Opettaja Hanna Wegelius o.s. Bergroth syntyi Ähtärissä 1847 ja kuoli Helsingissä diakonissalaitoksella vuonna 1906 vaikeaan sairauteen 59-vuoden ikäisenä.

”Erittäin lahjakas ja samalla lujaluontoinen oli tämä Pohjanmaan metsänperiltä tullut nainen, kaksi etevää nimeä oli hänen syntynsä takana: Stenbäck oli äiti ja Bergroth isä; Ähtäri oli syntymäpaikka.” Näin kirjoitti naisasianainen Lucina Hagman Naisten äänessä numerossa 12 vuodelta 1906.

Opiskelua Jyväskylän seminaarissa

Hanna Wegeliuksen isä oli varapastori Carl Edvard Bergroth (1813-1890). Hänet oli vihitty papiksi vuonna 1838. Hanna äiti oli Carolina Amalia Stenbäck (1813-1906). Perheessä oli neljä lasta.

Hanna opiskeli Jyväskylän seminaarissa opettajaksi 1870-luvulla. Hänen kurssitovereitaan oli mm. Lucina Hagman, joka muisteli Hannalle omistetussa muistokirjoituksessa Hannan sulhasen Martinin käynnistä seuraavasti: ”Hän oli jo silloin kihloissa Martin Wegeliuksen kanssa, joka kerta kävi Jyväskylässäkin morsiantaan tapaamassa, ja ihastutti meitä seminaarilaisia kauniilla soitollaan, jota hän eräänä talvi-iltana esitti piaanolla luokkasalissa – muutamien morsiamensa ystävien pikkupiirissä.”

Seminaarin jälkeen Martinin mennessä ulkomaille opiskelemaan Leipzigin konservatorioon Wienissä ja Münchenissä opetti Hanna Kuopiossa ruotsin kieltä sikäläisessä tyttökoulussa.

Sitten tuli muutto Helsinkiin, jossa hän opetti vastaperustetussa yksityisessä tyttökoulussa. Martin päätti ulkomailla opiskelunsa ja tuli takaisin kotimaahansa. Hanna Bergroth ja nuoruudenystävänsä Martin Wegelius vihittiin vuonna 1873. Heille syntyi tytär Else, joka kuoli aivan pienenä.

Aviomiehenä Martin Wegelius

Hanna Bergrothin aviomiehestä etevästä musiikkipedagogista Martin Wegeliuksesta (1846-1906) tuli suomalaisen musiikinopetuksen merkkihenkilö. Martinin lapsuus vietettiin pietistisessä ja askeeettishenkisessä kodissa. Hänen isänsä oli yliopistonkamreeri Adolf Wilhelm Wegelius ja äiti Sofia Charlotta Fredrika Wendell. Kodista puuttui iloisuus ja kaikki taiteetkin edustivat syntiä, ei edes ikkunaverhoja ollut. Kaikesta tästä huolimatta musiikki tuli olemaan Martinin koko elämä. Hän perusti Sibelius-Akatemian edeltäjän Helsingin musiikkiopiston vuonna 1882 ja toimi laitoksen johtajana sekä musiikinteorian opettajana kuolemaansa saakka. Hänen ansiotaan on, että muusikoiksi ja säveltäjiksi aikovat saivat hyvän pohjakoulutuksen. Martin Wegelius sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1902. Hänet kutsuttiin Tukholman Kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi 1904.

Lucina Hagman kirjoittaa muistokirjoituksessa siitä roolista, mikä Hanna Wegeliuksella oli tunnetun miehensä rinnalla. Ja se ei suinkaan ollut vähäinen rooli.

”Päivälehdet ovat kertoneet Hanna Wegeliuksen jalostuttavasta vaikutuksesta mieheensä, hänen avustajatoimestaan miehensä elämäntehtävässä ja hänen unhottumattomasta huolenpidostaan musiikkiopiston oppilaista.”

Martin Wegelius kuoli 59-vuotiaana maaliskuussa vuonna 1906. Hänen vaimonsa Hanna kuoli saman vuoden marraskuussa.

Vikan ja Martin Wegeliuksen muisto -säätiö

Wegeliukset hankkivat itselleen Persbölen kylästä kesäpaikan Vikanin vuonna 1894. Pariskunnan kuoleman jälkeen kesäpaikka jäi Vikan-rahastolle ja musiikkiopiston käyttöön. Oppilaat ja ystävät kokosivat varoja perustaakseen tuon rahaston. Osalla varoista ostettiin Vikan-palstatila Hanna Wegeliukselta ja se toimi muusikoiden lepokotina.

Martin Wegeliuksen muisto -säätiö perustettiin vuonna 1931. Säätiö jatkoi Vikan-rahaston toimintaa. Vuoden 1931 sääntöjen mukaan säätiön tarkoituksena oli ylläpitää Vikan-tilaa muusikoiden virkistyskotina.

Vuonna 1944 säätiö möi Vikanin Teostolle, joka ylläpiti ja kunnosti sen, kunnes vuonna 2012 lahjoitti kiinteistön uudelle Musiikin edistämissäätiölle. Gramex ry lahjoitti varoja myös paikan kunnostamiseen.  Perusteellisten korjaustöiden jälkeen Vikan on vuodesta 2014 lähtien ollut Muusikkojen liiton, Elvis ry:n ja Suomen säveltäjät ry:n jäsenten ympärivuotisesti vuokrattavissa.

Koska Martin Wegelius muisto -säätiö möi tilan, saatiin myynnistä varoja ja muodostettiin säätiölle uudistettu peruspääoma. Säätiön nykyisiin sääntöihin on kirjattu, että säätiön tarkoituksena on sen hallituksen harkinnan mukaan jakaa Suomessa toimiville säveltaiteilijoille sekä musiikin opettajille ja opiskelijoille apurahoja virkistyslomia tai opintoja varten. Vuonna 2023 Martin Wegeliuksen muisto -säätiö myönsi 32 kpl 5.000 euron suuruisia tunnustusapurahoja.

Rahastonhoitajana Naisasialiitto Unionissa

Hanna Wegelius liittyi jäseneksi Naisasialiitto Unioniin sen perustamisvuonna 1892 ja hän toimi Unionin rahastonhoitaja ”skattmästare” vuosina 1901-1904. Hän piti myös Unionissa esitelmiä. Mm. vuonna 1901 helmikuussa oli aiheena ”Bristen i våra seder” ja 1902 ”En öfverblick öfver rådande sociala förhållanden”.

Lucina Hagmanin sanoin Naisten äänessä 1906: ”Värinsä hän avoimesti tunnusti kaikkialla missä liikkui: naisasianainen, se sana ei häntä hävettänyt – eikä rumentanut. Ja hän, Hanna Wegelius, oli parhaana esimerkkinä siitä, että herännyt, vapautunut, itsetietoinen, arvostansa – arka nainen samassa on hellä, syväkatseinen, altis puoliso ja perheenhaltijatar, jonka ympärillä onni ja sopusointu viihtyy.”

Hanna Wegelius lepää Hietaniemen hautausmaalla yhdessä aviomiehensa kanssa samassa haudassa.