Leena Mikkola-Riekkinen tiesi jo pikku tyttönä, että hän haluaa opiskella oikeustieteitä. Hän oli jo opiskeluaikana toiminut monissa alan työpaikoissa. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena Vihannin kunnanjohtajaksi. Raahen ja Vihannin kuntaliitoksen myötä hän sai kaupunginlakimiehen viran Raahessa – ensimmäisenä naisena siinä virassa. Vuodesta 2022 hän on toiminut Raahen kaupunginjohtajana, ensimmäisenä naisena tässäkin virassa.

Pihaleikkien kautta oppi sosiaalisuutta

Leena Riitta Kaarina Mikkola-Riekkinen (o.s. Mikkola) syntyi Oulussa 30.5.1962. Isä oli yrittäjä, äiti toimi seurakunnan lasten kerhoissa ohjaajana. Hänellä on yksi veli. Mikkolat asuivat Nokelassa, jonka kerrostaloissa asui paljon lapsiperheitä. ”Minulla oli paljon kavereita”, Leena kertoo. Kaikkiin ulkoleikkeihin oli helppo saada porukkaa. Kuka pelkää mustaa miestä, piilosilla ja hyppynarulla hyppely keräsivät lapset yhteen. ”Äiti piti taloyhtiön huoneistossa päiväkerhoa, kun olin 4-vuotias.” Nokelasta perhe muutti Karjasillalle omakotitaloon ja naapuristosta löytyi uusia leikkikavereita, joiden kanssa yhteydenpito jatkuu edelleen.

Leena kävi esikoulua Allinpuiston päiväkodissa Telkät-ryhmässä. ”Esikoulu ei tuolloin kuulunut kaikkien lasten koulutusohjelmaan.”

Leena aloitti koulutaipaleensa Nokelan kansakoulussa, josta pyrki ja pääsi oppikouluun neljänneltä luokalta. Osa vuonna 1962 syntyneistä suomalaisista lapsista pääsi jo tuolloin peruskouluun, mutta ei vielä Oulussa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Karjasillan lukiosta vuonna 1981.

Oikeustieteiden lisäksi toinen vaihtoehto olisi ollut logopedia, koska kummitäti oli puheterapeutti. Lopulta hän ei siihen koulutukseen pyrkinyt.

Rovaniemi ja oikeustiede

Ylioppilaaksi päästyään ja muutaman välivuoden jälkeen Leena pyrki ja pääsi Rovaniemelle oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Vuonna 1983 aloitti opintonsa 100 opiskelijaa, joista vain 20 oli naisia. ”Tilanne on nykyään ihan toinen. Oikeustieteen opiskelijoista enemmistö on naisia”, Leena tietää.

Oikeustiedettä opetettiin Matto Nurmisen tiloissa, koska omaa yliopistorakennusta ei vielä ollut. Hän sanoo, että kotiutui Rovaniemelle nopeasti ja löysi ystäviä. Ensimmäinen asunto oli sukulaisten luona, mutta pian hän pääsi soluasuntoon kahden toisen opiskelijan kanssa. Toinen heistä opiskeli oikeustieteellisessä ja toinen kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Soluasunnossa jokaisella oli oma huone. Keittiö ja pesutilat olivat yhteiset. ”Kyllä meillä oli lukurauha. Kämppäkaverit eivät olleet bilettäjiä”, Leena kertoo. Hän sanoo osallistuneensa ensimmäisenä vuonna opiskelijajärjestön järjestämiin tapahtumiin usein mutta hän ei ollut mukana oppilasjärjestön hallinnossa.

Rovaniemelle muutti myös hänen tuleva aviomiehensä, joka opiskeli metsäalaa. Nuoret olivat tavanneet vuonna 1982 Oulussa. Nuori pari vuokrasi kaksion Ounasrinteeltä. Avioliiton solmittuaan Leenan oli vaihdettava pankkia ja vakuutusyhtiötä miehen ehdotuksesta. ”Halusin pitää kuitenkin oman nimeni ja sukunimeksi tuli Mikkola-Riekkinen.”

