Meille raahelaisille Pekkatori Pekka-patsaineen on lähes pyhä paikka, ainakin se on kaupungin keskus. Vanhat porvaristalot torin äärellä viestivät sanattomasti purjelaivakaudesta ja kaupungin vauraudesta. Pekkatorin taloista yksi on tänä päivänä ylitse muiden: Langin Kauppahuone. Se on herätetty eloon ja uuteen kukoistukseen.

Mikä oli Langin Kauppahuone

Langin kauppahuoneen mahti luotiin 1700-luvun lopulla. Langit olivat Soveliusten rinnalla Raahen merkittävimpiä kauppiaita ja laivanvarustajia 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.

Langin suvun ensimmäinen Raaheen muuttanut jäsen oli Josef Matinpoika, joka toimi kauppiaana. Toisen polven Anders Josefinpoika Langi sai porvarioikeudet vuonna 1694 ja veli Josef Josefinpoika vuonna 1699. Josef Lang (s. 1706) jatkoi isänsä Josefin liiketoimintaa. Neljännen sukupolven Johan Lang (s. 1745) perusti toiminimi Johan Langin vuonna 1786. Hän oli viimeinen miehinen Lang.

Langin kauppahuoneen omistajasuku vaihtui kaksi kertaa liikkeen siirtyessä avioliittojen kautta ensin Franzéneille (1823) ja sitten Soveliuksille (1859).

Franzénien aika: Johanna Gustava Lang (1796-1826) avioitui 18-vuotiaana vuonna 1814 isänsä kirjanpitäjän oululaisen Zachris Franzénin (1787-1852), runoilijapiispan veljen, kanssa. Johanna synnytti kolme tytärtä: Helenan, Sofian ja Charlottan sekä Johan-pojan. Johanna kuoli vuonna 1826. Vuonna 1829 Zachris purjehti avioliiton satamaan Lovisa Eleonora Frosteruksen kanssa. Pariskunta sai kolme tytärtä: Johannan (Jennyn), Bettyn ja Nannyn sekä kaksi poikaa, jotka kuolivat pieninä. Kauppaneuvos Zachris Franzénin kuoleman jälkeen monista vävyistä liikkeen johtoon tuli Fredrik Sovelius nuorempi, jonka hoidettavaksi Zachris oli jo elinaikanaan siirtänyt monia liikkeen asioita.

Soveliusten aika: Franzénin tyttäristä vanhin Johanna Margareta (Jenny, 1830-1857) solmi avioliiton Langin kauppahuoneen kirjanpitäjän Fredrik Soveliuksen (1822-1897) kanssa vuonna 1850. Zachris Franzénin kuoltua he asettuivat asumaan Langin suureen kulmataloon Isontorin (nyk. Pekkatori) reunalle. Talossa oli kaikkiaan 17 huonetta.

1930-luvun alku oli Suomessa pula-aikaa. Raahessa vaikutti tuolloin enää yksi vanhoista kauppahuoneista, toiminimi J. Lang & Co. Kauppahuone oli antanut pienille maalaiskaupoille tavaraa velaksi. Liikkeet tekivät konkursseja eivätkä pystyneet maksamaan pääliikkeelle velkojaan takaisin. Yhtiökokouksessaan 28.6.1933 johtokunta teki päätöksen Langin kauppaliikkeen lakkauttamisesta.

Langin Kauppahuoneen uusi elämä

Monien omistajavaihdosten ja vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen Piia Vähäsalo ja Pasi Siipola ostivat kiinteistön Kirkkokatu 19 vuonna 2015 ja kiinteistön Brahenkatu 10 vuonna 2017. Kirkkokatu 19 on remontoitu vanhaa kunnioittaen kahvilaksi, puodiksi ja majoitustiloiksi. Brahenkatu 10:ssä sijaitsee Utua-laukkukauppa, hotellihuoneita sekä juhla- ja kokoustila.

Nykyiset omistajat haluavat tarjota ihmisille tarinoita ja elämyksiä purjelaivakaudelta. Heidän tavoitteenaan on herättää uudelleen eloon Raahen upea merikaupunkihistoria historiallisten puitteiden, tarjottavien herkkujen ja tarinoiden avulla. Makunautintojen ohella on tarjolla silmäkarkkia ja historian havinaa.

