Kotitalousopettaja ja Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun pitkäaikainen johtajatar Edit Reinilä-Hellman vaikuttaa vielä 2000-luvullakin monissa Suomen kodeissa Kotiruoka-keittokirjan kirjoittajana. Kotiruoka on usean sukupolven ajan ohjannut suomalaisten ruoanvalmistusta ja vaikuttanut merkittävästi ruokakulttuuriin.

Edda laati leikkihuoneessa reseptivihon

Edit (Edda) Elisabeth Reinilä-Hellman (o. s. Reinilä, vuoteen 1907 Rehnbäck) syntyi 11. heinäkuuta 1877 Oulussa, jossa isä Johan Edvard Rehnbäck (1849–1930) toimi Suomen Pankin komissaarina. Äiti Elisabeth (Betty) Hellman (1852–1927) oli kotiäiti ja taitava käsityöihminen. Pariskunnalla oli 11 lasta, joista Edda oli toiseksi vanhin. Betty-äidin käsityötaidot näkyivät poikien housujen paikoissa ja parsituissa sukissa. Edvard-isä piti tärkeänä, että hänen lapsensa saivat pätevän koulutuksen elämänuralleen.

Vuonna 1885 Rehnbäck rakennutti kesäasunnon Haukiputaan Ämmölle. Lapsille rakennettiin täydellisesti kalustettu leikkihuone, jossa oli huonekalut, hella, patoja ja pannuja. Leikkihuoneessa valmistetut plätyt, munkit ja pannukakut maistuivat myös sivullisille. Ajan tavan mukaan marjat survottiin puusurvaimella huupaksi ja sekoitettiin vehnäjauhoihin. Joskus harvoin huuppaan saatiin pisara siirappia. Kymmenvuotiaana Edda laati 22-sivuisen reseptivihkon hintalaskelmineen.

Koulunpenkiltä pankkiin

Perheen kotikieli oli ruotsi. Vuonna 1888 Edda sai päästötodistuksen ruotsinkielisestä kansakoulusta ja keväällä 1893 Oulun ruotsalaisesta tyttökoulusta. Tämän jälkeen hän suoritti lukukauden kestävän käsityökurssin. Seitsemän vuotta kestänyt työura pankkivirkailijana ja prokuristina urkeni KOP:n Oulun konttorissa heti kouluvuosien jälkeen.

Palkkarahoilla Edda osti polkupyörän ja pyöräili sillä kesäisin työmatkat Haukiputaalta Ouluun. Myös harmoni oli palkkarahoilla hankittu. Sillä hän säesti kotona tutuksi tulleita hengellisiä lauluja.

”Hiljaa ja ahkerana Edda istui työnsä ääressä. Ei ollut johtajalla aihetta muistuttamiseen” kirjoitti hänen tuleva aviomiehensä Karl Arvid Hellman, joka toimi tuolloin virkaa tekevänä pankinjohtajana.

Kiinnostus käytännön taidoista ja huoli elämänurasta johti Eddan hakemaan pätevyyden talousalalle. Hän suoritti kotitalousopettajan tutkinnon vuonna 1902 Helsingissä (Pedagogiska Matlagningskolan i Helsingfors) ja kotitalousopettajan jatkotutkinnon vuonna 1903 Uppsalassa (Uppsala Fackskola för Huslig Ekonomi).

Helsingin Kasvatusopillinen Keittokoulu kutsui

Syyskuussa 1903 Edda kutsuttiin johtajattareksi Helsingin Kasvatusopilliseen Keittokouluun. Kevätkaudella apulaisopettajaksi kutsuttiin Valma Krank. Talousopettaja Sophie Calonius oli vuodesta 1899 toiminut koulun emäntänä. Näin syntyi kolmikko Edda, Sopo ja Valma.

Opettajakurssi kesti aluksi 4 kuukautta, muuttui vuonna 1907 kaksi lukukautta ja vuonna 1913 kolme lukukautta kestäväksi. Koulu Lapinlahdella muodostui kolmikolle yhteiseksi kodiksi.

Edda teki opintomatkat Skandinavian maihin vuonna 1907 sekä Tanskaan ja Saksaan vuonna 1909.

Kotiruoka-kirjan jälkeen kirjoittaminen jatkui

Vuonna 1907 Kustannus Oy Otava teki tarjouksen uuden keittokirjan laatimisesta ja kolmikko otti tehtävän vastaan. Ennen joulua 1908 valmistuivat ”Kotiruoka kotia ja koulua varten” ja ”Kokbok för hem och skola”. Eddan kirjallinen ura jatkui hänen kuolemaansa saakka.

Vuoteen 1935 mennessä Kotiruoka-kirjaa oli julkaistu 20 painosta, joista 7 oli ruotsinkielisiä. Vuonna 2024 kirjasta on otettu jo sata painosta ja sitä on painettu yli miljoona kappaletta.

