Raahen kaupunginhallitus myönsi Jaana Ritolalle Pro Raahe -mitalin nro 124 vuonna 2023. Perusteluina mainittiin muun muassa se, että hän on kehittänyt alueemme ammatillista toisen asteen koulutusta, jolla on ollut merkittäviä vaikutuksia Raahen seutukunnan elinkeinoelämälle, nuorten työllistymiselle ja hyvinvoinnille. Työhön intohimoisesti suhtautuvalle Jaanalle myös perhe ja synnyinkaupunki Raahe ovat hyvin tärkeitä.

Turvallinen lapsuus

Kun Jaana (o.s. Asukas) syntyi 3.9.1979 vanhempiensa esikoiseksi, Asukkaan perhe asui Paraatinmäellä rivitalossa. Vuonna 1981 hän sai pikku veljen.

Jaanan isä työskenteli metalliteollisuudessa monissa eri tehtävissä: asentajana, työporukan nokkamiehenä ja työhönottajana. Myöhemmin 1990-luvulla hän perusti Tapset-nimisen yrityksen. Äiti työskenteli työvoimatoimistossa. Jaana sai omasta mielestään kasvaa tavallisessa ja onnellisessa perheessä. Asukkaat muuttivat Antinkankaalle, kun Jaana oli kolmevuotias. Vanhemmat ovat kertoneet, että he etsivät asuntoa, josta lapsilla olisi turvallinen koulumatka. Sopiva rivitalohuoneisto löytyi näköetäisyydeltä Antinkankaan koulusta. ”Koulumatkaa oli vain pyörätien yli. Siis todella turvallinen asuinpaikka. Pisimmät ystävyyssuhteet muodostuivat myös noihin aikoihin ja ovat kantaneet tähän päivään asti.”

Ovikello soi usein. ”Pääseekö Jaana ulos?” Jaana muistelee, että leikkikaveria mentiin hakemaan kotoa. Lankapuhelimia oli, ja hänellä on edelleen ulkomuistissa parhaimpien kavereiden lankalinjojen numerot. Kännyköitä ei ollut vielä kenelläkään. Jos kaveri ei ollut kotona, vanhemmilta sai leikkipaikan osoitteen. ”Sitten vain liityttiin porukkaan.”

Antinkangas oli Jaanan lapsuudessa hyvä ja kasvava alue, jossa asui paljon lapsiperheitä. Kavereista ei ollut puutetta. Urheilukenttä sijaitsi kodin vieressä. Vapaa-aika kului talvella luistellen. ”Meidän eteisessä saattoi olla joskus kymmenkunta kenkäparia, kun kaverit vaihtoivat siellä luistimet jalkaan”, Jaana nauraa. Kesäisin lapset pelasivat kentällä pallopelejä. Myös kymmenen tikkua laudalla ja pallo paikalla olivat suosittuja leikkejä. Lapset saivat vipeltää vapaasti turvallisessa ympäristössä.

Kun ikää oli karttunut tarpeeksi, Jaana pelasi pesäpalloa ja koripalloa seuratasolla. Lukiovuosina harrastusvalikoimaan tuli naisvoimistelu. Määrätietoinen tyttö ohjasi iltaisin ja viikonloppuisin omia voimisteluryhmiä. Tämä antoi hyvää kokemusta myös tuleville työvuosille.

Saaristossa retkeily kuului tärkeänä osana Jaanan lapsuuteen. Tämän kokemuksen hän on siirtänyt lapsilleen. Hän puhuu lämpimästä lähimatkailun ja Raahen kauniin saariston puolesta. ”Meillä on Suomen kaunein helmi täällä lähellä, joka tarjoaa ihania elämyksiä paikallisille ja jota voidaan ylpeästi esitellä myös läheltä ja kaukaa tuleville vieraille ja matkailijoille.”

Hyvät koulukokemukset

Jaana kertoo, että hänelle on jäänyt kouluvuosilta hyvät muistot. Antinkankaan ala-aste ja Seminaarin yläaste antoivat hyvä eväät Raahen lukioon. Moneen lapsuus- ja kouluvuosien kaveriin on säilynyt ystävyyssuhde näihin päiviin asti.

Jaana valitsi lukiossa pitkän matematiikan. Reaaliaineet kirjoitettiin vanhaan tapaan yhtenä kokeena. Lukiovuosista ovat jääneet mieleen mukavina muistoina ja kouluvuosien kohokohtina vanhojen päivän tanssit ja penkkarit. ”Tavoitteeni oli lähteä lukion jälkeen opiskelemaan opettajaksi.”

Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1998. Saman vuoden syksyllä hän lähti opiskelemaan Oulun yliopistoon. Vuonna 2002 hän valmistui opettajaksi (FM / filosofian maisteri) ja kolme vuotta myöhemmin ekonomiksi (KTM / kauppatieteiden maisteri). ”Opettajan opintojen rinnalla myös kauppatieteet kiinnostivat ja niinpä opiskelin kaksi tutkintoa rintarinnan.”

”Hän koki opiskeluaikana, että opintokokonaisuuden laajentaminen myös kauppatieteiden puolelle voisi olla hyödyllistä ja tutkinnot tukisivat toisiaan hyvin myös työelämässä. Tämä päätös heijastuu tänä päivänä varsin oikeanlaisena, sillä Ritola tekee töitä koulutuskuntayhtymän johtajana ja rehtorina.” (RS 6.12.2024). Yliopisto-opintojen loppuvaiheessa hän toimi iltaisin tuntiopettajana Oulun Ammattikorkeakoulussa tradenomi-opiskelijoille.

