Hanna Parviainen (1874-1938) oli ensimmäinen nainen kauppaneuvoksena.

Vuonna 1926 myönnettiin Suomessa ensi kerran naiselle kauppaneuvoksen arvonimi. Tapahtuman kunniaksi neljä jyväskyläläistä naista ojensi kauppiaalle kahdensadan allekirjoittajan adressin, joka julisti: Me allekirjoittaneet Jyväskylän naiset pyydämme täten esiintuoda vaatimattoman, ihailevan ja kunnioittavan onnittelumme Teille äsken annetun ja niin täydellisesti ansaitun arvonimen johdosta.

Hanna Parviainen kuului Jyväskylän ja Säynätsalon tunnettuun kauppias- ja tehtailijasukuun. Jyväskylän tyttökoulun heikonlainen oppilas pantiin lukuvuodeksi oppimaan kieliä Geneveen ranskalaiseen tyttökouluun. Sitten oli vuorossa käsityö- ja keittokoulu sekä kirjanpitokurssi. Vielä Hanna lähetettiin Tukholmaan kauppakouluun opiskelemaan oikeinkirjoitusta ja tukkukauppaan sovellettua kirjanpitoa. 1890-luvulla hän toimi isänsä liikkeessä kassanhoitajana.

Kun Hannan veljestä Hugosta tuli isän jälkeen liikkeen johtaja, Hanna ryhtyi menestyksellisesti hoitamaan Sulkulan, Vähälahden ja Pitkälahden maatiloja. Kun Werner-veljen vuoro tuli johtaa yhtiötä, Hanna alkoi hoitaa Joh. Parviainen Oy:tä ja Kiminki Oy:tä, mutta joutui ajoittain ottamaan myös Säynätsalon tehtaat vastuulleen veljen sairauden vuoksi. Toisen veljen kuoleman jälkeen Hanna lunasti koko yrityksen itselleen. Hänestä tuli Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:n yksinomistaja ja johtaja. Yritykseen kuului saha, vaneritehdas, puusepäntehdas, tiilitehdas, hiili- ja tervapolttimo, valimo ja laivatelakka. Lamavuosien vaikeuksien vuoksi hän lopulta vuonna 1936 joutui myymään osakkeensa Suomen Pankille ja Kansallis-Osake-Pankille.

Kun arvioidaan Hanna Parviaisen uraa teollisuusyrityksen johtajana, liikkeen myynti voi näyttää surulliselta päätökseltä. Parviaisen ansiot eivät kuitenkaan rajoitu vain tuotantotoimintaan, vaan hän teki mittavan työn erilaisten sosiaalisten ja aatteellisten hankkeiden parissa.

Säynätsalon tehtaiden myötä paikkakunnalle perustettiin kansakoulu ja palokunta, palkattiin ensimmäinen poliisi ja diakonissa sekä rakennettiin työväenasuntoja. Tehtaan vaikutuksesta Säynätsalo anoi oman kunnan ja seurakunnan perustamista. Vuonna 1923 Säynätsalon seurakunta aloitti toimintansa, ja vuotta myöhemmin kunta erotettiin Muuramesta. Säynätsalon kunta ja tehdas olivat niin yhteen kietoutuneita, että aluksi niillä oli yhteinen talous.

Hanna Parviainen perusti 1923 lastentarhan, aloitti äitien huoltoa varten erilaisia hankkeita ja järjesti talouskursseja sekä puutarhaopetusta. Hän avusti kirjastoa ja tuki kirkon rakentamista. Myytyään tehtaan Hanna Parviainen muutti asumaan ystävänsä arkkitehti Wivi Lönnin kanssa Helsinkiin, jossa kuoli vuonna 1938.