Opintoja etänä

Ensimmäisinä opintovuosina yliopiston luennoilla oli oltava läsnä. Sen jälkeen opiskelu sujui pitkälti etänä ja vain tentteihin osallistuen.

Opiskeluvuosina Leena teki kesätöitä pankin lainaosastolla, Oulun tuomiokunnassa lainhuutoja ja rasitustodistuksia kirjoittaen ja enemmänkin lakiasiaintoimistossa monenlaisia lakiasioita hoitaen. Alan töitä hän on saanut hyvin jo opiskeluaikoina. Hän on hoitanut aikoinaan myös vs. nimismiehen virkaa Varpaisjärvellä. ”Minut on toivotettu tervetulleeksi kaikkiin työpaikkoihin. Tällä alalla pätevyys ratkaisee eikä sukupuolella ole väliä”, hän kertoo.

Leena on suorittanut oikeustieteen kandidaatin opinnot, joka on ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnon uudistuksen myötä hänellä on lupa käyttää oikeustieteen maisterin arvoa. Hän on suorittanut myös johtamisen erikoisammattitutkinnon ja hyvinvointijohtamisen täydennysopinnot.

Vihannin kuntaan johtajaksi

Nuoripari muutti vuonna 1988 Raaheen. ”Sitten miehen työn perässä muutettiin Nivalaan ja sieltä Vihantiin.” Vihannissa Leena valittiin ensin kunnan hallintojohtajaksi ja vuonna 2002 kunnanjohtajaksi – ensimmäisenä naisena tässä virassa.

Hän arvostaa sitä, että Vihannin valtuusto uskalsi valita nuorehkon naisen, vaikka hakijoiden joukossa oli miehiäkin. ”Kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa oli aina hyvä tunnelma”, hän muistelee.

Vuodet Vihannissa olivat työntäyteisiä. Perheessä elettiin lapsiperhearkea. Ensimmäisen lapsen hoitopaikka oli yksityinen, muille lapsille järjestyi paikka ryhmäperhepäiväkodissa. ”Onneksi aviomiehellä oli säännöllinen työaika kello 8.00 – 17.00 muuten lastenhoito olisi ollut mahdoton järjestää.”

Vihannissa kunnanhallituksen kokoukset alkoivat klo 18.30 ja kunnanvaltuusto klo 19.00. Leena yritti saada asiat käsiteltyä kohtuullisessa ajassa, että ehti kotiin ennen lasten nukkumaanmenoa.

Toimenkuvaan kuului paljon toimikuntia, yritystapaamisia ja yleensäkin paljon iltamenoja. Vihannin kunnanjohtajana Leena toimi vuoden 2012 loppuun saakka. Hän vastasi oman virkansa ohessa Vihannin ja Raahen kuntaliitosprosessista aikataulutuksineen ja vaadittavine asiakirjoineen. Kuntaliitos toteutettiin Suomen ennätysajassa. Hän jäi Vihannin kunnan historiaan viimeiseksi kunnanjohtajaksi, sillä vuoden 2013 alussa Vihannin kunta liitettiin Raahen kaupunkiin.

Kuntaliitoksen mukana Raaheen

Kuntaliitoksessa Vihannin kunnan työntekijät siirtyivät Raahen kaupungin työntekijöiksi ”vanhoina työntekijöinä”. Kari Karjalainen toimi tuolloin Raahen kaupunginjohtajana ja jatkoi siinä tehtävässä myös kuntaliitoksen jälkeen.