Työelämässä tyvestä puuhun nousten

Jaanan työura on ollut monipuolinen. Ensimmäiset työpaikat hän otti haltuun jo kouluvuosina. Yrittäjäperheen tyttönä hän oppi jo nuorena asenteen, että kaikki työ on arvokasta. Kaikki työ opettaa. Ihan ensimmäisissä työtehtävissä K-kaupassa hän ahkeroi kesäisin apulaisena ja myyjänä. Nuoruuden loma-aikoina vierähti monta vuotta myös vanhempien kunnossapitoalan yrityksessä Tapsetissa, jossa hänelle annettiin mahdollisuus monipuolisiin työtehtäviin ja kokemuksen myötä lisääntyvään vastuuseen. ”Isän yrityksessä jaoin nuoruusvuosina polkupyörällä työmailla haalareita ja merkkasin työkaluja. Kun ikää karttui tein toimistotöitä, siivosin ja osallistuin yrityksen kehittämiseen. Kaikkea mahdollista olen saanut tehdä.”

Yliopisto-opintojen jälkeen hän sai työpaikan Pohjois-Pohjanmaan yrittäjistä projektipäällikkönä. Projektipäällikön ominaisuudessa hänellä oli näköalapaikka Pohjois-Pohjanmaan yrityselämään. ”Työ oli mieluisa ja antoi mahdollisuuden tutustua laajaan pohjoisen yrittäjäverkostoon. Näistä työvuosista on jäänyt hyviä yhteistyökumppaneita vielä näihin vuosiin.”

Yrittäjäjärjestön jälkeen Jaana siirtyi koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämisen pariin Pohtoon, jossa hän pääsi työskentelemään tutkintotavoitteisen ja yrityskohtaisen koulutustarjonnan parissa teollisuuden ja julkisen sektorin asiakkaiden kanssa.

Pohtossa Jaana toimi aluksi johtamisen ja esihenkilötyön koulutusten kehittämispäällikön tehtävässä ja siirtyi muutamaa vuotta myöhemmin kehittämisjohtajan tehtävään vastaten johtamisen koulutusten liiketoiminta-alueesta. Organisaatiomuutoksen myötä Jaanan toimenkuva laajeni liiketoimintajohtajaksi, jossa hän vastasi organisaation koko koulutusliiketoiminnasta kattaen tekniikan ja johtamisen koulutustarjonnan. Työsuhde Pohtossa kesti lähes 10 vuotta.

Koulutuskeskus Brahe – kotiseuturakkaus motivaationa

Jaana on toiminut nykyisessä työssään Koulutuskuntayhtymä Brahen kuntayhtymän johtajana vuodesta 2016 saakka. ”Itse ajattelee, että työ on aina tärkeää, ja kaikki mitä on tehnyt, on tosi tärkeää, mutta Raahen eteen tehtävä työ on ekstrajuttu. Haluan omalta osaltani tehdä kaikkeni, että Raahen seutukunnan koulutus kehittyy sekä toisen asteen että korkea-asteen osalta. Pyrimme tuomaan oman osamme myös elinkeinoelämän kehittämiseen, myös sitä pidän tärkeässä roolissa. Olen kiitollinen yritys- ja elinkeinoelämän toimijoille yhteistyöstä, mitä on saatu tehdä. Ollaan hyvä kompaktin kokoinen alue, ja täällä on tosi mutkattomat ja luottamukselliset välit”, Ritola alleviivaa ja jatkaa. ”Jos miettii tätä seitsemää vuotta tässä nykyisessä tehtävässä koulutuspuolella, varsinkin ammatilliseen koulutukseen on tullut valtava määrä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä uudistuksia. Henkilökunta on siinä isossa roolissa. Iso kiitos ja hatunnosto koko porukalle.” (RS 6.12.2023)

Jaana sanoo kesäkuussa 2024, että koulutus ja sen kehittäminen ovat hänelle intohimo. Koulutuskeskus Brahe tarjoaa elämäneväät nuorille aikuisväestöä unohtamatta. ”Pidän tärkeänä, että kaikki nuoret löytävät oman polkunsa elämässä ja saavat mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. Nykypäivänä on myös hirmuisen tärkeä muistaa pitää osaamisestaan huolta työelämän varrella. Aikuisväestön koulutus ja alan vaihtajat ovat tärkeässä roolissa. Monialainen toisen asteen ja korkea-asteen koulutustarjonta tuovat elinvoimaa tälle alueelle.” Yrittäjäperheen tytär näkee Raahen tulevaisuuden valoisana ja alueelle kohdistuu mielenkiintoisia vihreän siirtymän liiketoimintamahdollisuuksia ja teollisia investointeja.

Akut latautuvat saaristossa

Perhekeskeisenä ihmisenä Jaana haluaa äitinä mahdollistaa lasten harrastukset ja nimeää yhdeksi harrastuksekseen 14- ja 16-vuotiaiden lasten kuskaamisen harjoituksiin. Koira pitää hänet liikkeellä ja sen kanssa on mukava liikkua luonnossa. Joku vuosi sitten Jaanaan iski neuloosi. Luppoaikoina puikot kilkattavat ja syntyy puseroita ja sukkia.

Mökkeily ja saaristossa retkeily kuuluvat Ritolan perheen kesiin. Myös Jaanan puoliso on Raahesta kotoisin ja merielementti vetää kumpaakin puoleensa. ”Melonta, veneily, suppailu”, hän luettelee.

Kesän kohokohdan Jaana kuvailee näin: ”Pläkä-tyyni meri. Melonta Taskun taakse ilta-auringon laskiessa. Ei ole mitään kauniimpaa maailmassa. Se on rauhan paikka.”