Tamperelainen ME-juoksija Olga Virtanen voitti sadalla metrillä Suomen mestaruuden seitsemän kertaa vuosina 1916-1923.  Syksyllä 1918 sadan metrin Suomen mestaruudesta kisasivat vain neljäntoista sekunnin turkulaiset. Eläintarhan kentällä ei kolmentoista pintaan pinkoneita tamperelaisia nähty. 

Olga Virtanen syntyi 13.10.1897 Tampereella ruovetissukuisen perheen nuorimpana lapsena. Virtasen puuvillatehtaalla työskennellyt Aapo-isä kuoli ennen kuin kuopuksensa ehti täyttää kahdeksaa vuotta. 

Virtanen vietti nuoruutensa Sorinahteella.  Hän edusti uransa alkuvaiheessa Tampereen Rientoa. Seuran toiminnassa oli mukana myös veljensä. Keväällä 1915 molemmat sisarukset sairastuivat keuhkotautiin – muutamaa viikkoa myöhemmin Ville-veli oli  kuollut. Sairaudesta vielä toipuva Olga Virtanen juoksi kesällä 1915 100:n metrin maailmanennätyksen. Tiedot Virtasen maailmanennätyksistä perustuvat aikalaiskäsityksiin. Virtasen aika olisi hyvin pitänyt kutinsa suuren sodan jälkeisissä kilpailuissa niin Englannissa, Saksassa kuin Yhdysvalloissakin. 

Olga Virtanen vaihtoi vuonna 1916 Tampereen Pyrintöön. Hän oli jaoston puheenjohtajatason seura-aktiivi toimien myös mm. Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitossa. Virtasen saavutukset työväenseura Riennossa eivät olleet jääneet porvarillisessa Pyrinnössä huomaamatta.  Ei ole tiedossa miten hänet houkuteltiin seuravaihtoon mutta TP:n lehdessä avoimesti tunnustettiin Virtasen ansiot jo Riennon riveissä. Tuollainen huomioiminen oli noina aikoina harvinaista. 

Olga Virtasen urheilu-ura jatkui kapinan jälkeenkin. Hän oli edelleen kalkkiviivoitetulla suoralla voittamaton, mutta ajat eivät enää petraantuneet vuosien 1915-1917 tuloksista. Virtasen osallisuudesta vuoden 1918 sotaan ei ole vielä löydetty muuta viitettä kuin olettamus että huhtikuussa Tampereen taistelussa kaatunut suutari Karjalainen oli Olgan sulhanen. Karjalaisen vivahteikkaalla Suomen kielellä laaditussa kuolinilmoituksessa ei tuoda esiin luokkatietoisuutta pikemminkin suurta surua. Ilmoituksen on allekirjoittanut Olga Virtanen.

Virtasen juoksijuus päättyi vuonna 1923, jolloin hän voitti kahdella kymmenyksellä viimeisen nuoren haastajansa kirvulaisen Anna Ovaskan. He eivät enää jatkossa voineet SVUL:n SM-kisoissa kohdata, koska seuraavat naisille avoimet yleisurheilun mestaruuskisat järjestettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tahko Pihkala ja kumppanit saivat erävoittonsa naisurheilun vastaisessa kamppailussaan. 

Olga Virtanen joutui elämään keuhkotaudin varjostamana elonsa loppuun asti.  Sairaus saavutti lopulta varastotyöntekijän ja  pikajuoksijan 11. syyskuuta 1928.   

Samana vuonna naiset osallistuivat (saivat osallistua) ensi kertaa yleisurheilussa olympiakisoihin Amsterdamissa.  Olga Virtasta jäivät kaipaamaan sisko ja veli. 

Olga Virtanen oli oman aikansa nopein, hänen ennätyksensä eivät herättäne suurta mielenkiintoa nykytulosten palvojissa. Siitäkin huolimatta Virtasen menestys pitäisi suhteuttaa siihen missä olosuhteissa – sekä omassa elämässään että maailmantilanteessa – hän ne saavutti. 

Kesällä 2021 Tampereen Pyrintö järjestää Kalevan Kisat.  Olga Virtanen levännee tuolloinkin rauhassa Kalevankankaalla.