Raahen taidemaalareista ei kovin moni ole päässyt matrikkelitaiteilijoiden joukkoon. Kerttu Ojanlatva on yksi heistä. Hän vaikutti Raahen kulttuurikentässä taiteilijana, opettajana ja taidekriitikkona. Hän kirjoitti runoja ja novelleja. Hän sai Raahen kaupungin taidetunnustuspalkinnon vuonna 1998.

Lapsuus Annalassa

Kerttu Anja Ojanlatva (o.s. Kopsakangas) syntyi 25.6.1925 Pyhäjoella. Kertun isä Hannes Matias Kopsakangas oli syntynyt 21.9.1897 U.S.A:ssa ja kuoli 24.9.1957 Pyhäjoella. Hänen äitinsä Sylvi Elisabet (o.s. Oja) oli syntynyt 7.10.1901 Pyhäjoella ja kuoli 21.9.1987 Raahessa.

Kopsakankaat asuivat Pyhäjoen Keskikylän Kotilassa pientilalla, joka ei yksin tuottanut perheelle elantoa, vaan isä Hannes hankki lisätuloja milloin mistäkin. Kesällä 1934 hän pääsi kesätöihin Annalan tilalle. Seuraavana vuonna kunnanisät tarjosivat hänelle vakituisen pehtoorin paikan pian alkavaan kunnalliskotiin. Vappuna 1935 perhe muutti Annalaan ja Kotilan tila jäi tyhjilleen. Kerttu asui 12 vuotta Annalassa, Pyhäjoen nykyisessä kotiseutumuseossa.

Seminaarista kansakoulunopettajaksi

Kevättalven vuonna 1942 Kerttu Kopsakangas vietti Ylitornion kansanopistossa. Kesällä hänet kutsuttiin Pyhäjoelle kansanhuoltoon kortteja jakamaan, ja sitä työtä jatkui kunnanvirastossa ja työvoimatoimistossa, kunnes hän aloitti opinnot Raahen seminaarissa.

Raahen seminaari oli vielä niihin aikoihin sotasairaalana, opetus aloitettiin vasta lokakuussa eikä seuraavana vuonna pidetty koko syyslukukautta ollenkaan, joten koulu alkoi vasta tammikuussa. Niinä aikoina Kerttu työskenteli kunnantoimistossa milloin missäkin tehtävässä.

Seminaarin hän kävi Annalasta käsin siten, että pitkät viikot, lauantaitkin hän asui Raahessa, ja lauantai-iltana matkusti kotiin eväitä hakemaan, sillä sodanaikana sai kaupungista asunnon parhaiten ruokapalkalla. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1948. Tässä vaiheessa Amor oli liikkeellä nuolineen, ja Kerttu astui papin aamenille Antti Ojanlatvan kanssa. Pariskunnan esikoinen Anneli syntyi vuonna 1949.

Opettajana monissa kyläkouluissa

Kertun työura eri kouluilla kesti 37 vuotta. Eläkepäivät koittivat vuonna 1985.

Kertun ensimmäinen monista työpaikoista oli Kempeleen Ketoperän koulu. Sieltä Ojanlatvat muuttivat Utajärvelle, jossa vuonna 1953 syntyi Vesa-poika.

Utajärven jälkeen pariskunta työskenteli Pyhäjoella Kopiston koulussa ja sen jälkeen Saloisissa.

Opettajapariskunta muutti vuonna 1960 Vilminkoon, jossa Kerttu toimi Vilmingon koulun opettajana vuosina 1960–1972. Antti puolestaan toimi Vilmingon koulun opettajana vuosina 1960–1967 ja Lumimetsän koulun opettajana vuosina 1969–1970. Vesa Ojanlatva muistelee aloittaneensa kansakoulun Vilmingon koulussa vuonna 1960.

Vihannin vuosien jälkeen Kerttu työskenteli kuvaamataidon opettajana Rovaniemellä. Pariskunta tuli Raaheen 1970-luvun alussa, jolloin Kerttu sai Raahen yhteislyseosta vt. nuoremman lehtorin paikan vuosiksi 1970-1974. Hän opetti kuvaamataitoa ja kaunokirjoitusta. Vuodet 1974-1985 hän toimi peruskoulun opettajana Keskuskoulussa.

