja Norjaan ja hän oli lisäksi tehnyt tutkimustyötä tuberkuloosista, joten hänen valintansa oli erittäin perusteltua. Isännöitsijäksi valittiin 91 hakijasta johtaja Eenokki Piippola, myös hänen valintansa oli yksimielinen. Ylilääkärillä oli paljon vastuuta. Ohjesäännön mukaan parantolan ylin paikallinen johto ja valvonta kuuluivat ylilääkärille. Ylihoitajaksi valittiin Rita Gripenbergin sisko, Siri Gripenberg (1882-1957), joka oli aikaisemmin toiminut Eiran sairaalassa osastonhoitajana ja emännöitsijäksi Hilda Salmio.

Työvuodet Muurolan parantolassa

Muurolan parantolan uudet tilat täyttyivät vieraista, olihan tammikuun 30. päivä 1927 parantolan vihkiäispäivä. Helmikuun 1. päivänä 1927 Muurolan parantola alkoi vastaanottaa potilaita. Potilaspaikkoja oli 70. Koska valistus on keuhkotaudin pahin vihollinen, alkoi maakunnassa myös tuberkuloosinhuoltotyö. Parantolan johtokunta asetti kolmihenkisen toimikunnan suunnittelemaan ja toteuttamaan joukkotarkastuksia kunnissa. Toimikuntaan valittiin lääkärit Rita Gripenberg, Mikael von Pfaler ja K. U. A. Rytkönen. 

Seuraavat vuodet näyttivät, että potilaspaikkoja on lisättävä ja sairaalaa piti laajentaa. Vuonna 1939 ehdotti työvaliokunta, johon myös ylilääkäri Gripenberg kuului, parantolan laajentamista 300-paikkaiseksi, johon tulisi osastot lapsia ja kirurgista hoitoa varten. Mutta sota tuli väliin. Lokakuussa 1939 sotilasviranomaiset määräsivät parantolaan 50 paikkaa sotilassairaalaa varten ja henkilökunta sanottiin irti, paitsi taloushenkilökunta. Elokuusta 1942 vuoden 1944 lokakuuhun parantola oli vuokrattuna saksalaisille. Tuolloin parantolan varsinainen toiminta oli mitätöntä, vain 11 paikkaa tuberkuloosipotilaille oli varattuna 1942, sen jälkeen ei yhtään. 

Sitten oli vuorossa koko joukko ”sähläystä”. Koska henkilökunta oli sanottu irti ehkä puolustusministeriön tai saksalaisten toimesta, sairaalan johtokunta kokouksessaan huhtikuussa 1940 puheenjohtajanaan maaherra Kaarlo Hillilä päätti julistaa ylilääkärin ja hoitohenkilökunnan paikat haettaviksi kahdessa lehdessä. Miksi sodan vuoksi irtisanotut ammatti-ihmiset eivät voineet jatkaa tehtävissään? Vaikuttaa hölmöläisen toiminnalta! Yllättikö tieto ylilääkärin, joka samana vuonna täytti 60 vuotta? 

Lääkäriliitto julisti joka tapauksessa ylilääkärin paikan hakusaartoon. Muurolan parantolan ylilääkäri Rita Gripenberg sanoutui irti 1.11.1942 lähtien. Tuberkuloosipotilaille ei ollut enää paikkoja sotasairaalassa. Hän oli ollut parantolan ylilääkärina vuodet 1926-1942. Johtokunta myönsi hänelle 30 000 markan vuotuisen eläkkeen. Myös hänen siskonsa, parantolan ylihoitaja Siri Gripenberg irtisanoutui tehtävästään samana vuonna. 

Peräpohjolan Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys lahjoitti ja luovutti Muurolan parantolan Muurolan parantolan kuntainliitolle toukokuussa 1944. Lokakuussa 1944 sotatoimien sytyttyä saksalaisten ja suomalaisten välillä saksalaiset tuhosivat räjäyttämällä varsinaisen parantolarakennuksen. 

Lääketieteen lisensiaatti Rita Elisabeth Gripenberg menehtyi vuonna 1965. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Gripenbergin sukuhautaan.