Langin Kauppahuoneelle myönnettiin Pro Raahe -mitali nro 110 vuonna 2019 tunnustuksena merkittävästä, laajalle vaikuttavasta, yritteliäästä toiminnasta raahelaisen kulttuurielämän ja -historian hyväksi. ” Kyllähän se hyvältä tuntuu. Antaa voimia jatkaa tätä hommaa”, Piia Vähäsalo sanoi Raahen Seudun haastattelussa 6.12.2019.

Vuonna 2022 Leader-ryhmä Nouseva Rannikkoseutu antoi Langin Kauppahuoneen yrittäjälle, Piialle, Maaseudun kehittäjä -tunnuksen.

Piia Vähäsalo kasvoi yrittäjäperheessä

Piia Vähäsalo syntyi 22.10.1972 Keski-Pohjanmaalla, Kokkolassa. Perheeseen kuului isosisko Terhi ja pikkuveli Kimmo. Kokkolasta hänellä ei ole muistoja, sillä perhe muutti Sieviin vuonna 1976, kun Kokkolassa ei ollut lapsille päiväkotia. Isä Mauno teki tuolloin tehdastyötä Kokkolassa. Äiti Leila sai kirjastonhoitajan toimen Sievistä. Myöhemmin isä siirtyi Sievin Jalkineen palvelukseen.

Piian äiti oli taiteellisesta lahjakas ja teki savitöitä. Vuonna 1979 hän jättäytyi palkkatyöstä ja keskittyi tekemään koriste- ja käyttökeramiikkaa. Äiti aloitti yritystoiminnan perustamalla Sievin Savi -yrityksen. Isä tuli yritykseen mukaan ja yhdessä he jatkoivat yritystoimintaa 38 vuotta.

Kun vanhemmat alkoivat sairastella, Terhi Vähäsalo otti vastuun yrityksestä. Kimmo Vähäsalon ehdotuksesta päätettiin ottaa Sievi Shopiin myytäväksi myös Sievin Jalkineen jalkineita.

Piia sanoo, että yritystoiminta on elämäntapa. Hän muistelee tehneensä ensimmäiset savityönsä vuonna 1979. ”Naapurin tädit ostivat ne.”

Sievissä käydyn peruskoulun jälkeen vuorossa oli siirtyminen Ylivieskan lukioon. Lukion toisella luokalla Piia muutti omilleen Ylivieskaan. ”Olin hyvin vastuuntuntoinen ja omatoiminen. Läksyt tulivat hyvin luetuiksi ilman vanhempien valvontaa.” Hän opiskeli kielilinjalla. Ruotsin ja pitkän englannin lisäksi kielivalikoimaan kuuluivat ranska ja saksa. Valkolakin hän sai vuonna 1991.

Hallintotietietä lukemaan

Piian toiveammatti oli luokanopettaja. Lukion oppilaanohjaaja oli sitä mieltä, että johtajuus näkyy hänessä niin voimakkaana, ettei opettajan ammatti ole hyvä valinta. ”Hän oli oikeassa”, Piia toteaa vuonna 2024. Lapin yliopistossa hän valitsi kasvatustieteiden hallinnon linjan. Hallintotieteet veivät mukanaan. Sivuaineina hän opiskeli matkailua ja yritystaloutta. Kesätöissä hän ahersi Maasydämen matkailualueella, Sievissä.

”Hän valmistui hallintotieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta 1995 jossa gradun aiheena oli ’Pienten palokuntien pelastustoiminnan johtaminen’. Gradussa yhdistyi viimein kaksi sydämen asiaa – johtaminen ja pelastustoiminta. Valmistumisen jälkeen Vähäsalo pyrki Pelastusopistoon Päällystökurssille. Hän olikin ensimmäinen nainen Suomessa, joka opiskeli silloista uusimuotoista päällystötutkintoa Päällystökurssi 3:lla.” (Suomalainen ja Leinonen) 

Pelastusalan First Lady

”Piia Vähäsalo valittiin Suomen ensimmäisenä naisena pelastusjohtajaksi. Työnantajana toimi tuleva Jokilaaksojen pelastuslaitos ja vuosi oli 2003. Jokilaaksojen pelastuslaitos aloitti toimintansa vuonna 2004. Uuden pelastuslaitoksen alueeseen kuului 17 kuntaa.” (Suomalainen ja Leinonen)

Piia sanoo, että hän teki työtä koko sydämellään, ei kello 9-17. ”Pelastusalalla työskentelin unelmatyössäni. Suunnittelin väitöskirjan tekemistä pelastuslaitosten alueellistamisesta. Sen tietojen käyttämisestä olisi ollut hyötyä, kun nykyisiä hyvinvointialueita alettiin suunnitella.” Väitöskirja jäi Piialta sairastumisen takia tekemättä. Eikä sitä ole kukaan muukaan tehnyt.

