Lahden kansanopiston ”Kansanopistokaikuja” lehdessä erottuu lahjoittajien listasta yksi nimi. Hilma Rusinen on lahjoittanut moninkertaisen tuhansiin kohoavan summan rahaa opistolle verrattuna lahtelaisten porhojen satasiin ja virkamiesten kymppeihin. Kuka oli tuo Hilma? Kuinka suurperheen ”ynnä muu” tytär pystyi mahdollistamaan lukuisten vertaistensa opiskelun?

Hilma Rusinen syntyi huhtikuussa 1886 kaksosena Asikkalan Särkijärven Brusilassa. Hänen ja kaksoisveljensä kohtalot limittyvät vielä vuosia myöhemmin. Elämänsä jo vakiinnuttanut Hilma etsii amerikansuomalaisessa lehdessä tietoa kaksoisveljensä olinpaikasta – turhaan. Elämänhallintansa menettänyt Kalle on ampunut itsensä minnesotalaisella lautatarhalla.

Rusinen oli opiston entinen oppilas. Ahkerana ja tunnollisena tyttönä muistettu talvikaudelta 1907-1908. Syksyllä 1907 Rusisen isä oli kuollut. Hilmaa ei kuitenkaan oteta pois opistosta, jonkun tahon on pitänyt huolehtia siitä että nuori nainen saa käydä koulunsa loppuun? Se on voinut vaikuttaa Rusisen myöhempiin ratkaisuihin vaikka hän oli yli kuuden tuhannen kilometrin päässä entisestä opinahjostaan?

Helmikuussa 1909 on Atilantilla kylmää – kylmempää oli luvassa.

Hilma Rusinen jättää Suomen helmikuussa 1909. Määränpää on Virginia, Minnesotassa. Hän matkustaa Atlantin yli Hesperian laivalla, jonka kohtaloa oli 1915 joutua saksalaisen sukellusveneen saaliiksi. Perheestä oli kaksosten lisäksi lähtenyt – ja tuli lähtemään – muitakin sisaruksia siirtolaisiksi.

Rusinen ei jäänyt Minnesotaan omiensa joukkoon vaan hän teki itsenäisen ratkaisun. Alaskan territorioon katosivat tuohon aikaan monet suomalaismiehet, joilla oli ehkä muutolle muitakin syitä kuin ansiotulot. Hilma Rusinen ei mennyt mitään piiloon vaikka työskentelikin huomiota karttaen. Rusinen oli vuosikymmeniä Alaskan kuvernöörien palveluksissa. Hän aloitti lehtitietojen mukaan 1914, muista lähteistä on todettavissa että pesti territorion vallan ytimessä kesti ainakin 1930-luvulle asti. Ms. Hilma Rusinen on mm. merkitty vuoden 1930 väestönlaskennassa kuvernööri Parksin palvelukseen.

Viimeinen kunnon ateria – Rusinen tarjoilee presidentille

Rusinen sai Yhdysvaltojen kansalaisuuden 1923. Kyseinen vuosi oli muutenkin dramaattinen. Presidentti Harding matkasi Alaskaan, paluumatkalla hän dramaattisesti -jälkipuheita ja salaliittoteorioita aiheuttaen – kuoli. Harding sivusi uransa viimeisessä puheessa Suomea. Loistavana puhujana mutta kelvottomana presidenttinä pidetty Harding piti sen Seattlessa palattuaan Juneausta. ”Jos suomalaiset omistaisivat Alaskan, he kolmessa miespolvessa tekisivät siitä yhden nykyajan kehittyneimmistä valtioista”. Harding ei ehkä ollut tavannut karuimpia suomalaisia koukkupolvisia mainareita, sen sijaan Hilma Rusisen. Häntä lienee myös opastettu suomalaisista kuvernööreistä 1800-luvun Alaskassa.

Elokuvanteon eksotiikkaa

Alaskassa kuvattiin suuren budjetin elokuvaa 1932. Hollywood veteraani W.S. Van Dyken ohjaama Eskimo on oman aikamme näkökulmasta nimeltään tökerö. Elokuvassa on kuitenkin useita kohtauksia, jotka dokumentoivat inuiittien kulttuuria mm. kalastusta. Van Dyke oli myös vaatinut että paikallisten näyttelijöiden on saatava puhua elokuvassa omaa äidinkieltään. Hilma Rusinen lähetti filminteosta valokuvan kansanopiston lehteen. Jutun mukaan Rusinen olisi elokuvassa (tai kuvauksissa) lastenhoitajan roolissa. Elokuva on katsottavissa (kirjoitushetkellä) Youtubessa.

Rusinen lähetti entiseen opistoonsa rahan lisäksi valokuvia ja kirjeitä. Liekö ne enää tallella? Lehteen on varmaan valikoitunut vain osa. Kansanopistokaikuja-lehti oli Rusiselle tärkeä. Hän tilasi sen vuosittain ensimmäisten joukossa.

Lokakuu 1967

Rusinen muisteli määrällisesti valitettavan vähäisen otannan (Kansanopistokaikuja lehden artikkelit) perusteella kansanopistoa suurella kiintymyksellä. Hän kirjoittaa kuinka hän vei ”kultaisen murun” Alaskaan. Mitä tuo kulta oli paikassa, jonne tuhannet olivat aikanaan ahneuksissaankin taivaltaneet saadakseen sitä enemmän kuin hippusen vaskoolin pohjalla? Rusiselle se oli ahkeruutta ja työteliäisyyttä; ”vaatimattoman palvelijan ammattinsa” harjoittamista mahdollisimman hyvin. Se oli niitä aatteita, joita hän oli talven 1907-1908 aikana Lahden kansanopistossa omaksunut. Rusiselle kansanopistosivistys oli arvo, joka pysyi alati kultakannassa. Se takasi muuten kouluttamattomalle nuorelle mahdollisuuden oppia erottamaan hyvä pahasta ja tekemään elämässään yhteiskuntaakin edistäviä ja säilyttäviä ratkaisuja.

Samoihin aikoihin kun Che Guevara ammutaan Boliviassa kuoliaaksi, menehtyy Hilma Rusinen 81-vuotiaana Kaliforniassa.