Leena sai kaupunginlakimiehen viran – ensimmäisenä naisena Raahessa. Hänellä oli toimeen vaadittava koulutus. Toimenkuvaan kuului hyvin monenlaisia lakiasioita, kokousten valmistelua ja päätösten toimeenpanoa. Hänen kontollaan olivat myös erilaisten sopimusten laatiminen. ”Yksityisten ihmisten asiat eivät kaupunginlakimiehelle kuulu toisin kuin joku kuntalainen ajatteli hänelle soittaessaan”, Leena täsmentää. Hän edusti Raahen kaupunkia joskus myös käräjillä riita-asioissa.

Kun Kari Karjalainen siirtyi hoitamaan erityisasiantuntijan tehtävää, kaupunginjohtajan paikka tuli auki. Virkaan valittiin Ari Nurkkala. ”Hävisin hänelle kaupunginvaltuustossa yhdellä äänellä”, Leena toteaa.

Keväällä 2022 Nurkkala siirtyi yksityissektorille ja Leena valittiin kaupunginjohtajaksi kolmen vuoden määräajaksi. Hän on ensimmäinen nainen tässä tehtävässä Raahessa. Joulukuussa 2024 kaupunginjohtajan virka tuli jälleen julkisesti haettavaksi toistaiseksi voimassa olevana. Leena haki virkaa ja hän tuli valituksi jatkamaan tehtävässä.

Kaupunginjohtajan työ on hyvin paljon myös iltatyötä. Hänen toivotaan osallistuvan monenlaisiin tilaisuuksiin kaupungin omien tilaisuuksien lisäksi. Häntä työllistävät kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokousten lisäksi monet toimikunnat, työryhmät ja erilaiset verkostot. Kaupunginjohtajan odotetaan olevan esillä ja näkyvillä. Hänen tulee ajaa kaupungin etuja ja pitää suhteita yllä yritysmaailmaan ja muihin toimijoihin niin paikallisesti, alueellisesti kuin kansainvälisestikin.

Raahen virkauransa merkittävimpänä saavutuksena Leena pitää Prisman tuloa Mettalanmäelle. Iso rakentamiseen soveltuva alue oli vuodesta toiseen tyhjillään. ”Sitten Arinan eräs johtaja tuli puheilleni kesällä 2022 ja tiedusteli aluetta Prismalle, koska nykyiselle paikalle sitä ei voi laajentaa”, Leena kertoo. Hän tietää, että hanke jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. ”Tässä työssä ei voi miellyttää kaikkia.” Usein yrittäjät ottavat yhteyttä ja toivovat, että hän vauhdittaa asioita, esimerkiksi kaavoitusta.

Asukasluvun vähäneminen on Leenan mielestä kaupungin haasteista suurin tällä hetkellä. Siitä seuraa, että koulujen oppilasmäärät vähenevät. ”Tietysti toivotaan, että Raaheen muuttaa enemmän lapsiperheitä ja kouluihin riittää oppilaita, mutta myös vaikeita ratkaisuja on pakko pystyä tekemään.

Mikkola-Riekkinen sanoo olevansa luonteeltaan kehittäjä ja haluavansa kehittää asioita siihen suuntaan, että Raahessa on kaikilla raahelaisilla entistä parempi asua ja elää.

– Investointejahan me tänne tarvitsemme. Satamahanke on lähtenyt nyt käyntiin, ja jatkossa on isoja asioita tulossa ja hyvällä yhteistyöllä ne saadaan onnistumaan. Tahdon viedä Raahea kasvu-uralle”, hän totesi Raahen Seudun haastattelussa 26.3.2025.

Omaa aikaa yksinlaulun parissa

Leena kertoo, että soittelee pianoa omaksi ilokseen. Yksinlaulu on hänelle tärkeä henkireikä. Kuorossa laulaminen ei onnistu epäsäännöllisen työn takia. ”Harjoituksissa tulisi voida käydä säännöllisesti eikä se onnistu. Yksinlaulutuntien aikoja voi muuttaa joustavasti”, hän taustoittaa kesäkuussa 2025. ”Lenkkeily koirien kanssa ja puuhastelu lastenlasten kanssa on parasta irtautumista hektisestä arjesta.”