Piia oli 40-vuotias, kun perinnöllinen mitokondrio-tauti puhkesi, ja hän alkoi oireilla. Mitokondriot ovat solun pienimpiä osia. Ne muuttavat ravintoaineet energiaksi. Hänen perimässään on virhe, joka aiheuttaa prosessiin häiriöitä.

Sairauspoissaolot lisääntyivät. Hän oli valmis tekemään osan ajasta etätyötä, mutta etätyö oli vielä harvinaista eikä työnantaja sitä hyväksynyt.

”Tein kymmenen vuotta töitä sellaisessa kunnossa, että sairaus haittasi enemmän tai vähemmän työn tekemistä. Välillä sai ihan tosissaan purra hammasta.” (Sarajärvi)

”Sairauden takia Vähäsalo joutui luopumaan unelma-ammatistaan ja opettelemaan olemista. Normaalisti eläkejuhlat ovat iloinen asia. Vähäsalon eläkejuhlassa tunnelma oli toki lämmin, mutta haikea.” (Suomalainen ja Leinonen) Piia sai eläkepäätöksen vuonna 2013.

”Kun rohkeus kohtaa unelmat, siellä syntyy Utua.”

”Sairauden vuoksi Vähäsalo joutui jäämään sairauseläkkeelle, mikä upotti hänet syviin vesiin, mutta vain hetkeksi. Puolen vuoden kuluttua Vähäsalon sisko ehdotti, että hän rupeaisi suunnittelemaan nahkalaukkuja. ’Olen aina piirrellyt ja suunnitellut kaikenlaista, mutta taiteellinen puoli oli vähän piilossa pelastusjohtaja-aikojen ajan.’ Lopulta ehdotuksen pohjalta syntyi Utua-tuoteperhe. Vähäsalo rakensi nahkalaukkujen ympärille itsensä näköisen brändin. Vastuullisesti tuotetuista ja värikkäistä laukuista huokuu elämänilo.” Laukkujen suunnittelusta Sievin Savi Oy:lle tuli Piialle uusi elämäntehtävä. Se toimi kuumailmapallon lailla ja nosti hänet syvistä vesistä.

Laukkumerkin nimi Utua kuvaa Piian suhdetta luontoon. Hän muistelee, että nimi tuli hänellä mieleen, kun hän katseli keittiön ikkunasta peltomaisemaa, jonka yllä leijui utua.

Aluksi Utua-tuotteita myytiin Sievi Shopeissa ja verkkokaupassa. ”Kun Langin Kauppahuoneen asiakkaat kyselivät Utua-tuotteita, epäröin tuoda niitä tänne myyntiin. Minusta tuntui, etteivät ne tänne sovi. Toisin kävi. Täällähän niiden juuri pitää olla”, Piia miettii kesäkuussa 2024, kun tuoteperhe täyttää 10 vuotta. Utua-tuoteperhe työllistää Raahessa kolme henkilöä.

Kärjän talo Kalajoella

Piia Vähäsalo ja Pasi Siipola ostivat Kalajoelta 200 vuotta vanhan Kärjän talon vuonna 2003. Talo on entinen käräjätalo. Kotipaikaksi valikoitui Kalajoki, koska Pasin työpaikka oli Raahessa ja Piian Ylivieskassa. ”Oikeastaan etsimme jo vuonna 2002 taloa Vanhasta Raahesta. Himangan talo, jonka ostimme vuonna 2019 ja joka on nyt kotimme, oli tuolloin myynnissä, mutta kauppoja ei vuonna 2002 syntynyt.”

Kärjän talon peruskorjaus vanhaa kunnioittaen oli työläs projekti. Se opetti paljon. Piia oli vielä niin hyvässä kunnossa, että pystyi osallistumaan remonttitöihin. ”Me halusimme säilyttää talon niin alkuperäisenä kuin mahdollista. Huoneiden välillä oli korkeat kynnykset.” Piia ja Pasi saivat Viisikantapalkinnon Kärjän talon kunnostamisesta vuonna 2009.