Vuonna 1916 Edda laati suunnitelman ”Naisten kotitaloustoiminnan ja kotitalouden hoito-opetuksen edistäminen”. Suunnitelmaan hän liitti kaavion naisten opintomahdollisuuksista kansakoulusta yliopistoon asti.

Toimelias nainen teki tuottajille tilauksesta suomeksi ja ruotsiksi reseptejä kuten ”101 Herkkua liemistä leivoksiin” S. W. Paasivaaran Margariinitehdas Oy:lle ja ”Silakkaruokia” Suomen Kalastusyhdistykselle. Ryhtyipä hän markkinointitoimiinkin mainostaen Sun-Maid-rusinoita ja YxKax-saippuajauhetta sekä Fanny Niemelä Oy:n valmisteita: ”Olen useamman vuoden käyttänyt rouva Fanny Niemelä -tehtaan liivejä ja aina ollut niihin erittäin tyytyväinen. Erikoisesti suosittelen mallia N:o 5.” Wikipedia mainitsee 15 julkaisua.

Metsäylioppilaille metsäherkkuja

Opettajakoulutuksen saanut ja ennakkoluuloton Edda järjesti vuonna 1915 kaksiviikkoisen keittiökurssin metsäylioppilaille. Kurssilaiset saivat monisteena ”Metsäherkkuja”-vihkosen. Samana vuonna Otava painoi reseptit kirjaksi ”Erämiehen keittokirja: ohjeita ’metsäherkkujen’ valmistamiseen”. 

Maailman sodan ankeat vuodet

Elintarvikepulan ja hintojen nousun vuoksi elokuussa 1916 alkanut kurssi jouduttiin lopettamaan lokakuussa 1917. Päättäjäispuheessa Edda sanoi: ”On kuin nyt vasta oikein oivallettaisiin työmme tärkeys ja arvo. Nyt kysytään ennen kaikkea kekseliäisyyttä, käytännöllisyyttä, tarmoa ja rakkautta.” Näissä olosuhteissa syntyi vuonna 1918 Otavan kustantama keittokirja ”Pula-ajan ruokia”. Koulu suljettiin lähes vuodeksi. Edda erosi virastaan tammikuussa 1918. Seuraavat puoli vuotta hän toimi maataloushallituksen kotitaloudentarkastajana.

Eddan solmi sukulaisavioliiton

Vuonna 1918 Edda solmi avioliiton enonsa, kamreeri Karl Arvid (Kalle) Hellmanin (1866–1950) kanssa ja elämä sai uuden suunnan.

Edda ja Kalle tutustuivat toisiinsa jo lapsina viettäessään kesiään Hellmanien huvilalla Hietasaaressa. Eräänä päivänä (1878?) siskonsa kanssa leikkinyt Edda päätyi Mustaansalmeen ja kellui siellä hameittensa varassa kasvot veden alla. Kun Kalle huomasi Eddan virran vietävänä, hän kahlasi tämän luo, otti syliinsä ja kantoi rantaan, jossa Edda virkosi. Myöhemmin Kalle sanoi pelastaneensa Eddan ”itselleen”.

Eddan ja Kallen sukulaisavioliiton solmimiseen oli haettava erivapautta. Kun byrokratian koukerot oli selvitetty, häät vietettiin 29.12.1918 pariskunnan tulevassa kodissa Mikonkatu 18:ssa. Edda otti sukunimen Reinilä-Hellman, koska hänet tunnettiin Reinilänä maamme kotitalouspiireissä.

Kalle oli Eddaa 10 vuotta vanhempi ja leski. Hän työskenteli lyhyitä jaksoja läänin ym. hallinnoissa ja pankeissa ja Helsingin poliisilaitoksen sihteerinä vuodet 1906–1922, jonka jälkeen ryhtyi Helluntaiseurakunnan maallikkosaarnaajaksi.

Pariskunnan ainoa lapsi Eino Rafael (Rafu) syntyi 30.10.1919 ja sai kasteessa suomalaisen sukunimen Hellemaa. Rafun mukaan Edda oli kasvattajana erittäin hellä ja rakastava, ”oikea enkeli”, mutta Kalle oli kova ja ankara.

Perheen talous oli liki kymmenen vuoden ajan sen varassa, että Edda toimi pääasiallisesti kirjailijana ja vapaana toimittajana. Vuonna 1928 hän otti vastaan tehtävän Osuusliike Elannon ravintoloiden tarkastajana Helsingissä ja hoiti tehtävää kuolemaansa 22.11.1935 saakka. Hän toimi Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun säätiön jäsenenä vuodesta 1921 ja Suomen Matkaravinto- ja Maja Oy:n johtokunnan jäsenenä vuodesta 1929.

Eikä siinä vielä kaikki. Edda toimitti Helsingin Sanomain viikkoliitteen talousosaston ja ahkeroi Perheenemäntien kotitalousapulainen -lehden päätoimittajana. Hän kirjoitti Kotilieteen artikkeleita avustajana. Hän antoi aikaansa myös HKT:n (Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun) Säätiölle.