Taiteilijana oman aikansa edelläkävijä

”Ojanlatvan paras tuotanto hänen luovimmalta kaudeltaan 1960-70 -luvuilta on maalattu niillä Oulun ja Raahen seudun kaksiopettajaisilla kouluilla esimerkiksi Vilmingossa, jossa hän asui opettajamiehensä Antin kanssa ja jossa hän maalasi yötä myöten koulupäivien jälkeen. Toisaalta moni työ on syntynyt Raahen Ruottalon kesähuvilalla.” (Kallio 2005)

Kerttu aloitti maisemamaalarina. Abstrakti taide oli vallalla 1960-luvulla ja Kertulle tämä sopi. Uransa aikana hän kokeili taidesuuntia konstruktivismista kubismiin ja pointillismista kinetiikkaan. Välillä hän maalasi välillä myös maisemia ja kukkia. Öljyväritekniikasta hän siirtyi iän myötä maalaamaan akvarelleja.

”Taiteilijana muuntuminen ja uusien tekniikkojen ja taitojen opiskelu on ollut Ojanlatvalla ominaista. – En ole jäänyt yhteen kohtaan ja ajatellut, että nyt olen suuri taiteilija, vaan olen halunnut tietää lisää.” (Kallio 2005)

Kerttu toimi opettajana lukuisilla taidealan kursseilla: kotiteollisuuskoulu vuosina 1976-1977, Raahen kaupungin kuvaamataidon ohjaava opettaja vuosina 1978-1985, taideleirien ohjaaja vuosina 1975-1989, Raahen työväenopiston taidekerhon ohjaaja vuosina 1972-1984, ja Raahen kesäyliopiston taidekurssin ohjaaja vuonna 1980.

Kerttu Ojanlatva nukkui ikiuneen 1.2.2015 Raahessa.

Julkinen toiminta

Vuosina 1977-1984 Raahen kulttuurilautakunnan jäsen
Vuosina 1980-1990 Suomen Arvostelijain liiton jäsen
Suomen Taiteilijaliiton jäsen
Oulun Taiteilijaseuran jäsen vuodesta 1964, johtokunnan jäsen vuosina 1964-1965
Ylivieskan Taiteilijayhdistyksen jäsen vuodesta 1964 (ainaisjäsen)
Raahen Taiteilijayhdistyksen kunniajäsen
Piirustuskilpailujen ja taidenäyttelyiden jyryttäjä

Näyttelyitä

Vuonna 1962 teoksia oli ensi kerran näyttelyssä Vaasassa ja Oulussa
Yksityisnäyttelyitä 1990-luvulle saakka
Lukuisia yhteis- ja ryhmänäyttelyitä koti- ja ulkomailla
Vuosina 1968 ja 1990 näyttely Helsingin Taidehallissa
Ulkomailla muun muassa: Leverkusen, Saksan Liittotasavalta 1968, 1970, Boden, Ruotsi 1970, 1976, DDR 1971-73, Skeffteå, Ruotsi 1979, Wien, Itävalta 1984
Vuonna 1984 Raahen oppikoulun 100-vuotisjuhlanäyttely

Kokoelmat

Raahen ja Ylivieskan kaupungit, Pyhäjoki: Keskuskoulu ja kunta, Raahen aluesairaala ja Kunnalliskoti, Oulaskankaan sairaala, Vihannin Osuuspankki, Raahen Osuuspankki, Alpuan Seudun Osuusmeijeri, Outokumpu Oy Vihannin kaivos

Tietoja kuvan maalauksesta

Maalauksessa on palanen Laivurinkadun taloja. Kaikki talot on purettu liikerakennuksen tieltä. Ojanlatvat asuivat keskimmäisessä talossa Raaheen muutettuaan. Pieni keltainen talo toimi Kertun ateljeena, jossa oli usein kesäisin avoimet ovet yleisölle.