Kun Piian sairaus eteni, kynnyksistä muodostui ongelma, koska tarvittiin esteetön asunto. He eivät halunneet tuhota talon alkuperäistä ilmettä Piian sairauden takia. Uutta kotia siis ryhdyttiin etsimään, mutta ei mitään suurta remonttikohdetta. ”Ei enää ikinä”, oli Pasi vannonut Kalajoella.

Lomamatkalla pongattu talovanhus

Piia muistelee, että he olivat Pasin kanssa lomamatkalla Kreikassa, kun hän selasi netistä myynnissä olevia vanhoja taloja Raahesta. Tarjolla oli pieni mökki Kauppakadulla ja hirmuisen huonokuntoinen Langin Alakartano Pekkatorin äärellä. ”Koska talossa ei ollut lattioita, siitä voisi tehdä esteettömän”, Piia mietti. ”Kyllä kai tuo ois mahollinen”, tuumasi Pasi, ja ostopäätös syntyi sillä hetkellä.

Aluksi oli tarkoitus peruskorjata Langin Alakartano asunnoksi, jonka yhteydessä olisi pieni kahvila ja neljä majoitushuonetta. Kahvila avattiin vuonna 2017.

Piia muistelee, että heti kohta kahvilan avattua ovensa asiakkaat vinkkasivat, että täällä olisi kiva käydä syömässä ja järjestää juhlia. Suunnitelmaan tuli muutos: ei asuntoa, vaan lisää asiakastilaa.

Peruskorjausta on tehty tilan mukaan hirsiseiniä purkamatta. Moottorisahaa ei ole käytetty.

Pasi on moniosaaja: häneltä onnistuvat remontit ja asiakaspalvelu. Ilman omaa työtä Langin Kauppahuoneen elvyttäminen ei olisi onnistunut.

Piia ja Pasi muodostavat työparin. Piia suunnittelee ja hallinnoi. Pasi toteuttaa. Kumpikin on antanut kaikkensa ja koko omaisuutensa Langin Kauppahuoneen toiminnan kehittämiseen.

Langin Kauppahuone kesällä 2024

Paikka tarjoaa tarinoita ja elämyksiä purjelaivakauden Raahesta. Kahvilassa tuoksuvat tuoreet leivonnaiset. Arkipäivisin on tarjolla lounas. Majoitushuoneita on seitsemän. Juhlia voi viettää ainutlaatuisessa miljöössä. Kapteenin saunassa saa hyvät löylyt. Puodissa on tarjolla laivaruumien aarteita ja paikallisten hantvärkkäreiden töitä.

Mitä vielä? Raahen historiaan hurahtanut Piia antaa mielikuvituksensa lentää. Hän kertoo, että talviaika käytetään suunnitteluun ja asiakkaiden toiveiden työstämiseen. Kesä on varsinainen sesonki, jolloin uudet ideat saavat toteutuksen. Langin Kauppahuone työllistää ympäri vuoden 10 henkilöä. Kesätyöntekijöitä on 12.

Luova työ on Piialle paras lääke sairauden hallitsemiseen. ”Minulla on sisäinen palo, ideoita tulee koko ajan. Kirjoitan näytelmiä, joita esitetään Langin Kauppahuoneessa vierailijoille. Haluan myös luoda kauneutta toisten ihmisten elämään, ja laukkujen suunnittelu täyttää sen tarpeen”, hän kiteytti Eeva-lehden haastattelussa 29.1.2020.

”Nykyään keskitän voimavarani laukkujen suunnitteluun ja Utuan eteenpäin viemiseen. Voimien vähetessä päivä päivältä on pakko valita, mitä teen. Enää en voi olla kaikessa mukana. Langin Kauppahuone on hyvissä käsissä ja me voimme Pasin kanssa tyytyväisinä seurata, miten arki pyörii ilman meitä”, Piia sanoo kesäkuussa 2024.

”Sitoutunut henkilökunta pitää huolen arjen toiminnoista. Minä voin tehdä oman työni vaikka sängyssä maaten. Joinakin päivinä voimat eivät muuhun riitä.

Raahe-seura valitsi Piia Vähäsalon Raahen Fiiaksi vuonna 2024.